Suot ovat elintärkeä hiilivarasto – uusi menetelmä auttaa seuraamaan soiden ennallistamisen onnistumista

Maapallon soihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä. Kun soita ojitetaan eli kuivataan, niiden hiilivarasto vapautuu ilmakehään.
Euroopan suoalasta lähes puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden käyttöön. Euroopan komission kesällä 2022 antaman asetusesityksen mukaan vähintään 20 prosenttia EU-alueen maa- ja merialueista tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.
Soita ennallistetaan tukkimalla niiden ojituksia, jotta vedenpinnan taso turvekerroksen sisällä alkaisi palautua ja suo palautuisi luonnontilaista muistuttavaan tilaan. Ennallistamisen jälkeen soiden vedenpinnan tasoa täytyy seurata, jotta ennallistamistoimien onnistuminen voidaan varmistaa.
Nyt kansainvälinen tutkijajoukko on soveltanut Aalto-yliopiston johdolla uuden kaukokartoitusmenetelmän, jolla soiden ennallistamistoimien onnistumista voidaan seurata aiempaa helpommin ja tarkemmin. Työn tulokset ja avoin lähdekoodi julkaistiin juuri Remote Sensing of Environment -tiedelehdessä.
Hitaita muutoksia
Vaikeakulkuisten soiden tutkiminen paikan päällä on työlästä ja hidasta. Tietoa pitää myös kerätä laajoilta alueilta useiden vuosien ajan, koska suot muuttuvat ennallistamisen jälkeen hitaasti.
”Kaukokartoitusta tekevillä satelliiteilla voidaan havainnoida hyvin laajoja suoalueita koko maapallolta. Satelliitit kiertävät maapalloa yleensä useiden vuosien ajan ja kuvaavat samoja alueita jopa viikoittain, jolloin soissa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata hyvin tarkkaan pitkinä aikasarjoina”, sanoo kansainvälistä kaukokartoitustutkimusta johtava Aalto-yliopiston professori Miina Rautiainen.
Tutkimuksessa käytettiin Euroopan avaruusjärjestö ESAn Sentinel-2-satelliitin keräämiä avoimia satelliittikuvia. Mukana oli 53 suoaluetta, jotka sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Tutkimuksessa pilotoitiin OPTRAM-kaukokartoitusmenetelmää (OPtical TRApezoid Model) ensimmäistä kertaa laajasti suoympäristöissä. Aiemmin OPTRAMia on sovellettu viljeltyyn kivennäismaahan, joka sitoo vettä aivan eri tavalla kuin suon turve.
Satelliittikuvien tuloksia verrattiin maastomittauksiin
Satelliittikuvista muodostettiin monivuotisia aikasarjoja.
”Soiden pohjaveden pinnan taso määritettiin kuvista kasvillisuuden kosteuspitoisuuden avulla. Laskettuja tasoja verrattiin maastomittauksiin, joita on tehty kolmen vuoden ajan kaikilla 53 suoalueella. Mukana oli sekä luonnontilaisia, ojitettuja että ennallistettuja suoalueita”, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Iuliia Burdun.
Tutkimusaineisto on maantieteellisesti poikkeuksellisen laaja. Soiden kasvillisuus, ojitus ja myös ennallistamistoimet vaihtelevat maittain. Vastaavan laajuista soiden vedenpinnan tasojen satelliittiseurantaa ei ole tehty aiemmin. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Metsähallitus, joka on jo ennallistanut 40 000 suohehtaaria.
Menetelmän rajoituksena on, että sen luotettavuus heikkenee, jos yli puolet suon pinta-alasta on puustoa. Luonnontilaisten soiden keskiosat ovat kuitenkin usein puuttomia tai vähäpuustoisia, joten ongelma ei ole suuri.
Menetelmä on julkaistu avoimena laskentakoodina, joten se on kaikkien käytettävissä. Menetelmän avulla soiden vedenpinnan tasoa voidaan seurata koko kasvukauden tai lumettoman kauden ajan viikkotasolla.
”Toivomme, että sitä hyödynnetään soiden ennallistamistoimissa ja niiden vaikutusten seurannassa. Soiden vedenpinnan taso kertoo suoraan siitä, kuinka onnistuneita ennallistamistoimet ovat”, sanoo Rautiainen.
Tutkijat myös toivovat, että uuden kaukokartoitusmenetelmän laaja käyttöönotto lisää sen käytettävyyttä.
”Yhdysvaltalaistutkijat ovat jo kokeilleet menetelmää trooppisten soiden tutkimiseen Indonesiassa, Malesiassa ja Amazonin alueelle. Tulokset ovat lupaavia ja uskomme, että kehittämämme kaukokartoitusmenetelmä mahdollistaa soiden tilan seurannan pohjoisen pallonpuoliskon lisäksi myös trooppisilla alueilla”, Burdun toteaa.
Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.
Linkki julkaisuun (sciencedirect.com)
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Soiden vesipinnan laskettuja tasoja verrattiin maastomittauksiin, joita on tehty kolmen vuoden ajan kaikilla 53 suoalueella. Mukana oli sekä luonnontilaisia, ojitettuja että ennallistettuja suoalueita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Miina Rautiainen, Aalto-yliopisto
puh. 050 401 0780
miina.a.rautiainen@aalto.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Metsähovin radio-observatorioon rakennetaan maailman laajakaistaisin vastaanotinjärjestelmä8.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Kahden kansainvälisen yrityksen tuki tuo parhaan mahdollisen tekniikan suomalaistutkijoiden käyttöön avaruuden mysteerien ratkomiseksi Aalto-yliopistoon kuuluvassa Metsähovin radio-observatoriossa.
Uusi painovoimateoria voi antaa vastauksia maailmankaikkeuden syntyyn7.5.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden kehittämä ratkaisu painovoiman kvanttiteoriaan auttaisi löytämään vastauksia fysiikan suurimpiin kysymyksiin.
Kutsu: Tuotekehityskurssin loppugaala esittelee opiskelijoiden hienoimmat ratkaisut aina laajennettavasta minisaunasta muovimiinoja havaitsevaan drooniin7.5.2025 11:00:00 EEST | Kutsu
Huippusuositulla tuotekehityskurssilla opiskelijat kehittävät luovia ratkaisuja yritysten antamiin aitoihin haasteisiin. Monialaisilla tiimeillä on yhdeksän kuukautta aikaa ja 10 000 euron budjetti.
Tähtitieteilijät kuvasivat maailmankaikkeuden varhaisimpia galakseja29.4.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
James Webb -avaruusteleskoopin tuoreet kuvat tarjoavat tutkijoille ainutlaatuisen näkymän galaksien kehitykseen siitä lähtien, kun maailmankaikkeus oli alle miljardin vuoden ikäinen.
Ainutlaatuinen tutkimus kartoitti satelliittitietojen avulla elinoloja: ahma palaamassa Etelä-Suomeen23.4.2025 08:35:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus antaa arvokasta tietoa siitä, minkälaisissa metsätyypeissä ahma viihtyy. Suomen ahmapopulaatio on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta laji on edelleen erittäin uhanalainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme