Miten jokiin kuolevat kyttyrälohet vaikuttavat pohjoiseen luontoon? Tutkijat pyytävät kansalaisilta apua
Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kaisa-Leena Huttunen tutkivat kyttyrälohiraatojen hajoamista elo-syyskuussa Norjan ja Suomen joissa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten hajoavat raadot vaikuttavat jokien ja rantojen ravinnepitoisuuksiin, kuinka kauas ravinteiden vaikutus näkyy ajassa ja paikassa, ja näkyvätkö ravinnemuutokset eliöyhteisöissä.
”On todella hurjaa, kun suuri luonnonmullistus tapahtuu näin nopeasti”, sanoo Erkinaro.
”Tilanne on pohjoisen luonnon kannalta järkyttävä, mutta tutkijalle myös äärimmäisen mielenkiintoinen, kun valtavaa muutosta voidaan tutkia sen tapahtumishetkellä.”
Kyttyrälohen tutkimuksessa halutaan hyödyntää kansalaistiedettä.
”Tarvitsemme kalastajilta, retkeilijöiltä ja luonnossa liikkujilta apua löytääksemme paikat, joihin kyttyrälohen raatoja luonnollisesti kertyy sekä joissa että rannoilla. Näin saamme tietoja siitä, millaisiin ympäristöihin kyttyrälohien raadot kasaantuvat. Tästä on suuri hyöty ravinteiden liikkeitä tarkastellessa”, kertoo Erkinaro.
Yleisö voi ilmoittaa kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viestillä puhelinnumeroon +358 45 638 7271. Viestin tulee sisältää vähintään havaitun kyttyrälohen raadon tai raatokasan koordinaatit (esimerkiksi tavallisista karttasovelluksista). Lisäksi pyydetään mahdollisuuksien mukaan lähettämään kuva tai vapaamuotoinen kuvailu havaituista raadoista ja löytöpaikasta (esimerkiksi montako raatoa, arvio veden syvyydestä ja pohjan rakenteesta).
”Olemme hyvin kiitollisia yleisölle avusta tärkeässä työssä. Tutkimuksen avulla saamme selvyyttä siihen, millainen pohjoisten jokien tulevaisuus on”, Erkinaro vetoaa.
Lisätietoja tutkimuksesta ja kyttyrälohien kertymäpaikkojen ilmoittamisesta Oulun yliopiston verkkosivulla.
Erkinaro kuuluu Oulun yliopiston virtavesiekologian tutkimusryhmään, jota johtaa professori Timo Muotka (timo.muotka@oulu.fi). Kyttyrälohihanketta johtaa Suomen ympäristökeskuksen tutkijatohtori Kaisa-Leena Huttunen (kaisa-leena.huttunen@syke.fi).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Aino Erkinaro, 045 638 7271, aino.erkinaro@oulu.fi
Viestintäpäällikkö Elina Mattila-Niemi, 050 336 1690, elina.mattila-niemi@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen19.12.2025 15:06:18 EET | Artikkeli
Lapin matkailun ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa paikallisille asukkaille annetaan ääni, jotta yliturismin haasteet voitaisiin välttää.
Oulun yliopistossa kehitetään geeniterapiaa, joka voi estää keskosten yleisimmän silmäsairauden18.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uutta geeniterapiaa, joka voisi ennaltaehkäistä keskosvauvojen yleisimmän silmäsairauden, retinopatian, kehittymisen. Sairaus voi johtaa vakavaan näkövammaan tai sokeutumiseen.
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä15.12.2025 06:31:00 EET | Tiedote
Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme