Kolmen sukupolven paperinukkeja Mikko Alatalosta Elizabeth Tayloriin Postimuseossa

Jaa

Lehtileikkiä – kolmen sukupolven paperinuket -pienoisnäyttely Postimuseossa Tampereella 8.8.-15.10.2023 esittelee paperinukkeja 1940–1990-luvuilta Iris Virtasen kokoelmasta. Esillä on itse piirrettyjä ja aikakauslehtien paperinukkeja kotimaisista tähdistä kansainvälisiin kuuluisuuksiin.

Kokoelma sai alkunsa kaarinalaisen Iris Virtasen äidin Sirkka Lundgrenin (1927–2008) piirustus- ja paperinukkeharrastuksesta. Lundgren piirsi sarjakuva- ja elokuvatähtiä. Paperinukkeihin hän sai inspiraation esimerkiksi lehdissä ilmestyneiden sarjakuvien naishahmoista.

Harrastus sai jatkoa, kun tytär Iris (s. 1954) sai paperinuket leikkeihinsä. Iris Virtasen kokoelma karttui aikakauslehdissä ilmestyneillä paperinukeilla. Kokoelmassa on myös ruotsalaisia ja kansainvälisiä kuuluisuuksia, kuten Efva Attling, Ingrid Bergman ja Shirley Temple, Ruotsin sukulaisilta saaduista aikakauslehdistä. 

Paperinukeilla leikittiin erityisesti 1960–1970-luvuilla suosionsa huipulla olleita missikisoja. Nukeille piirrettiin myös kokonaan uusia vaatteita tai etsittiin sopivia muotiuutuuksia lehdistä ja postimyyntiluetteloista leikattaviksi.

Iris Virtanen siirsi 1940–1970-luvuilla kerätyt ja piirretyt paperinuket omille tyttärilleen, jotka piirsivät ja keräsivät uusia paperinukkeja ja jatkoivat edelleen leikkiä 1980–1990-luvuilla.

Paperinukkejen historia ulottuu 1600-luvulle

Paperinukeilla oli alun perin tärkeä rooli muodin esittelijöinä, ja niitä tunnetaan jo 1600-luvulta. 1800-luvulla säätyläislapset alkoivat harrastaa paperisia pöytänukketeattereita. Kirjapainotaidon kehittyessä paperinukkeja alettiin painaa erillisinä myyntiarkkeina, postikortteina, askartelupaketeissa ja lehtien liitteinä.  

Suomalaisissa aikakauslehdissä paperinukkearkkeja alettiin julkaista 1930-luvulta lähtien. Offset-painotekniikan kehittyessä 1950-luvulla useat naisten- ja lastenlehdet tarjosivat paperinukkeja nuorille lukijoilleen. Niitä ovat julkaisseet ainakin Uusi Maailma, Kotiliesi, Seura, Me Naiset, Anna ja Hymy. Tunnetuimpia lehdissä julkaistuja paperinukkeja ovat Apu-lehdessä vuodesta 1968 lähtien 1990-luvun lopulle julkaistut Rauni Palosen piirtämät julkisuuden henkilöitä esittävät paperinuket.

Lehtileikkiä – kolmen sukupolven paperinuket -pienoisnäyttely 8.8.2023 – 15.10.2023 Postimuseo, museokeskus Vapriikki 2. kerros, Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Eri lehdissä julkaistuja paperinukkeja 1960–1980 -luvuilta. Vasemmalta Neumann, Ingrid Bergman, Mikko Alatalo, Brigitte Bardot ja Elizabeth Taylor.
Eri lehdissä julkaistuja paperinukkeja 1960–1980 -luvuilta. Vasemmalta Neumann, Ingrid Bergman, Mikko Alatalo, Brigitte Bardot ja Elizabeth Taylor.
Lataa
Mikko Alatalo -paperinukke 1980-luvulta. Lehti tuntematon.
Mikko Alatalo -paperinukke 1980-luvulta. Lehti tuntematon.
Lataa
Amerikkalainen Kauniit ja rohkeat -saippuasarjan esitys alkoi Suomessa vuonna 1992. Sarjan henkilöistä Ridge ja Caroline ilmestyivät Rauni Palosen piirtäminä paperinukkeina Avun numerossa 23 vuonna 1993. Amerikkalainen Kauniit ja rohkeat –saippuasarjan esitys alkoi Suomessa vuonna 1992. Sarjan päähenkilöistä Eric ja Taylor ilmestyivät Rauni Palosen piirtäminen paperinukkeina Avussa vuonna 1993 ja Clark vuonna 1993.
Amerikkalainen Kauniit ja rohkeat -saippuasarjan esitys alkoi Suomessa vuonna 1992. Sarjan henkilöistä Ridge ja Caroline ilmestyivät Rauni Palosen piirtäminä paperinukkeina Avun numerossa 23 vuonna 1993. Amerikkalainen Kauniit ja rohkeat –saippuasarjan esitys alkoi Suomessa vuonna 1992. Sarjan päähenkilöistä Eric ja Taylor ilmestyivät Rauni Palosen piirtäminen paperinukkeina Avussa vuonna 1993 ja Clark vuonna 1993.
Lataa
Cora-paperinuken inspiraationa toiminut Apu-lehdessä 1960-luvulla ilmestynyt Capp & Lubbersin piirtämä saman niminen sarjakuva. Cora-nuken on piirtänyt Sirkka Lundgren.
Cora-paperinuken inspiraationa toiminut Apu-lehdessä 1960-luvulla ilmestynyt Capp & Lubbersin piirtämä saman niminen sarjakuva. Cora-nuken on piirtänyt Sirkka Lundgren.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Postin ja viestinvälityksen historiaa 1600-luvulta nykyisyyteen ja tulevaan.

Postimuseo luo ymmärrystä ja merkityksiä viestintäkulttuurista ja yhteiskunnan perustoiminnoista: viestien ja tavaroiden liikkumisen historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Postimuseo tallentaa ja välittää tietoa, aineistoja ja elämyksiä kestävästi.

Postimuseon näyttelyt sijaitsevat museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Postimuseosäätiö sr

Uusi teos kokoaa Suomen varhaispostin laajan historian yhteen4.4.2024 14:40:09 EEST | Tiedote

Postimuseon julkaisema teos Suomen varhaisposti – kuriiriposti, kruununposti ja varhainen yleinen posti esittelee Suomen varhaispostin kirjeiden eri tyypit ja niillä esiintyvät mustemerkinnät. Yli sadan kuvan avulla esitellään aikakautensa elämästä kertovia kirjeitä vuosilta 1580–1870. Kirja palvelee Suomen filatelian ja historian tutkimusta sekä varhaispostin keräilyä. Teoksesta on iloa myös yleisesti historiasta ja esimerkiksi vanhoista käsialoista kiinnostuneille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye