Lämmin alkukesä voi enteillä vieraslajeja ja aiheuttaa kalakuolemia - Ilmoita havainnoistasi (Pirkanmaa, Häme)

Vieraslajit voivat pilata uimarantoja sekä haitata kaloja ja alkuperäisiä kasveja. Jos havaitset vieraslajin vesistössä, ilmoita siitä www.vieraslaji.fi -sivustolle mieluiten kuvan kera. Vesiympäristössä ja rannoilla tavattavia vieraslajeja ovat esimerkiksi hyytelösammaleläin, isosorsimo ja kanadanvesirutto.
Hyytelösammaleläin on hankala torjua
Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut tasolle, joka alkaa olla suotuisaa hyytelösammaleläimen (Pectinatella magnifica) esiintymiselle. Hyytelösammalleläin on sisävesien vieraslaji, joka esiintyy runsasravinteisissa ja lämpimissä, yli 15 °C vesissä. Havainnot keskittyvät elo-syyskuulle, mutta havaintoja on tehty jo aiemminkin, kesä-heinäkuun vaihteessa. Yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esim. laiturin rakenteisiin, mutta voi myös irrota alustastaan ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki. Pirkanmaalla ja Hämeessä hyytelösammaleläintä on havaittu Pyhäjärvellä ja Vanajavedellä.
Hyytelösammaleläimen torjunta on hankalaa, mutta lisääntymistä voi yrittää hillitä nostamalla yhdyskunnat maalle kuivumaan ja kompostoimalla tai hautaamalla ne maahan sen jälkeen. Veneiden ja kalastusvälineiden puhdistaminen tai huolellinen kuivattaminen ennen siirtoa järvestä toiseen voi estää lajin leviämisen uusille alueille.
Isosorsimoa on levinnyt laajalle
Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi. Se muodostaa laajoja, heleänvihreitä, usein puolikelluvia kasvustoja vesistöjen rannoille. Sen korsi on vankka, ja lehdet ovat 5–15 mm leveät ja alta kiiltävät. Tähkylöiden väri vaihtelee kellanruskeasta kellanvihreään. Isosorsimo muistuttaa rannoilla yleisesti esiintyvää järviruokoa. Isosorsimoa esiintyy laajasti Pirkanmaan ja Hämeen seudulla.
Isosorsimon hävittäminen on työlästä. Yksittäisten kasvien muodostamia pieniä kasvustoja voi yrittää pitää kurissa kitkemällä, mutta isompien esiintymien hävittäminen vaatii usein kaivinkoneen apua.
Kanadanvesirutto voi lisääntyä pienistäkin kasvinpätkistä
Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on haitalliseksi säädetty vieraslaji. Se on uposkasvi, joka muodostaa laajoja massakasvustoja vesistöissä. Kanadanvesirutto on väriltään tummanvihreä ja kasvaa 30–200 cm:n pituiseksi. Kasvilla ei ole varsinaisia juuria. Se viihtyy erityisesti rehevissä järvissä, mutta kasvaa myös hitaasti virtaavissa joissa ja isoissa ojissa. Kanadanvesiruttoa esiintyy laajasti Pirkanmaan ja Hämeen seudulla.
Kanadanvesiruton leviämisen estäminen on tärkeää. Kalastusvälineiden ja veneiden puhtaus vesistöstä toiseen siirryttäessä estää kasvia leviämästä uusille alueille. Vesirutto on viheliäinen hävitettävä, sillä se voi lisääntyä pienistäkin kasvinpätkistä. Niittämisen sijaan kasvin nuottaaminen on suositeltava keino poistamiseen.
Kalakuolemat riesana helteellä
Tavallisin kalojen kuolinsyy näin kesähelteellä on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta happipitoisuudesta aiheutuva stressi. Erilaiset kalataudit ja -loiset voivat heikentää kalojen kuntoa ja kykyä sietää lämpötilastressiä.
Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojen ylläpitämiseen. Samalla veteen liuenneen hapen määrä laskee. Tilanne käy kriittiseksi, kun veden lämpötila nousee riittävästi. On hyvin mahdollista, että kalakuolemia esiintyy lämpimien kesäsäiden jatkuessa erityisesti matalilla järvillä.
Toimi näin, jos huomaat kalakuolemia
- Kirjaa ylös mahdolliset tekijät, joilla saattaa olla yhteys kalakuolemaan, esimerkiksi poikkeuksellinen samentuminen tai veden väri, vaahto, levämäärä, veden lämpötila.
- Ota mahdollisuuksien mukaan valokuvia ja videoita kaloista ja niiden ympäristöstä.
- Ota havainnon tehtyäsi yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen tai ELY-keskukseen (ely-keskus.fi). Kunta- ja ELY-keskus harkitsevat tapauksen jatkoselvitystarpeen.
Lisätietoja:
Ympäristöpalveluiden asiakaspalvelu, p. 0295 020 900, ympariston.asiakaspalvelu(a)ely-keskus.fi
Pirkanmaan ELY-keskus:
Ylitarkastaja Salla Taskinen, p. 0295 036 150, salla.taskinen(a)ely-keskus.fi
Vesienhoidon asiantuntija Kukka Kujala, p. 0295 036 023, kukka.kujala(a)ely-keskus.fi
Hämeen ELY-keskus:
Hydrobiologi Heini-Marja Hulkko, p. 0295 025 183, heini-marja.hulkko(a)ely-keskus.fi
Hydrobiologi Petri Horppila, p. 0295 025 182, petri.horppila(a)ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Ansökan om ersättning för sälskador öppen till utgången av augusti1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Jord- och skogsbruksministeriet har öppnat ett tidsbundet ansökningsförfarande för ersättning för sälskador inom Europeiska havs-, fiskeri- och vattenbruksfonden. Ansökningstiden pågår till den 31 augusti 2025. Ersättningar kan sökas för skador som sälar orsakat under 2024. Ansökningarna behandlas av NTM-centralen i Lappland och NTM-centralen i Egentliga Finland.
Määräaikainen hyljekorvaushaku on auki elokuun loppuun1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston hyljekorvausten hakumenettelyn. Haku päättyy 31.8.2025. Korvauksia voi hakea hylkeiden aiheuttamista vahingoista vuodelta 2024. Hakemukset käsittelee Lapin ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.
Försöksprogrammet för återvinning av näringsämnen fortsätter ända till år 202726.6.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Riksdagen har vid plenum 19.6.2025 godkänt ombudgetering av anslaget som har beviljats för forsknings-, utvecklings- och innovationsprojekt i försöksprogrammet för återvinning av nä-ringsämnen.
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma jatkuu vuoteen 2027 saakka26.6.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Eduskunta on hyväksynyt täysistunnossaan 19.6.2025 Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjel-malle TKI-hankkeisiin myönnetyn määrärahan uudelleenbudjetoinnin
Nya projekt inom miljöfostran och miljöupplysning inleds med stöd av NTM-centralen23.6.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
NTM-centralen i Mellersta Finland har fattat sitt beslut om årets mottagare av projektunderstöd för miljöfostran och miljöupplysning. Med anslaget på drygt 300 000 euro sätter man i gång nio nationella eller regionala projekt som når många olika åldersgrupper.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme