Krooniselle kivulle löytyi kuusi keskeistä riskitekijää
Maailmanlaajuisesti kroonisesta kivusta kärsii noin joka viides. Krooninen kipu on keskeinen työ- ja toimintakykyä heikentävä terveyshaaste, jonka taustalta ei useinkaan löydetä mitään selkeää yksittäistä syytä. Sen sijaan monien biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden tiedetään ennustavan kipua ja vaikuttavan kipukokemukseen, eli puhutaan kroonisen kivun biopsykososiaalisesta mallista. Krooniselle kivulle altistavista tekijöistä ei ole kuitenkaan muodostunut vakiintunutta käsitystä, koska laajoja tutkimuksia aiheesta ei ole aiemmin tehty.
Englantilaiseen, lähes puolen miljoonan henkilön tiedot kattavaan UK Biobank -aineistoon perustuva tutkimus tunnisti 99 potentiaalisen riskitekijän joukosta kuusi keskeistä krooniselle kivulle altistavaa tekijää. Korkea riskiluku ennusti kroonisen kivun laaja-alaistumista yhdeksän vuoden seuranta-aikana. Laaja-alaisessa eli monipaikkaisessa kivussa kipua esiintyy useammassa kuin yhdessä kohtaa kehoa. Vastaavasti pieni riskiluku ennusti kroonisesta kivusta toipumista kyseisenä seuranta-aikana.
Tunnistetut tekijät olivat lihavuus (painoindeksi yli 30 kg/m2), uniongelmat, väsymyksen tunne, usein koettu kyllästyneisyys, lääkärillä käynti mielenterveysongelmien takia ja stressikuormitusta aiheuttaneet elämäntapahtumat, kuten avioero, työttömyys tai puolison kuolema. Tulokset vahvistettiin Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa ja kanadalaisessa Prevent-AD-aineistossa.
Kipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua terveydenhuollon palveluiden piiriin. Niinpä kipupotilaat muodostavatkin merkittävän potilasryhmän perusterveydenhuollossa. Erityisesti monipaikkainen kipu on haittaavampaa ja hoidollisesti haastavampaa kuin yhdellä anatomisella alueella esiintyvä kipu.
”Tuoreet löydökset mahdollistavat aiempaa systemaattisemman kivun biopsykososiaalisten riskitekijöiden tunnistamisen ja voivat siten edesauttaa intensiivisemmän hoidon ja resurssien ohjaamisen erityisesti korkean riskin potilaille. Tämä on erityisen tärkeää, kun tunnemme terveydenhuollon rajalliset resurssit ja monipaikkaiseen kipuun ja sen hoitoon liittyvät haasteet”, toteavat tutkimuksen tekemiseen osallistuneet professori Jaro Karppinen ja tutkijatohtori Eveliina Heikkala Oulun yliopistosta. Jaro Karppinen työskentelee myös kuntoutusjohtajana Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.
Tutkimusjulkaisu: Tanguay-Sabourin C, Fillingim M, Guglietti GV, Zare A, Parisien M, Norman J, Sweatman H, Da-ano R, Heikkala E, PREVENT-AD Research Group, Perez J, Karppinen J, Villeneuve S, Thompson SJ, Martel MO, Roy M, Diatchenko L, Vachon-Presseau E. A prognostic risk score for development and spread of chronic pain. Nat Med 29, 1821–1831 (2023). https://doi.org/10.1038/s41591-023-02430-4
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jaro Karppinen, Oulun yliopisto
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kuntoutusjohtaja
p. 041 446 2859
jaro.karppinen@oulu.fi
Tutkijatohtori Eveliina Heikkala, Oulun yliopisto
Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Lapin hyvinvointialue
p. 040 57 89 748
mia.heikkala@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Vihreä asuinympäristö voi ehkäistä masennusoireita23.6.2025 12:03:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan väitöskirjatutkija Marjo Seppänen osoitti väitöstutkimuksessaan, että vihreämmässä asuinympäristössä asuminen oli yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun kuin tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä asuminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveyttä tukevien asuinympäristöjen suunnittelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme