Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus: Inflaatio jatkaa hidastumistaan Suomessa – Inflaatiota kiihdyttävä tekijä kääntyi tarjonnasta kysyntään, ahneudella on vaikea selittää hintojen ja voittojen nousua
Kuluttajahinnat jatkoivat Suomessa kesäkuussa nousua 4,1 prosentilla vuodentakaisesta Tilastokeskuksen ennakollisten tietojen mukaan. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen hintojen nousu on hidastumaan päin, vaikka vuosimuutos onkin suhteellisen kaukana EKP:n kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Myös ruoasta ja energiasta puhdistettu pohjainflaatio saattaa vihdoin osoittaa hidastumisen merkkejä. Kun inflaatiota koronapandemian jälkeen kiihdyttivät tarjonnan pullonkaulat, sittemmin kiihtyminen on johtunut enemmän kokonaiskysynnän kasvusta. Väitteille niin sanotusta ahneusinflaatiosta ei näytä löytyvän katetta.

– Kesäkuun inflaatioluku (4,1 prosenttia) oli odotettu uutinen. Inflaation hidastumisen varjopuoli on laimea kokonaiskysyntä. Yritykset eivät investoi eivätkä kuluttajat kuluta, mistä seuraa taloudellisia haasteita lähiaikoina. Talouden näkymä muuttunee vakaammaksi, kun Euroopan keskuspankki lopettaa rahapolitiikan kiristämisen, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Yksityinen kulutus on kannatellut Suomen taloutta, mutta koronapandemian aikana kartutetut säästöt on nyt pitkälti käytetty. Yritysten luottokysyntä on vaimeaa sekä alentuneen kokonaiskysynnän että rahoituksen hinnan nousun takia.
– Kotitalouksien ostovoiman voimakas heikkeneminen vähentää yksityistä kulutusta, mikä näkyy muun muassa kesälomamatkailussa tällä hetkellä . Matkailuala itsessään voi tällä hetkellä ihan hyvin, mutta kulutuskukkaron nyörit ovat varmasti hieman aiempaa tiukemmalla.
– Investointikysyntä kasvaa kuluvana vuonna korkeintaan maltillisesti, todennäköisemmin jäädään investoinneissa pakkasen puolelle. Vientisektori kärvistelee myös normaalia matalamman kysynnän ympäristössä, kun Suomelle perinteisesti tärkeät vientimarkkinat ovat taantumassa tai ainakin lähellä sitä. Kuluvan vuoden osalta talouskasvu ei siis todennäköisesti yllä kovinkaan paljoa nollan yli, mutta toisaalta suurempaa tiputustakaan ei juuri nyt ole näköpiirissä, arvioi Kotamäki.
Ensi vuonna talouskasvun voi odottaa kiihtyvän globaalin kysynnän kasvaessa ja inflaation hellittäessä. Korkotason odotetaan kuitenkin pysyvän totuttua korkeammalla tasolla vielä ensi vuonna, mikä hieman madaltaa kasvuodotuksia. Työllisyys on edelleen Suomessa korkealla talouskasvun heikkoudesta huolimatta. Yleisesti ottaen osaavan työvoiman saatavuus vaikuttaisi olevan pysyvä haaste ja monelle yritykselle kasvun pullonkaula.
– Suurin riski liittyy siihen, että palkat kasvavat yritysten tuottavuutta nopeammin, jolloin kansantalouden ulkoinen kustannuskilpailukyky kärsii. Toisaalta palkansaajien ostovoima on heikentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana, mikä ei myöskään ole hyvä asia ja luo paineita yleiselle palkkatason nousulle.
Johtuuko inflaatio kysynnästä vai tarjonnasta?
Inflaation nousuepisodin alkuhetkistä lähtien on haettu syytä, johtuuko nousu tarjonnasta vai kysynnästä. Koronapandemian alettua tarjonnassa oli merkittäviä pullonkauloja esimerkiksi raaka-aineiden saatavuudessa. Toisaalta samaan aikaan talous on kasvanut, mikä viittaa myös kysynnän merkittävään kasvuun. Pandemian jälkeen yhteiskunta avautui, karttuneita säästöjä purettiin, yritykset investoivat ja panostivat vientiin, kun palautunut globaali kysyntä siivitti talouden uuteen nousuun. Viime aikoina olemme siirtyneet nollakasvun ja aiempaa korkeamman inflaation maailmaan.
– Tilastot eivät tue väittämää, että tarjontatekijät, kuten logistiikan pullonkaulat, tuotantopanosten saatavuus, työvoimavajeet, selittäisivät yksin inflaatiota, vaan kysynnän eli kulutuksen, investointien ja vientikysynnän kasvulla on ollut vähintään yhtä suuri merkitys, sanoo Finnveran ekonomisti Mikko Lumme.
Väitteille niin sanotusta ahneusinflaatiosta ei löydy katetta, Lumme sanoo. Ahneusinflaatiolla viitataan ilmiöön, jossa tuotteiden hintoja nostetaan enemmän kuin tuotantokustannusten nousu todellisuudessa edellyttäisi.
– Olisi outoa, jos yritykset olisivat keksineet nostaa hintoja ahneuksissaan vasta viime aikoina. Sen sijaan kysyntäshokit vaikuttaisivat selittävän paremmin viimeaikaista hintojen ja voittojen kasvua.
Ovatko EKP:n koronnostot edelleen tarpeellisia? – Taustalla keskuspankin uskottavuus
Euroopan keskuspankki EKP on viestinyt jatkavansa koronnostoja edelleen. Rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, eli kireämpi rahapolitiikka ei vielä näy täysimääräisesti talouskasvussa, mutta merkkejä sen vaikuttavuudesta on jo nähtävissä. Kysymys kuuluu: kuinka paljon EKP:n kannattaa vielä nostaa korkoja taistelussa inflaatiota vastaan?
– EKP perustelee edelleen tiukkenevaa rahapolitiikkaansa pohjainflaation sitkeydellä. Euroalueen pohjainflaatio on jo lähtenyt laskuun, ja talouskasvu on hidastunut merkittävästi viimeisen kahden vuosineljänneksen aikana eli talouden kokonaiskysyntä on vaisua. On mahdollista, että inflaatio palautuisi jo nykyisellä rahapolitiikan virityksellä tavoitetasolle, mutta EKP haluaa ymmärrettävästi pitää huolta uskottavuudestaan ja kiristää rahapolitiikkaa mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän, Mauri Kotamäki arvioi.
Tutustu katsaukseen kokonaisuudessaan:
Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus, heinäkuu 2023: Inflaation pyörteissä ja ahneuden aalloilla (PDF)
Lisätiedot:
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Mikko Lumme, ekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2929
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Mikko Lumme, ekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2929
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Suomen vientiin tulossa miljardien eurojen lovi, kun kohdemaiden talous viilenee – Isku nousseen korkotason korventamalle Suomen taloudelle29.9.2023 13:00:43 EEST | Tiedote
Talouskasvun hidastuminen Suomen tärkeimmissä vientimaissa tietää vaikeuksia Suomen viennille. Finnveran laskelmien mukaan yhden prosenttiyksikön lasku viennin kohdemaan talouskasvussa vähentää 2–3 prosenttiyksikköä Suomen viennin kasvusta. Suomen viennin kasvu saattaa alentua kohdemaiden heikon talouskehityksen takia noin 4 miljardilla eurolla vuonna 2023 ja 1,5 miljardilla eurolla vuonna 2024, selviää tuoreesta Rahoitus & kasvu -katsauksesta. Globaalin kysynnän heikentyminen ja siitä seuraava viennin alentuminen on isku Suomen kansantaloudelle, joka kärvistelee jo valmiiksi jyrkästi nousseen korkotason kanssa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Inflaation hidastuminen jatkuu sekä Suomessa että euroalueella, mutta edessä on vähintään lievä taantuma.
Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–6/2023: Rahoituksen myöntäminen edelleen vilkasta – yrityskauppojen koko kasvoi11.9.2023 09:08:02 EEST | Tiedote
Alkuvuosi 2023 oli edelleen vilkas Finnveran omistajanvaihdosten rahoituksessa toimintaympäristön muutoksista, korkojen noususta ja inflaatiosta huolimatta. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin tammi–kesäkuussa 2023 yhteensä noin 74 miljoonaa euroa.
Finnveras regionöversikt för Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten 1–6/2023: Finnveras finansiering till SMF- och midcap-företag minskade. Behovet av driftskapital ökade – investeringarna fortsatte7.9.2023 10:28:04 EEST | Tiedote
I början av 2023 beviljade Finnvera inhemsk finansiering till landskapen Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten till ett belopp av sammanlagt 43 miljoner euro (69). Finnveras finansiering minskade tydligt i alla landskap och hundra procent av finansieringen riktades till SMF- och midcap-företag. Investeringarna fortsatte trots osäkerheten. Ägarbytena förblev oförändrade, i Österbotten nästan fördubblades antalet företagsförvärv jämfört med motsvarande period i fjol. Antalet nystartade företag som finansierades minskade jämfört med året innan, vilket återspeglar förändringarna i verksamhetsmiljön. Det grundas allt fler företag som bisyssla.
Finnveran Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1-6/2023: Rahoitus pk- ja midcap-yrityksille laski. Käyttöpääoman tarve kasvoi – investoinnit jatkuivat7.9.2023 10:25:03 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin kotimaan rahoitusta alkuvuonna 2023 yhteensä 43 miljoonaa euroa (H1/2022: 69). Finnveran myöntämä rahoitus laski selvästi kaikissa maakunnissa ja kohdistui sataprosenttisesti pk-ja midcap-yrityksille. Investoinnit jatkuivat epävarmuudesta huolimatta. Omistajanvaihdokset pysyivät ennallaan, Pohjanmaalla yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Rahoitettujen aloittavien yritysten lukumäärä laski edellisvuodesta, mikä heijastelee toimintaympäristön muutoksia. Sivutoimiyrityksiä perustetaan yhä enemmän.
Finnveran Sisä-Suomen aluekatsaus 1–6/2023: Finnveran rahoitus kasvoi Pirkanmaalla mutta laski Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä yrityskauppamarkkina piristyi5.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa 2023 rahoitusta Sisä-Suomen alueelle eli Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 84 miljoonaa euroa (86). Myönnetyn rahoituksen määrä kääntyi Pirkanmaalla reippaaseen kasvuun ja kohdistui aiempaa enemmän myös investointeihin. Sen sijaan Päijät-Hämeessä rahoitus laski edellisvuosien kasvutrendin jälkeen. Myös Kanta-Hämeessä myönnetyn rahoituksen määrä edelleen laski hieman, mutta rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoi. Toimialoista Finnveran rahoitusta kohdistui eniten maakuntien teollisten toimialojen yrityksille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme