Miten jokiin kuolevat kyttyrälohet vaikuttavat pohjoiseen luontoon? Tutkijat pyytävät kansalaisilta apua
Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kaisa-Leena Huttunen tutkivat kyttyrälohiraatojen hajoamista elo-syyskuussa Norjan ja Suomen joissa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten hajoavat raadot vaikuttavat jokien ja rantojen ravinnepitoisuuksiin, kuinka kauas ravinteiden vaikutus näkyy ajassa ja paikassa, ja näkyvätkö ravinnemuutokset eliöyhteisöissä.
”On todella hurjaa, kun suuri luonnonmullistus tapahtuu näin nopeasti”, sanoo Erkinaro.
”Tilanne on pohjoisen luonnon kannalta järkyttävä, mutta tutkijalle myös äärimmäisen mielenkiintoinen, kun valtavaa muutosta voidaan tutkia sen tapahtumishetkellä.”
Kyttyrälohen tutkimuksessa halutaan hyödyntää kansalaistiedettä.
”Tarvitsemme kalastajilta, retkeilijöiltä ja luonnossa liikkujilta apua löytääksemme paikat, joihin kyttyrälohen raatoja luonnollisesti kertyy sekä joissa että rannoilla. Näin saamme tietoja siitä, millaisiin ympäristöihin kyttyrälohien raadot kasaantuvat. Tästä on suuri hyöty ravinteiden liikkeitä tarkastellessa”, kertoo Erkinaro.
Yleisö voi ilmoittaa kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viestillä puhelinnumeroon +358 45 638 7271. Viestin tulee sisältää vähintään havaitun kyttyrälohen raadon tai raatokasan koordinaatit (esimerkiksi tavallisista karttasovelluksista). Lisäksi pyydetään mahdollisuuksien mukaan lähettämään kuva tai vapaamuotoinen kuvailu havaituista raadoista ja löytöpaikasta (esimerkiksi montako raatoa, arvio veden syvyydestä ja pohjan rakenteesta).
”Olemme hyvin kiitollisia yleisölle avusta tärkeässä työssä. Tutkimuksen avulla saamme selvyyttä siihen, millainen pohjoisten jokien tulevaisuus on”, Erkinaro vetoaa.
Lisätietoja tutkimuksesta ja kyttyrälohien kertymäpaikkojen ilmoittamisesta Oulun yliopiston verkkosivulla.
Erkinaro kuuluu Oulun yliopiston virtavesiekologian tutkimusryhmään, jota johtaa professori Timo Muotka (timo.muotka@oulu.fi). Kyttyrälohihanketta johtaa Suomen ympäristökeskuksen tutkijatohtori Kaisa-Leena Huttunen (kaisa-leena.huttunen@syke.fi).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Aino Erkinaro, 045 638 7271, aino.erkinaro@oulu.fi
Viestintäpäällikkö Elina Mattila-Niemi, 050 336 1690, elina.mattila-niemi@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Polvien rakenteellisia muutoksia havaitaan yleisesti jo kolmekymppisillä – oireita ei välttämättä ole5.5.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Polven magneettikuvissa havaittavat lievät rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo kolmekymppisillä aikuisilla – myös ilman polvikipuja tai muita oireita. Oulun yliopiston tutkimuksessa yli puolella 33-vuotiaista löytyi merkkejä nivelvaurioista. Korkea painoindeksi oli yleisin nivelmuutoksiin liittyvä tekijä.
Matti Latva-ahosta tutkimusvararehtori ja Petteri Alahuhdasta yhteistyösuhteiden vararehtori Oulun yliopistoon29.4.2025 15:32:25 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 29.4.2025 tutkimusvararehtoriksi tekniikan tohtori Matti Latva-ahon ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi filosofian tohtori Petteri Alahuhdan.
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme