Finnvera Oyj

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus: Inflaatio jatkaa hidastumistaan Suomessa – Inflaatiota kiihdyttävä tekijä kääntyi tarjonnasta kysyntään, ahneudella on vaikea selittää hintojen ja voittojen nousua

Jaa

Kuluttajahinnat jatkoivat Suomessa kesäkuussa nousua 4,1 prosentilla vuodentakaisesta Tilastokeskuksen ennakollisten tietojen mukaan. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen hintojen nousu on hidastumaan päin, vaikka vuosimuutos onkin suhteellisen kaukana EKP:n kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Myös ruoasta ja energiasta puhdistettu pohjainflaatio saattaa vihdoin osoittaa hidastumisen merkkejä. Kun inflaatiota koronapandemian jälkeen kiihdyttivät tarjonnan pullonkaulat, sittemmin kiihtyminen on johtunut enemmän kokonaiskysynnän kasvusta. Väitteille niin sanotusta ahneusinflaatiosta ei näytä löytyvän katetta.

– Kesäkuun inflaatioluku (4,1 prosenttia) oli odotettu uutinen. Inflaation hidastumisen varjopuoli on laimea kokonaiskysyntä. Yritykset eivät investoi eivätkä kuluttajat kuluta, mistä seuraa taloudellisia haasteita lähiaikoina. Talouden näkymä muuttunee vakaammaksi, kun Euroopan keskuspankki lopettaa rahapolitiikan kiristämisen, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Yksityinen kulutus on kannatellut Suomen taloutta, mutta koronapandemian aikana kartutetut säästöt on nyt pitkälti käytetty. Yritysten luottokysyntä on vaimeaa sekä alentuneen kokonaiskysynnän että rahoituksen hinnan nousun takia.

– Kotitalouksien ostovoiman voimakas heikkeneminen vähentää yksityistä kulutusta, mikä näkyy muun muassa kesälomamatkailussa tällä hetkellä . Matkailuala itsessään voi tällä hetkellä ihan hyvin, mutta kulutuskukkaron nyörit ovat varmasti hieman aiempaa tiukemmalla. 

– Investointikysyntä kasvaa kuluvana vuonna korkeintaan maltillisesti, todennäköisemmin jäädään investoinneissa pakkasen puolelle. Vientisektori kärvistelee myös normaalia matalamman kysynnän ympäristössä, kun Suomelle perinteisesti tärkeät vientimarkkinat ovat taantumassa tai ainakin lähellä sitä. Kuluvan vuoden osalta talouskasvu ei siis todennäköisesti yllä kovinkaan paljoa nollan yli, mutta toisaalta suurempaa tiputustakaan ei juuri nyt ole näköpiirissä, arvioi Kotamäki.

Ensi vuonna talouskasvun voi odottaa kiihtyvän globaalin kysynnän kasvaessa ja inflaation hellittäessä. Korkotason odotetaan kuitenkin pysyvän totuttua korkeammalla tasolla vielä ensi vuonna, mikä hieman madaltaa kasvuodotuksia. Työllisyys on edelleen Suomessa korkealla talouskasvun heikkoudesta huolimatta. Yleisesti ottaen osaavan työvoiman saatavuus vaikuttaisi olevan pysyvä haaste ja monelle yritykselle kasvun pullonkaula.

– Suurin riski liittyy siihen, että palkat kasvavat yritysten tuottavuutta nopeammin, jolloin kansantalouden ulkoinen kustannuskilpailukyky kärsii.  Toisaalta palkansaajien ostovoima on heikentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana, mikä ei myöskään ole hyvä asia ja luo paineita yleiselle palkkatason nousulle.

Johtuuko inflaatio kysynnästä vai tarjonnasta?

Inflaation nousuepisodin alkuhetkistä lähtien on haettu syytä, johtuuko nousu tarjonnasta vai kysynnästä. Koronapandemian alettua tarjonnassa oli merkittäviä pullonkauloja esimerkiksi raaka-aineiden saatavuudessa. Toisaalta samaan aikaan talous on kasvanut, mikä viittaa myös kysynnän merkittävään kasvuun. Pandemian jälkeen yhteiskunta avautui, karttuneita säästöjä purettiin, yritykset investoivat ja panostivat vientiin, kun palautunut globaali kysyntä siivitti talouden uuteen nousuun. Viime aikoina olemme siirtyneet nollakasvun ja aiempaa korkeamman inflaation maailmaan.

– Tilastot eivät tue väittämää, että tarjontatekijät, kuten logistiikan pullonkaulat, tuotantopanosten saatavuus, työvoimavajeet, selittäisivät yksin inflaatiota, vaan kysynnän eli kulutuksen, investointien ja vientikysynnän kasvulla on ollut vähintään yhtä suuri merkitys, sanoo Finnveran ekonomisti Mikko Lumme.

Väitteille niin sanotusta ahneusinflaatiosta ei löydy katetta, Lumme sanoo. Ahneusinflaatiolla viitataan ilmiöön, jossa tuotteiden hintoja nostetaan enemmän kuin tuotantokustannusten nousu todellisuudessa edellyttäisi.

– Olisi outoa, jos yritykset olisivat keksineet nostaa hintoja ahneuksissaan vasta viime aikoina. Sen sijaan kysyntäshokit vaikuttaisivat selittävän paremmin viimeaikaista hintojen ja voittojen kasvua.

Ovatko EKP:n koronnostot edelleen tarpeellisia? – Taustalla keskuspankin uskottavuus

Euroopan keskuspankki EKP on viestinyt jatkavansa koronnostoja edelleen. Rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, eli kireämpi rahapolitiikka ei vielä näy täysimääräisesti talouskasvussa, mutta merkkejä sen vaikuttavuudesta on jo nähtävissä. Kysymys kuuluu: kuinka paljon EKP:n kannattaa vielä nostaa korkoja taistelussa inflaatiota vastaan?

– EKP perustelee edelleen tiukkenevaa rahapolitiikkaansa pohjainflaation sitkeydellä. Euroalueen pohjainflaatio on jo lähtenyt laskuun, ja talouskasvu on hidastunut merkittävästi viimeisen kahden vuosineljänneksen aikana eli talouden kokonaiskysyntä on vaisua. On mahdollista, että inflaatio palautuisi jo nykyisellä rahapolitiikan virityksellä tavoitetasolle, mutta EKP haluaa ymmärrettävästi pitää huolta uskottavuudestaan ja kiristää rahapolitiikkaa mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän, Mauri Kotamäki arvioi. 

Tutustu katsaukseen kokonaisuudessaan:

Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus, heinäkuu 2023: Inflaation pyörteissä ja ahneuden aalloilla (PDF)

Lisätiedot:

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Mikko Lumme, ekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2929

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Mikko Lumme, ekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2929

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

EIR:n ja Finnveran pilottihanke Ukrainan tueksi vauhdittamaan suomalaisyritysten vientiä30.6.2025 09:15:28 EEST | Tiedote

Finnvera ja Euroopan investointirahasto (EIR) ovat allekirjoittaneet sopimuksen uudesta takausjärjestelystä, jonka turvin Finnvera voi myöntää lisää vientitakuita Ukrainaan. Sopimuksen tavoitteena on tukea EU-yrityksiä kaupankäynnissä Ukrainan kanssa sekä lujittaa taloussuhteita Ukrainan EU-jäsenyysprosessin tukemiseksi. Kyseessä on pilottihanke, joka mahdollisesti laajenee myöhemmin.

Talouden tabut julki SuomiAreenassa: Vaikuttajat ja asiantuntijat purkavat talouskasvun esteitä Finnveran ja Nasdaq Helsingin keskustelussa24.6.2025 10:12:19 EEST | Tiedote

Pitkä talouden alavire on saanut yritykset ja sijoittajat epäilemään, kannattaako Suomeen investoida. Kasvu ruokkii kasvua, mutta mistä ideat, pääomat ja tahto käynnistämään Suomen talouden nousu? Finnvera ja Nasdaq Helsinki järjestävät Porin SuomiAreenassa keskustelun talouskasvun esteistä ja ratkaisuista torstaina 26.6.2025. Lavalle nousee joukko vaikuttajia ja asiantuntijoita talouden, sijoittamisen ja rahoittamisen sekä kasvuyritysten johtopaikoilta.

Finnvera myönsi mikroyrityksille lainoja yhteensä 20 miljoonaa euroa kasvuun ja investointeihin – ”Merkittävät työllistävät vaikutukset”23.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Finnveran lainaa saaneet mikroyritykset suunnittelevat työllistävänsä rahoituksen avulla yhteensä 500 uutta työntekijää. Yritykset ovat erittäin kasvuhakuisia ja arvioivat liikevaihtonsa kasvavan tuntuvasti lähivuosina. Finnvera myönsi mikroyritysten kasvuhankkeisiin lainaa kuuden kuukauden määräaikaisessa pilotissa, jonka tavoitteena oli mahdollistaa pienimpien yritysten kasvua ja kehittämistä sekä kartoittaa mikroyritysten rahoitushaasteita. Lokakuun 2024 alusta maaliskuun 2025 loppuun lainaa myönnettiin yhteensä 20 miljoonaa euroa noin 440 yritykselle. Lainan kysyntä nousi jopa ennakoitua korkeammaksi.

Finnveran Juuso Heinilä: Suomen talouden näkymät merkittävästi positiivisemmat kuin vuosi sitten – Vientikauppojen rahoitusneuvottelujen määrä noussut selvästi4.6.2025 14:46:20 EEST | Tiedote

Suomen talouden näkymät yritysten investointien, kasvuhankkeiden ja rahoituskysynnän perusteella selvästi paremmat kuin vuosi sitten ja positiivisemmat kuin yhteiskunnan tasolla uskotaan, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Vuosi sitten näkymä oli synkkä, yritysten konkurssit ja maksuvaikeudet kasvoivat ja suurimmillakin yrityksillä oli hankaluuksia markkinoilla. Muutos vuoden aikana on ollut merkittävä. Pk- ja midcap-yritysten investoinnit ja kasvuhankkeet ovat nousussa. Samoin suomalaisten veturiyritysten vientikaupat ovat selvästi kasvussa. Finnverassa tämä näkyy tuntuvana kasvuna tulevien vientikauppojen rahoitusneuvottelujen määrässä.

Rahoitus Icon 4 -risteilyaluksen rakentamiseen varmistunut – ”Valtava merkitys suomalaiselle meriteollisuudelle”31.5.2025 13:27:20 EEST | Tiedote

Finnvera on päässyt neuvottelutulokseen Icon 4 -aluksen rahoituksen ehdoista. Tämä mahdollistaa Royal Caribbean Groupille tilauksen lopullisen vahvistamisen. Hanke tuo toivottua jatkuvuutta suomalaiselle laivanrakennusteollisuudelle, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Alus- ja telakkasektorin strateginen merkitys on kasvussa geopoliittisten muutosten ja huoltovarmuustekijöiden myötä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye