Suot ovat elintärkeä hiilivarasto – uusi menetelmä auttaa seuraamaan soiden ennallistamisen onnistumista

Maapallon soihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilestä. Kun soita ojitetaan eli kuivataan, niiden hiilivarasto vapautuu ilmakehään.
Euroopan suoalasta lähes puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden käyttöön. Euroopan komission kesällä 2022 antaman asetusesityksen mukaan vähintään 20 prosenttia EU-alueen maa- ja merialueista tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.
Soita ennallistetaan tukkimalla niiden ojituksia, jotta vedenpinnan taso turvekerroksen sisällä alkaisi palautua ja suo palautuisi luonnontilaista muistuttavaan tilaan. Ennallistamisen jälkeen soiden vedenpinnan tasoa täytyy seurata, jotta ennallistamistoimien onnistuminen voidaan varmistaa.
Nyt kansainvälinen tutkijajoukko on soveltanut Aalto-yliopiston johdolla uuden kaukokartoitusmenetelmän, jolla soiden ennallistamistoimien onnistumista voidaan seurata aiempaa helpommin ja tarkemmin. Työn tulokset ja avoin lähdekoodi julkaistiin juuri Remote Sensing of Environment -tiedelehdessä.
Hitaita muutoksia
Vaikeakulkuisten soiden tutkiminen paikan päällä on työlästä ja hidasta. Tietoa pitää myös kerätä laajoilta alueilta useiden vuosien ajan, koska suot muuttuvat ennallistamisen jälkeen hitaasti.
”Kaukokartoitusta tekevillä satelliiteilla voidaan havainnoida hyvin laajoja suoalueita koko maapallolta. Satelliitit kiertävät maapalloa yleensä useiden vuosien ajan ja kuvaavat samoja alueita jopa viikoittain, jolloin soissa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata hyvin tarkkaan pitkinä aikasarjoina”, sanoo kansainvälistä kaukokartoitustutkimusta johtava Aalto-yliopiston professori Miina Rautiainen.
Tutkimuksessa käytettiin Euroopan avaruusjärjestö ESAn Sentinel-2-satelliitin keräämiä avoimia satelliittikuvia. Mukana oli 53 suoaluetta, jotka sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Tutkimuksessa pilotoitiin OPTRAM-kaukokartoitusmenetelmää (OPtical TRApezoid Model) ensimmäistä kertaa laajasti suoympäristöissä. Aiemmin OPTRAMia on sovellettu viljeltyyn kivennäismaahan, joka sitoo vettä aivan eri tavalla kuin suon turve.
Satelliittikuvien tuloksia verrattiin maastomittauksiin
Satelliittikuvista muodostettiin monivuotisia aikasarjoja.
”Soiden pohjaveden pinnan taso määritettiin kuvista kasvillisuuden kosteuspitoisuuden avulla. Laskettuja tasoja verrattiin maastomittauksiin, joita on tehty kolmen vuoden ajan kaikilla 53 suoalueella. Mukana oli sekä luonnontilaisia, ojitettuja että ennallistettuja suoalueita”, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Iuliia Burdun.
Tutkimusaineisto on maantieteellisesti poikkeuksellisen laaja. Soiden kasvillisuus, ojitus ja myös ennallistamistoimet vaihtelevat maittain. Vastaavan laajuista soiden vedenpinnan tasojen satelliittiseurantaa ei ole tehty aiemmin. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Metsähallitus, joka on jo ennallistanut 40 000 suohehtaaria.
Menetelmän rajoituksena on, että sen luotettavuus heikkenee, jos yli puolet suon pinta-alasta on puustoa. Luonnontilaisten soiden keskiosat ovat kuitenkin usein puuttomia tai vähäpuustoisia, joten ongelma ei ole suuri.
Menetelmä on julkaistu avoimena laskentakoodina, joten se on kaikkien käytettävissä. Menetelmän avulla soiden vedenpinnan tasoa voidaan seurata koko kasvukauden tai lumettoman kauden ajan viikkotasolla.
”Toivomme, että sitä hyödynnetään soiden ennallistamistoimissa ja niiden vaikutusten seurannassa. Soiden vedenpinnan taso kertoo suoraan siitä, kuinka onnistuneita ennallistamistoimet ovat”, sanoo Rautiainen.
Tutkijat myös toivovat, että uuden kaukokartoitusmenetelmän laaja käyttöönotto lisää sen käytettävyyttä.
”Yhdysvaltalaistutkijat ovat jo kokeilleet menetelmää trooppisten soiden tutkimiseen Indonesiassa, Malesiassa ja Amazonin alueelle. Tulokset ovat lupaavia ja uskomme, että kehittämämme kaukokartoitusmenetelmä mahdollistaa soiden tilan seurannan pohjoisen pallonpuoliskon lisäksi myös trooppisilla alueilla”, Burdun toteaa.
Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.
Linkki julkaisuun (sciencedirect.com)
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Soiden vesipinnan laskettuja tasoja verrattiin maastomittauksiin, joita on tehty kolmen vuoden ajan kaikilla 53 suoalueella. Mukana oli sekä luonnontilaisia, ojitettuja että ennallistettuja suoalueita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Miina Rautiainen, Aalto-yliopisto
puh. 050 401 0780
miina.a.rautiainen@aalto.fi
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Missä tuntuu rakkaus? Uusi tutkimus valottaa rakkauden luonnetta aiempaa tarkemmin19.9.2023 08:46:31 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat muodostivat kehokarttoja rakkauden eri lajeista. Läheisissä ihmissuhteissa koetaan voimakkaimpia rakkauden kokemuksia, mutta vahvana ilmenee myös esimerkiksi rakkaus luontoa kohtaan.
Onko puu ruskeaa, sinistä, keltaista vai läpinäkyvää? Tutkijat löysivät keinon tehdä puusta läpinäkyviä ja värikkäitä pinnoitteita18.9.2023 15:45:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat onnistuneet kehittämään puiden sisältämästä ligniinistä uudenlaisia pinnoitteita. Keksinnöllä on monia käyttömahdollisuuksia esimerkiksi huurtumisen estossa, jossa se voi korvata erittäin myrkyllisiä kemikaaleja.
Nimitys: Professori Jyri Hämäläinen Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi18.9.2023 12:33:53 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston hallitus on nimittänyt professori Jyri Hämäläisen Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi 1.12.2023 alkaen viisivuotiskaudeksi. Hän seuraa tehtävässä Ossi Naukkarista, jonka kausi päättyy 31.10.2023. Tekniikan tohtori, professori Jyri Hämäläinen toimi Sähkötekniikan korkeakoulun dekaanina vuosina 2015–2023 ja varadekaanina vuosina 2014–2015. Hänet nimitettiin määräaikaiseksi professoriksi Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2008 ja Aalto-yliopiston vakinaisen professuurin hän sai vuonna 2013. Ennen Aalto-yliopistoon tuloaan hän työskenteli Oulun yliopistossa ja teollisuudessa, muun muassa Nokia Networks -yhtiössä. Jyri Hämäläisellä on 240 tieteellistä julkaisua ja 37 patenttia tai patenttihakemusta Yhdysvalloissa. Hän on Oulun yliopiston dosentti ja Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen. Jyri Hämäläinen on suorittanut tohtorintutkinnot sovelletusta matematiikasta (FT) Oulun yliopistossa ja tietoliikenteen signaalin käsittelystä (TkT) Teknillisessä kork
Tutkimus: Maapallon rajat tulleet vastaan – jo kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta ylitetty13.9.2023 21:00:00 EEST | Tiedote
Maapallolla on ylitetty jo kuusi ihmisten elinolosuhteiden kannalta keskeistä planetaarista rajaa, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta. Makean veden planetaaristen rajojen tutkimusta johti Aalto-yliopiston ryhmä.
Tutkijat analysoivat globaalia muuttoliikettä aiempaa tarkemmin – ilmiö on luultua monimutkaisempi8.9.2023 10:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että sosioekonomiset syyt painoivat liikkumisen taustalla ilmastonmuutosta enemmän.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme