Lämmin alkukesä voi enteillä vieraslajeja ja aiheuttaa kalakuolemia - Ilmoita havainnoistasi (Pirkanmaa, Häme)

Vieraslajit voivat pilata uimarantoja sekä haitata kaloja ja alkuperäisiä kasveja. Jos havaitset vieraslajin vesistössä, ilmoita siitä www.vieraslaji.fi -sivustolle mieluiten kuvan kera. Vesiympäristössä ja rannoilla tavattavia vieraslajeja ovat esimerkiksi hyytelösammaleläin, isosorsimo ja kanadanvesirutto.
Hyytelösammaleläin on hankala torjua
Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut tasolle, joka alkaa olla suotuisaa hyytelösammaleläimen (Pectinatella magnifica) esiintymiselle. Hyytelösammalleläin on sisävesien vieraslaji, joka esiintyy runsasravinteisissa ja lämpimissä, yli 15 °C vesissä. Havainnot keskittyvät elo-syyskuulle, mutta havaintoja on tehty jo aiemminkin, kesä-heinäkuun vaihteessa. Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esim. laiturin rakenteisiin, mutta voi myös irrota alustastaan ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki. Pirkanmaalla ja Hämeessä hyytelösammaleläintä on havaittu Pyhäjärvellä ja Vanajavedellä.
Hyytelösammaleläimen torjunta on hankalaa, mutta lisääntymistä voi yrittää hillitä nostamalla yhdyskunnat maalle kuivumaan ja kompostoimalla tai hautaamalla ne maahan sen jälkeen. Veneiden ja kalastusvälineiden puhdistaminen tai huolellinen kuivattaminen ennen siirtoa järvestä toiseen voi estää lajin leviämisen uusille alueille.
Isosorsimoa on levinnyt laajalle
Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi. Se muodostaa laajoja, heleänvihreitä, usein puolikelluvia kasvustoja vesistöjen rannoille. Sen korsi on vankka, ja lehdet ovat 5–15 mm leveät ja alta kiiltävät. Tähkylöiden väri vaihtelee kellanruskeasta kellanvihreään. Isosorsimo muistuttaa rannoilla yleisesti esiintyvää järviruokoa. Isosorsimoa esiintyy laajasti Pirkanmaan ja Hämeen seudulla.
Isosorsimon hävittäminen on työlästä. Yksittäisten kasvien muodostamia pieniä kasvustoja voi yrittää pitää kurissa kitkemällä, mutta isompien esiintymien hävittäminen vaatii usein kaivinkoneen apua.
Kanadanvesirutto voi lisääntyä pienistäkin kasvinpätkistä
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on haitalliseksi säädetty vieraslaji. Se on uposkasvi, joka muodostaa laajoja massakasvustoja vesistöissä. Kanadanvesirutto on väriltään tummanvihreä ja kasvaa 30–200 cm:n pituiseksi. Kasvilla ei ole varsinaisia juuria. Se viihtyy erityisesti rehevissä järvissä, mutta kasvaa myös hitaasti virtaavissa joissa ja isoissa ojissa. Kanadanvesiruttoa esiintyy laajasti Pirkanmaan ja Hämeen seudulla.
Kanadanvesiruton leviämisen estäminen on tärkeää. Kalastusvälineiden ja veneiden puhtaus vesistöstä toiseen siirryttäessä estää kasvia leviämästä uusille alueille. Vesirutto on viheliäinen hävitettävä, sillä se voi lisääntyä pienistäkin kasvinpätkistä. Niittämisen sijaan kasvin nuottaaminen on suositeltava keino poistamiseen.
Kalakuolemat riesana helteellä
Tavallisin kalojen kuolinsyy näin kesähelteellä on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta happipitoisuudesta aiheutuva stressi. Erilaiset kalataudit ja -loiset voivat heikentää kalojen kuntoa ja kykyä sietää lämpötilastressiä.
Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojen ylläpitämiseen. Samalla veteen liuenneen hapen määrä laskee. Tilanne käy kriittiseksi, kun veden lämpötila nousee riittävästi. On hyvin mahdollista, että kalakuolemia esiintyy lämpimien kesäsäiden jatkuessa erityisesti matalilla järvillä.
Toimi näin, jos huomaat kalakuolemia
- Kirjaa ylös mahdolliset tekijät, joilla saattaa olla yhteys kalakuolemaan, esimerkiksi poikkeuksellinen samentuminen tai veden väri, vaahto, levämäärä, veden lämpötila.
- Ota mahdollisuuksien mukaan valokuvia ja videoita kaloista ja niiden ympäristöstä.
- Ota havainnon tehtyäsi yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen tai ELY-keskukseen (ely-keskus.fi). Kunta- ja ELY-keskus harkitsevat tapauksen jatkoselvitystarpeen.
Lisätietoja:
Ympäristöpalveluiden asiakaspalvelu, p. 0295 020 900, ympariston.asiakaspalvelu(a)ely-keskus.fi
Pirkanmaan ELY-keskus:
Ylitarkastaja Salla Taskinen, p. 0295 036 150, salla.taskinen(a)ely-keskus.fi
Vesienhoidon asiantuntija Kukka Kujala, p. 0295 036 023, kukka.kujala(a)ely-keskus.fi
Hämeen ELY-keskus:
Hydrobiologi Heini-Marja Hulkko, p. 0295 025 183, heini-marja.hulkko(a)ely-keskus.fi
Hydrobiologi Petri Horppila, p. 0295 025 182, petri.horppila(a)ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Poikkeusluvat valkoposkihanhien karkottamiseen syysmuuttokaudella 202329.9.2023 09:30:00 EEST | Tiedote
Syksyllä 2023 yhteensä 404 tilalla on poikkeuslupa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta. Tänä vuonna ei ole myönnetty poikkeuslupia valkoposkihanhien kuoliaaksi ampumiseen, mutta aiemmin myönnetyillä luvilla saa ampua yhteensä 5455 valkoposkihanhea. Poikkeusluvat on myönnetty vakavien viljelyvahinkojen torjumiseen.
Leväseurannan viimeisellä viikolla sinilevähavaintoja tehty edelleen niin sisävesillä kuin merialueellakin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)28.9.2023 15:34:42 EEST | Tiedote
Lämpimän sään myötä sinileviä on edelleen havaittu kuluvalla viikolla Lounais-Suomen vesistöissä, mutta havaintojen määrä ja esiintymien runsaus ovat vähentyneet viime viikkoon nähden. Vakioseurannassa sinilevää on havaittu tällä viikolla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella kuudella vakiohavaintopaikalla ja havaitut sinilevämäärät ovat olleet pääasiassa vähäisiä.
Uudet maanteiden hoitourakoitsijat aloittavat Pudasjärvi-Taivalkosken, Kajaanin ja Suomussalmen hoitourakoissa 1.10. (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)27.9.2023 12:39:56 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on kilpailutettu maanteiden hoitourakoitsijat Pudasjärvi-Taivalkosken, Kajaanin ja Suomussalmen hoitourakoihin.
Valkoposkihanhien muutto vilkastuu26.9.2023 13:35:38 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien muutto jatkuu vastatuulesta huolimatta. Suomessa havaittujen arktisten valkoposkihanhien määrä on kaksinkertaistunut viikontakaisesta määrästä noin 200 000 yksilöön, joista suurin osa on edelleen Pohjois-Karjalan alueella.
Linja-autoyhteydet Kalajoelta ja Oulaisista Helsingin ja Jyväskylän suuntaan paranevat lokakuun alussa (Pohjois-Pohjanmaa)26.9.2023 13:12:22 EEST | Tiedote
Kalajoen, Merijärven, Oulaisten, Haapaveden ja Kärsämäen välisiin koulupäivien linja-autovuoroihin tehdään muutoksia 2.10.2023 alkaen. Muutosten seurauksena Kalajoelta ja Oulaisista syntyy uusia vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Helsingin ja Jyväskylän suuntaan. Myös Oulaisten ja Haapaveden välillä käynnistyy uusi vuoro.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme