MSc Anna Puhakan väitöstutkimus käsittelee kehopositiivisuusaktivismia Suomessa 2010-luvun jälkipuolella. Tulokset osoittavat, että aktivismi on moniulotteinen ilmiö, joka pitää sisällään erilaisia vastarintatekoja, mutta myös yhteistyötä. Tutkimuksen aineisto koostuu aktivistien itsensä tuottamista verkkosisällöistä, kuten blogikirjoituksista, YouTube-videoista ja podcasteista.

– Perinteisesti julkisessa puheessa Suomessakin lihavuus on esitetty kansanterveydellisenä ja -taloudellisena ongelmana. Lihavuudesta ovat valtaosin puhuneet muut kuin lihavat henkilöt itse. Koska kehopositiivisuusaktivismissa toimijoina ovat lihavat ihmiset ja koska sen näkökulma lihavuuteen poikkeaa totutusta, sitä voidaan ajatella vastapuheena eli vallitsevan näkökulman ärhäkkänäkin haastajana, Puhakka kertoo.

Vastassa kritiikkiä ja epäasiallista kommentointia

Kun kyseenalaistaa valtavirtaa, on usein odotettavissa vastustusta. Näin on myös kehopositiivisuusaktivistien kohdalla. Yhteiskunnallinen liike on kohdannut kritiikkiä – ja valitettavasti myös epäasiallista kommentointia – sillä lihavuuteen liitetyt kielteiset stereotypiat istuvat tiukassa.

– Toisaalta kehopositiivisuus ja sen rooli varteenotettavana yhteiskunnallisena liikkeenä ovat vankistuneet, kun aktivistit ovat kerranneet perussanomaansa kriitikoille yhä uudelleen. Moni kehopositiivisuusaktivistin ulostulo toimii itse asiassa hyvänä esimerkkinä siitä, miten on mahdollista olla eri mieltä ja silti jatkaa mielipiteiden vaihtoa. Tämä on merkittävää laajemminkin, koska etenkin sosiaalisessa mediassa äänenpainot kärjistyvät nopeasti ja jakolinjat syvenevät, toteaa Puhakka.

Sukupuoli ja ihonväri altistavat syrjinnälle

On myös tärkeää muistaa, että lihavuus on ani harvoin ainoa peruste syrjinnälle. Muiden muassa sukupuoli ja ihonväri vaikuttavat osaltaan siihen, minkälainen mahdollisuuksien kirjo ihmiselle yhteiskunnassa avautuu, tai mitkä ovet pysyvät suljettuina. Aiempi tutkimus on osoittanut, että naisille sekä mustille ja ruskeille ihmisille lihavuus on leimaavampaa kuin miehille tai valkoisille.

– Kehopositiivisuusaktivismin sisällä käydään keskusteluja tämänkaltaisista risteävistä eroista. Siellä muistutetaan liikkeen pyrkimyksestä lisätä yhteiskunnan reunamille työnnettyjen kehojen näkyvyyttä, sekä siitä, että eritoten moninkertaisesti syrjityille – kuten mustille, lihaville naisille – tulee tehdä enemmän tilaa, Puhakka sanoo.

MSc Anna Puhakan sukupuolentutkimuksen väitöskirjakäsikirjoituksen “Resistances in online body positivity activism in Finland in the late 2010s” tarkastustilaisuus pidetään 12.8.2023 Seminaarinmäellä salissa S212 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kata Kyrölä (University College London, Iso-Britannia) ja kustoksena apulaisprofessori Hannele Harjunen (Jyväskylän yliopisto).

Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9670-3

Taustatietoja:

MSc Anna Puhakka on sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lundin yliopistosta (Ruotsi) vuonna 2009 pääaineenaan globaali kehitystutkimus. Sen jälkeen hän on työskennellyt mm. järjestösektorilla.

Puhakka on valmistellut väitöskirjaansa Alfred Kordelinin säätiön, Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tukemana.

Lisätietoja:

Anna Puhakka, anna.puhakka@helsinki.fi