Suomen ympäristökeskus

Aktiivinen alueellinen ilmastotyö edistää kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tukee alueellista elinvoimaisuutta

Jaa

Alueellinen ilmastotyö tukee merkittävästi etenkin pienten kuntien taloutta. Vähähiilisyyteen tähtäävät investoinnit voivat samaan aikaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisätä alueellista elinvoimaisuutta. Erilaisten talous- ja ympäristövaikutusten arviointia helpottamaan on nyt laadittu maakunnalliset, ympäristölaajennetut talousmallit.

Tuulivoimaloita järvimaisemassa.
Kuva: Adobe Stock

Paikallisia talousvaikutuksia ja globaaleja ympäristövaikutuksia

Alueellisten ilmastotoimenpiteiden ympäristö- ja aluetalousvaikutukset poikkeavat toisistaan. Rajalliset taloudelliset resurssit on kohdistettava kustannustehokkaasti kohteisiin, joiden päästövähennyspotentiaalit ja aluetalousvaikutukset ovat suuret.

Väre- ja Kahina-hankkeissa laadittujen maakunnallisten ympäristölaajennettujen talousmallien avulla pyritään monipuolistamaan erilaisten alueellista elinvoimaisuutta edistävien sekä kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien investointien ympäristövaikutusten arviointia.

Ympäristövaikutukset tarkoittavat investoinnin aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä investoinnin toteuttamisen edellyttämää luonnonvarojen käyttöä. Ympäristövaikutusten arvioinneissa on tärkeää huomioida oman alueen lisäksi myös vaikutukset muualla Suomessa sekä ulkomailla.

Investointien vaikutukset vaihtelevat suuresti

Tutkimuksissa arvioidut investoinnit sisälsivät tuulivoimahankkeita, energiaa varastoivan pumppuvoimalan, uuden kaava-alueen rakennusten rakentamista. Lisäksi mukana oli pienen mittakaavan uusiutuvan energian investointeja kuten aurinkosähkö, maalämpöpumppu ja ilmalämpöpumppu.

Tarkastellut kokonaisuudet vaihtelevat kokoluokaltaan merkittävästi, minkä vuoksi ympäristövaikutusten osalta toimenpiteitä arvioitiin myös kasvihuonekaasupäästöjen ja materiaalien käytön intensiteeteillä sekä talousvaikutusten osalta työllisyyskertoimilla. Lisäksi laskettiin investoinneista seuraavat kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverokertymät.

Merkittävimmiksi investointikohteiksi nousevat tuulivoimahankkeet, joiden vaikutukset aluetalouteen kuten työllisyyteen ja verokertymään voivat olla etenkin pienissä kunnissa suuret. Tuulivoimaloiden käytönaikaiset päästövähenemät kotimaassa ovat selvästi suuremmat kuin investointivaiheen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kotimaassa ja ulkomailla. Sen sijaan esimerkiksi aurinkosähköinvestointien päästövaikuttavuus on heikompaa, mutta toisaalta asennustoiminta työllistää paljon.

Investointien aluetalousvaikutuksia määrittää olennaisesti se, missä määrin investointiin liittyviä tavaroita ja -palveluita voidaan hankkia omalta alueelta.

Tavoitteena hiilineutraali kunta

Tulokset on saatu Pohjois-Suomessa toteutetuissa ”Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla” (Väre) ja ”Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi” (Kahina) -hankkeissa, joissa tarkasteltiin vähähiilisyyteen pyrkivien investointien ympäristö- ja aluetalousvaikutuksia.

Suomen ympäristökeskus (Syke) on koordinoinut Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston toimintaa vuodesta 2008 lähtien. Kansallisen koordinaatiotyön ohella Syke on ollut toteuttamassa useita alueellisia kehityshankkeita, joissa keskiössä on ollut alueellisen ilmastotyön ohella alueiden elinvoimaisuuden kehittämisen tukeminen.

Maakuntien kulutusperäiset päästöt ovat suuret

Investointien vaikutusarviointien lisäksi tutkimushankkeissa tarkasteltiin maakuntien kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä sekä luonnonvarojen käyttöä. Verrattuna alueellisen ilmastotyön seurantaa varten ylläpidetyn alue- ja käyttöperäisen ALas-laskentajärjestelmän (Hiilineutraalisuomi.fi) Hinku-päästöihin maakuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat selkeästi suuremmat molemmissa maakunnissa.

Kulutusperäinen päästöjen tarkastelu mahdollistaa alueellisen toiminnan globaalien ympäristövaikutusten arvioinnin. Kulutuskäyttäytymisemme globaalien ilmastovaikutusten todentamisen vuoksi kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa olisi syytä toteuttaa myös jatkossa.

Hankkeissa toteutettu mallikehitys toimi pohjana kuntatason kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennalle.

Linkkejä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Valonialle ja elämäntyöpalkinto Timo Yrjänälle12.6.2024 09:19:41 EEST | Tiedote

Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinto myönnettiin 11.6. kestävän kehityksen organisaatio Valonialle kiitoksena pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työstä vesistöjen hyväksi. Palkinnon vastaanotti Valonian vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka. Elämäntyöpalkinnolla palkittiin puolestaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Yrjänä pitkästä ja ansiokkaasta urasta vesistökunnostusten ja vesiensuojelun parissa. Tunnustukset jaettiin vesistökunnostusalan suurimman vuositapahtuman eli valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Rovaniemellä.

Happamat sulfaattimaat hyötykäyttöön – Tutkimuksessa testataan happamien maamassojen neutralointia teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla11.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Suomen rannikkoalueet ovat muinaista merenpohjaa. Maan kohoamisen seurauksena alueet sijaitsevat nyt noin 100 metriä merenpinnan yläpuolelle sijoittuvalla vyöhykkeellä. Merenpohjaan kerrostui aikoinaan runsaasti sulfidimuotoista rikkiä, joka nyt kuivalla maalla happamoittaa maaperää. Happamiin sulfaattimaihin liittyvien riskien arvioidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, koska kuivuus lisää entisestään maaperän happamoitumista. Tutkijoiden tavoitteena on edistää happamien sulfaattimaiden ympäristöystävällistä ja rakentamisen kannalta turvallista hyötykäyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye