Väitös 11.8.2023: Nuijapäiden kyky reagoida biologisiin ja ympäristön riskeihin (Fouilloux)
Chloé Fouilloux on väitöskirjassaan käyttänyt teoreettisia ja empiirisiä lähestymistapoja tutkiakseen eläinten kykyä reagoida riskeihin. Hänen tutkimuksessaan on käytetty mallina neotrooppisia myrkkysammakoita, joiden avulla on pystytty tutkimaan ympäristön ja biologisten tekijöiden vaihtelun vaikutuksia sammakoihin. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, miten nuijapäät selviytyvät alati muuttuvassa ympäristössä kehitysvaiheidensa aikana.
Tuhat tapaa kuolla – joka päivä
Vaikka kohtaamme monia hengenvaarallisia tilanteita joka päivä, pystymme suurimmaksi osaksi arvioimaan meitä ympäröivää maailmaa ja tekemään päätöksiä, joilla vältämme kohtalokkaat tilanteet. Vastaavasti eläimet kohtaavat päivittäin lukemattomia vaaroja, ja niiden on tehtävä päätöksiä arvioidessaan ympäristöään ja muita eläimiä. Monien lajien aikuiset ja nuoret yksilöt ovat kehittäneet uskomattoman määrän ominaisuuksia, jotka antavat niille etulyöntiaseman hengenvaaraa vastaan: navigointikyvystä sukulaisten tunnistamiseen, monimutkaisesta sosiaalisesta dynamiikasta vanhempien voimakkaaseen hoitoviettiin. Nämä ovat vain tiettyjä esimerkkejä siitä, miten lajiyksilöt selviytyvät menestyksekkäästi vaikeista ympäristöistä, kilpailusta ja saalistajista huolimatta.
Chloé Fouilloux’n väitöskirjatyö maalaa elävän kuvan vanhemmuudesta, perheestä ja aikuistumisesta eläimen näkökulmasta. Fouilloux on tutkinut eteläamerikkalaista myrkkysammakko lajia (Dendrobates tinctorius), joka tunnetaan vanhempien voimakkaasta jälkeläistensä huolenpidosta. Toisin kuin useimmat sammakkolajit, tämä laji laskee kutunsa maalle ja isäsammakot kuljettavat vastakuoriutuneet nuijapäät selässään pieniin kasvillisuuden muodostamiin vesilammikoihin (kuten puun koloihin), jotka toimivat nuijapäiden kasvualtaina koko niiden kehityksen ajan.
Selviytyminen hetken kestävässä maailmassa
Fouilloux havaitsi, että D. tinctorius on yksi mukautuvimmista neotrooppisten alueiden kasvillisuudessa elävistä lajeista. Isäsammakot kuljettavat nuijapäät metsänpohjasta puihin yli 20 metrin korkeuteen ja jättävät poikaset kehittymään erilaisiin elinympäristöihin, joissa ne kohtaavat monenlaisia vaaroja. D. tinctorius lajin nuijapäät joutuvat muun muassa kehittymään altaissa, jotka voivat kuivua auringonpaisteen takia yhdessä iltapäivässä. Lisäksi yksi yleisimmistä D. tinctorius lajin poikasiin vaikuttavista stressitekijöistä ovat saman lajin nuijapäät – D. tinctorius nuijapäiden tiedetään olevan aggressiivisia kannibaaleja.
— Huolimatta siitä, että nämä nuijapäät ovat pahamaineisia lajitovereidensa syömisestä, ne pystyvät tunnistamaan sukulaisensa ja vähentämään aggressiivisuutta suvullisesti läheisimpiä yksilöitään kohtaan, Fouilloux toteaa.
Ekologisesta näkökulmasta Fouilloux havaitsi, että nuijapäät käyttävät näkökykyään ympäristönsä arvioimiseen ja lisäksi luottavat aistiinsa havaitessaan mahdollisia saalistajia. Näön rooli on kuitenkin epäselvä, sillä nuijapäiden kasvatusympäristön sameus vaikuttaa niiden kykyyn reagoida visuaalisiin ärsykkeisiin. Tämä viittaa siihen, että valoisuus voi vaikuttaa nuijapäiden silmien kehitykseen, millä on kauaskantoisia vaikutuksia ympäristöhäiriöiden ja peto–saalissuhteiden välisessä vuorovaikutuksessa.
Fouilloux on omistanut väitöskirjansa jälkimmäisen osan maailmanlaajuisesti levinneen Batrachochytrium dendrobatidis -sienen esiintymisen tutkimiselle, sillä laji on aiheuttanut satojen sammakkoeläinlajien taantumisen. Hän tutki erityisesti sitä, missä tämä taudinaiheuttaja leviää ja miten se voi siirtyä D. tinctorius -lajin kehitysvaiheiden välillä.
Kokonaisuudessaan Fouilloux'n väitöskirjatyö tutkii, millaisia seurauksia vanhempien valinnoilla on niiden nuoriin jälkeläisiin. Fouilloux'n tutkimuksen löydöksillä on monipuolisia sovelluksia, jotka ulottuvat teoreettisesta biologiasta aina sovellettuihin suojelutoimiin asti.
Tämä väitöskirja sisältää Fouilloux'n tutkimuksen "Visual environment of rearing sites affects larval response to perceived risk in poison frogs", joka julkaistiin artikkelina Journal of Experimental Biology aikakausijulkaisussa toukokuussa 2023. Lue artikkeli: https://doi.org/10.1242/jeb.245822.
B.Sc. Chloé Fouillouxin väitöskirja ”Facing enemies in an ephemeral world: Tadpole responses to biological and environmental risk” tarkastetaan 11.8.2023 klo 12:00 Seminaarinmäellä luentosalissa S212. Vastaväittäjänä professori Rebecca Kilner (University of Cambridge, Iso-Britannia) ja kustoksena akatemiatutkija Bibiana Rojas (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Julkaisutiedot:
Väitöskirja “Facing enemies in an ephemeral world: Tadpole responses to biological and environmental risk” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9678-9
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Chloé Fouilloux, chloe.a.fouilloux@jyu.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme