Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen emiritusprofessori Simo Seppo kuljettaa Ristiinnaulitun perintömaa -kirjassaan lukijaa paavillisen keskiajan, monarkkien johtaman reformoidun kirkon, kirkkolaeilla ohjeistetun Ruotsin suurvaltakauden, tsaarillisen uudenajan ja lopulta sotien jälkeisten kirkon käänteiden kautta tähän päivään. Kirkon maan suojana on ollut koskemattomuus ja kunnioitus pyhää kohtaan ja vuodesta 1723 perustuslaillinen asema. Käytännössä suojan on antanut keskiajalta alkaen laki. Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.rosebud.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Nikolai I nousu Venäjän tsaariksi ja sortovuodet rapauttivat lain suojaa, ja poliittinen ohjaus syrjäytti uskonnolliset perustelut. Ensimmäinen yhteenotto tuli, kun Maanhankintalaki 1945 oikeutti maan pakkolunastukset vastoin edellisenä vuonna säädettyä kirkkolakia. Kirkon maan koskemattomuus poistettiin 14.4.2023 vahvistetusta kirkkolaista, ja se muuttui asiallisesti normaaliksi kiinteistöomaisuudeksi siviililainsäädännön piiriin.
Simo Seppo (s. 1933) on Itä-Suomen yliopiston jakamattoman kasvatustieteen professori (emer.), TL, KT, Helsingin ja Greifswaldin yliopistojen dosentti.  

Rosebud lanseeraa Ruusunpiikki-pokkarisarjan Hiroshiman atomipommmituksen 78-vuotismuistopäivänä ja Sadankomitean perustamisen 60-vuotispäivänä 6. elokuuta 2023, jolloin julkaistaan aforismikokoelma Rauha on tie – Ajatuksia sodasta ja rauhasta. Kalevi Kalemaa on kerännyt Rauha on tie ruusunpiikki-teokseen (katso liite) maailman eri kolkista niin kirjailijoiden, taiteilijoiden, tiedemiesten, sotilaiden, poliitikkojen, fanaatikkojen, pasifistien kuin tavallisten kaduntallaajienkin aforismeja ja ajatuksia sodasta ja rauhasta.

Hyvä, paha, ystävä, vihollinen -kirjassaan kansainvälisen politiikan emiritusprofessori Vilho Harle tarkastelee hyvän ja pahan taistelua, jossa pahuuden edustajaa sanotaan ’Viholliseksi’.
Hyvän ja pahan taistelu on aina tulkintaa, retoriikkaa. Taistelulla on pohjimmiltaan uskonnollinen luonne – silloinkin kun se ilmaistaan maallistuneen poliittisin termein.
Vihollisesta puhuminen on poliittinen valinta: ristiriitaa tai sotaa ei ole pakko määritellä hyvän ja pahan taisteluksi.
Kirja kartoittaa hyvän ja pahan taistelun uskonnollisia ja myös poliittisia ilmentymiä vanhalta ajalta. Uuden ja nykyajan tarkastelun kohteena ovat Yhdysvaltojen, Venäjän, Euroopan ja myös Suomen edustamat hyvän ja pahan taistelun ilmentymät. Niissä kaikissa viitataan myös Ukrainan sotaan.
Hyvän ja pahan retoriikalle on vaihtoehto: eturistiriitoja voidaan sovitella ja niistä voidaan neuvotella parhaiten ennen sodan puhkeamista. Osapuolet eivät ole hyvän ja pahan taistelun vankeja sodan aikanakaan, sodasta on mahdollista irtautua.

Juuri julkaistu Esa-Jussi Salmisen Sankarimatkailijan opas Marinmaahan ja Udmurtiaan johdattaa puolestaan alueiden historiaan ja nykypäivään niin valtiollisina muodostelmina kuin marin ja udmurtin kieltä puhuvien suomalaisten sukukansojen alueina. Esa-Jussi Salminen kertoo elävästi omakohtaisten kokemuksien kautta, kuinka sukukansojen venäläistäminen on ollut tietoista politiikkaa.
Syventymällä niiden kielitilanteeseen ja poliittisiin kamppailuihin tarkastellaan samalla myös alueiden kirjallisuutta. Entistäkin ajankohtaisempien kieliasioiden lisäksi teos tutkii Marinmaata ja Udmurtiaa erikseen sekä opastaa maiden nähtävyyksiin, luontokohteisiin ja ajanviettotapoihin. Siinä tarkastellaan myös alueen ruokakulttuuria ja vinkataan parhaimpiin ravintoloihin ja majoituspaikkoihin. Kirjan osia voi mainiosti ottaa valikoiden luettavaksi missä järjestyksessä tahansa. 

Arvostelukappaleet: rosebud@rosebud.fi
Lisätietoja: rosebud.fi / mika.ronkko@rosebud.fi