Aktiivinen alueellinen ilmastotyö edistää kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tukee alueellista elinvoimaisuutta
4.8.2023 09:07:30 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Alueellinen ilmastotyö tukee merkittävästi etenkin pienten kuntien taloutta. Vähähiilisyyteen tähtäävät investoinnit voivat samaan aikaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisätä alueellista elinvoimaisuutta. Erilaisten talous- ja ympäristövaikutusten arviointia helpottamaan on nyt laadittu maakunnalliset, ympäristölaajennetut talousmallit.
Paikallisia talousvaikutuksia ja globaaleja ympäristövaikutuksia
Alueellisten ilmastotoimenpiteiden ympäristö- ja aluetalousvaikutukset poikkeavat toisistaan. Rajalliset taloudelliset resurssit on kohdistettava kustannustehokkaasti kohteisiin, joiden päästövähennyspotentiaalit ja aluetalousvaikutukset ovat suuret.
Väre- ja Kahina-hankkeissa laadittujen maakunnallisten ympäristölaajennettujen talousmallien avulla pyritään monipuolistamaan erilaisten alueellista elinvoimaisuutta edistävien sekä kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien investointien ympäristövaikutusten arviointia.
Ympäristövaikutukset tarkoittavat investoinnin aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä investoinnin toteuttamisen edellyttämää luonnonvarojen käyttöä. Ympäristövaikutusten arvioinneissa on tärkeää huomioida oman alueen lisäksi myös vaikutukset muualla Suomessa sekä ulkomailla.
Investointien vaikutukset vaihtelevat suuresti
Tutkimuksissa arvioidut investoinnit sisälsivät tuulivoimahankkeita, energiaa varastoivan pumppuvoimalan, uuden kaava-alueen rakennusten rakentamista. Lisäksi mukana oli pienen mittakaavan uusiutuvan energian investointeja kuten aurinkosähkö, maalämpöpumppu ja ilmalämpöpumppu.
Tarkastellut kokonaisuudet vaihtelevat kokoluokaltaan merkittävästi, minkä vuoksi ympäristövaikutusten osalta toimenpiteitä arvioitiin myös kasvihuonekaasupäästöjen ja materiaalien käytön intensiteeteillä sekä talousvaikutusten osalta työllisyyskertoimilla. Lisäksi laskettiin investoinneista seuraavat kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverokertymät.
Merkittävimmiksi investointikohteiksi nousevat tuulivoimahankkeet, joiden vaikutukset aluetalouteen kuten työllisyyteen ja verokertymään voivat olla etenkin pienissä kunnissa suuret. Tuulivoimaloiden käytönaikaiset päästövähenemät kotimaassa ovat selvästi suuremmat kuin investointivaiheen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kotimaassa ja ulkomailla. Sen sijaan esimerkiksi aurinkosähköinvestointien päästövaikuttavuus on heikompaa, mutta toisaalta asennustoiminta työllistää paljon.
Investointien aluetalousvaikutuksia määrittää olennaisesti se, missä määrin investointiin liittyviä tavaroita ja -palveluita voidaan hankkia omalta alueelta.
Tavoitteena hiilineutraali kunta
Tulokset on saatu Pohjois-Suomessa toteutetuissa ”Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla” (Väre) ja ”Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi” (Kahina) -hankkeissa, joissa tarkasteltiin vähähiilisyyteen pyrkivien investointien ympäristö- ja aluetalousvaikutuksia.
Suomen ympäristökeskus (Syke) on koordinoinut Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston toimintaa vuodesta 2008 lähtien. Kansallisen koordinaatiotyön ohella Syke on ollut toteuttamassa useita alueellisia kehityshankkeita, joissa keskiössä on ollut alueellisen ilmastotyön ohella alueiden elinvoimaisuuden kehittämisen tukeminen.
Maakuntien kulutusperäiset päästöt ovat suuret
Investointien vaikutusarviointien lisäksi tutkimushankkeissa tarkasteltiin maakuntien kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä sekä luonnonvarojen käyttöä. Verrattuna alueellisen ilmastotyön seurantaa varten ylläpidetyn alue- ja käyttöperäisen ALas-laskentajärjestelmän (Hiilineutraalisuomi.fi) Hinku-päästöihin maakuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat selkeästi suuremmat molemmissa maakunnissa.
Kulutusperäinen päästöjen tarkastelu mahdollistaa alueellisen toiminnan globaalien ympäristövaikutusten arvioinnin. Kulutuskäyttäytymisemme globaalien ilmastovaikutusten todentamisen vuoksi kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa olisi syytä toteuttaa myös jatkossa.
Hankkeissa toteutettu mallikehitys toimi pohjana kuntatason kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennalle.
Linkkejä
- Raportti: Alueellisten talous- ja ympäristövaikutusten arviointi maakuntien ENVIMAT-malleilla – Esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2023. (Helda.fi)
- Kuntien ja alueiden kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt (Hiilineutraalisuomi.fi)
- Hankesivu: Pohjois-Suomessa toteutetuissa ”Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla” (Väre) (Syke.fi)
- Hankesivu: ”Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi” (Kahina) (Oulu.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Santtu KarhinenErikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:029 525 1889etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme