Kansainvälisessä hankkeessa pohditaan, millainen on kaikille ihmisille elämisen arvoinen maailma ja miten siihen päästään kasvatuksen keinoin

Kansainvälisessä hankkeessa työskentelee Tampereen yliopiston professori Mervi Kaukon lisäksi yliopistonlehtori Kristin Reimer Monashin yliopistosta (Australia), Sally Windsor Göteborgin yliopistosta (Ruotsi), yliopistonlehtori Kathleen Mahon Queenslandin yliopistosta (Australia),  emeritus professori Stephen Kemmis Charles Sturt -yliopistosta (Australia) ja tohtori Ellie Foomani Monashin yliopistosta (Australia).

– Monet aikaamme koskettavat kriisit, kuten Ukrainan sota, pakolaisuus, ekokatastrofi ja pandemiat heikentävät ihmisten mahdollisuutta elää maailmassa, joka olisi kaikille hyvä. Tarvitsemme tietoa siitä, miten maailmaa voi muuttaa kasvatuksen keinoin edes pienin askelin. Tavoitteemme ei ole pelkästään ymmärtää kasvatusta ja sen käytäntöjä vaan myös sitä, miten käytäntöjä voi muuttaa, Kaukko kuvailee.

Idea hyvän ja elämisen arvoisen elämän tavoittelusta ei ole uusi. Monet kansat ja kulttuurit ovat pohtineet samankaltaisia asioita.

– Yksi hankkeen inspiraatio tulee tiimimme jäsenten pitkästä yhteistyöstä Australian Wiradjuri-alkuperäiskansan kanssa. Heidän kielessään tuhansia vuosia vanha käsite Yindyamarra Winhanganha tarkoittaa vapaasti suomennettuna viisautta siitä, miten voimme kunnioittavasti elää maailmassa, jossa kannattaa elää. Olemme saaneet luvan jakaa termin Wiradjuri-kansan Stan Grant Seniorilta, joka tukee hankettamme, Kaukko kertoo.
 

Hyvä elämä tarkoittaa eri asioita ihmisistä, asuinpaikoista ja elämäntilanteista riippuen

Vuonna 2023 julkaistu Living Well in a World Worth Living in for All -kirja on kaikille avoin ja sitä on ladattu muutaman kuukauden aikana yli 14 000 kertaa. Jokaisesta kirjan luvusta on olemassa oma podcast-jaksonsa. Kirjan ovat toimittaneet Reimer, Kaukko, Windsor, Mahon ja Kemmis. Kirjassa on mukana Tampereen yliopistosta myös väitöskirjatutkija Nick Haswell.

– Kirjamme perustuu siihen havaintoon, että hyvä elämä tai elämisen arvoinen maailma tarkoittavat hyvin erilaisia asioita ihmisille ympäri maailmaa erilaisissa elämäntilanteissa, Kaukko kiteyttää.

Mukana on muun muassa yksin maahan tulleita turvapaikanhakijoita, avioeroperheiden lapsia ja vanhempia, aboriginaalinuoria Australian syrjäseuduilla, suomalaisia ilmastoaktivistinuoria, kroonisesti sairaita lapsia ja heidän perheitään sekä pienten ruotsinkielisten kyläkoulujen opettajia ja vanhempia.

– Haitalliset kehityskulut maailmassa koskettavat usein varsinkin sellaisia ryhmiä, jotka eivät pääse päättämään asioista. Lapsilla, nuorilla ja muilla jollain tavalla marginaalissa olevilla ryhmillä on arvokasta tietoa siitä, mitä hyvän maailman saavuttamiseksi tarvitaan. Tavoitteemme oli kuulla ja kirjata näitä ajatuksia, Kaukko jatkaa.

Kirjassa esimerkiksi alaikäisenä ilman perhettä turvapaikkaa hakeneet nuoret pakolaiset kertoivat, että vaikka he ovat turvassa uudessa kotimaassaan, he eivät ole vielä perillä ’hyvässä elämässä’. Heidän mielestään hyvä elämä muodostuu osallistumalla uuden yhteiskunnan elämään yhdessä toisten kanssa.

Letkulla ravintoa sairautensa vuoksi saava 9-vuotias Henry taas yhdistää hyvän elämän siihen, että hän osallistuu perheensä kanssa ruuanlaittoon, leivontaan ja ruokailuhetkiin, vaikka ei itse aina pystykään syömään laittamaansa ruokaa. Hyvä elämä muodostuu samanlaisista mahdollisuuksista ja valinnoista kuin ympärillä olevilla ihmisillä on.

Suomen syrjäseuduilla sijaitsevien pienten ruotsinkielisten kyläkoulujen opettajat sekä oppilaat perheineen puolestaan kokivat kyläkoulujen säilyttävän hyvän elämän edellytykset. Heidän mielestään elävät kyläkoulut ovat osoitus maaseudun elinvoimaisuuden arvostamisesta.
 

Kasvatuksen käytäntöjä on muutettava maailman ongelmat paremmin kohtaaviksi

Toinen hankkeen kirjoista ilmestyy keväällä 2024. Siinä katsotaan tulevaisuuteen ja keskitytään miettimään, miten parempaan tulevaisuuteen päästään kasvatuksen keinoin.

Kaukko korostaa, että koska kasvatus ei ole riittävästi tarttunut maailman ongelmiin, sitä pitää muuttaa:

– Kasvatuksen käytäntöjä ja niitä mahdollistavia ennakkoehtoja pitää ensin ymmärtää, jotta niitä voi muuttaa kestävästi. Kirjojemme luvuissa avataan näitä asioita ja esitellään konkreettisia toimintatapoja kasvatuksen käytäntöjen muuttamiseksi. Tiedämme, että opettajat ja tutkijat ovat ottaneet materiaalimme käyttöön. Lisäksi opettajat ovat kysyneet luokissaan, mitä hyvä elämä ja elämisen arvoinen maailma tarkoittaa heidän oppilailleen. Tästä on saatu hyviä keskusteluja aikaan.

Kirjaprojektit ovat osa Pedagogy, Education and Praxis -verkoston toimintaa, jonka Suomen koordinaattorina Kaukko toimii. Verkosto keskittyy kasvatuksen maailmaa parantavaan voimaan sekä kasvatuksen käytäntöjen ymmärtämiseen.

– Uskon, että verkostossa tai ehkä laajemmassa lukijakunnassa syntyy projekteja, jotka valottavat vielä uusia näkökulmia tähän aiheeseen. Toivon, että aihe kirvoittaa keskustelua. Kirja ja joka luvusta tehdyt podcastit ovat vapaasti ladattavissa ja ne ovat hyvin lukija- ja kuulijaystävällisiä. Kenties joku ottaa työmme kesälukemiseksi tai kuuntelemiseksi, Kaukko toivoo.

Tampereen yliopisto järjestää tulevana syksynä verkoston kanssa yhteistyönä toteutetun tohtoriopintokurssin.

– Toivon, että saisimme Suomeen ja Tampereelle lisää kasvatuksen käytännöistä ja maailman parantamisesta kiinnostuneita ihmisiä, Kaukko kiteyttää.