Pohjois-Savon ELY-keskus

Sadetta, myrskyjä, lämpötilan nousua, talviolosuhteiden muutosta ja luontokatoa - Pohjois-Savossa arvioitiin ilmastonmuutoksen riskejä

Jaa
Pohjois-Savossa laadittiin kunnille omat riskikortit ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ilmastonmuutoksen riskianalyysi ja kuntakohtaiset riskikortit auttavat maakuntaa ja kuntia tunnistamaan merkittävimpiä ilmastoriskejä ja tarvittavia toimenpiteitä sopeutumisen kannalta. Kunnat voivat hyödyntää yksilöityjä riskikortteja osana kuntien varautumis- ja ilmastotyötä. Pohjois-Savoon laadittu ilmastonmuutoksen riskianalyysityö kuntakortteineen on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Ilmastonmuutoksen riskianalyysi ja kuntakohtaiset riskikortit auttavat maakuntaa ja kuntia tunnistamaan merkittävimpiä ilmastoriskejä ja tarvittavia toimenpiteitä sopeutumisen kannalta.
Ilmastonmuutoksen riskianalyysi ja kuntakohtaiset riskikortit auttavat maakuntaa ja kuntia tunnistamaan merkittävimpiä ilmastoriskejä ja tarvittavia toimenpiteitä sopeutumisen kannalta.

Riskianalyysissa merkittävimmiksi ilmastonmuutoksen ilmiöiksi tunnistettiin sateisuus, talviolosuhteiden muutos, myrskyt, lämpötilan nousu ja luontokato. Lisääntyvä sateisuus ja talviolosuhteiden muutokset aiheuttavat riskejä muun muassa tiestön kunnolle, kiinteistöille sekä viemäri- ja hulevesiverkoston kuormitukselle. Voimistuvat myrskyt voivat tuoda mukanaan rankkasateita ja tulvia sekä aiheuttaa haittaa liikenteelle ja sähkön jakelulle. Myrskyt voivat aiheuttaa myös laajoja metsätuhoja. Lämpötilan nousu lisää ja voimistaa hellejaksoja, mistä aiheutuu erityisryhmille, ikäihmisille ja lapsille terveydellistä haittaa. Kuivuus ja kuumuus haittaavat myös ruoantuotantoa maataloudessa. Ilmaston lämmetessä eliöiden elinympäristöt muuttuvat ja vieraslajit sekä tuholaiset voivat levitä aiempaa nopeammin. 

– Kunnilla on vastuu ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja varautumistyössä, sillä se on osa kuntien riskienhallintaa. Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, aiheuttavat merkittävää taloudellista haittaa ja pahimmillaan vaaratilanteita ihmisille. Tärkeintä on tunnistaa toimenpiteitä, joilla voidaan estää merkittävimmät vahingot ja varautua ääri-ilmiöiden yleistymiseen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmastoasiantuntija Tapio Kettunen muistuttaa. 
 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen osaksi kuntien riskienhallintaa 

 
Selvitystyössä yhdeksi merkittäväksi toimenpiteeksi tunnistettiin sopeutumis- ja varautumistyön osaamisen lisääminen kunnissa ja maakunnallisesti. Hyvien käytänteiden ja tiedon jakaminen on tärkeää, jotta tietoisuus ilmastoriskeistä ja osaaminen riskien hallinnoinnista kasvaa. Kunnilla on ilmastolain mukainen velvoite laatia ilmastosuunnitelma, johon sopeutumisen teemavoidaan sisällyttää. 

– Ilmastonmuutos tulee huomioida johdonmukaisesti kunnan varautumissuunnitelmissa, jos se ei vielä ole siellä mukana. Nyt tehdyt riskikortit on jo otettu osassa kuntia työvälineeksi, kun käydään varautumisasioita läpi esimerkiksi pelastustoimen kanssa, kertoo Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen ympäristöasiantuntija Minna Kokkonen
 

Seuraavassa vaiheessa tarkennetaan toimenpiteitä kunnissa ja maakuntatasolla. Samalla tiivistetään alueellisten toimijoiden yhteistyötä sopeutumisessa. Riskianalyysissa nostettiin esiin myös erilaiset paikkatietoanalyysit, joiden avulla voidaan tunnistaa lisää riskikohteita alueelta. 

Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeessa tuetaan kuntien ilmastotyötä 
 

Ilmastonmuutoksen riskianalyysityö kuntakortteineen on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa.Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ramboll Finland Oy:ltä tilaamassa Ilmastonmuutoksen riskianalyysit -työssä tunnistettiin ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit maakunnassa ja kunnissa. Raportissa esitellään Pohjois-Savoa koskevat riskikortit, joissa esitetyt riskit ja vaikutukset koskevat kaikkia maakunnan kuntia. Lisäksi jokaiselle kunnalle on luotu oma tarkempi riskikortti. 

Tietoa maakuntaa koskevaan riskianalyysiin ja kuntakohtaisiin riskikortteihin saatiin laajassa yhteistyössä kuntien, maakuntaliiton, Pohjois-Savon ELY-keskuksen, tutkimus- ja koulutuslaitosten, alueellisten kehitysyhtiöiden sekä paikallisten yritysten kanssa. Riskianalyysityö on hankittu Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeessa, joka on saanut rahoitusta Pohjois-Savon liitolta Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Pohjois-Savon maakunnan kehittämisrahastosta. 

Linkit: 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tapio Kettunen, Ilmastoasiantuntija, puh. 0295 026 710, tapio.kettunen@ely-keskus.fi
Pohjois-Savon ELY-keskus


Minna Kokkonen, ympäristöasiantuntija, puh. 0295 026 688, minna.kokkonen@ely-keskus.fi
Hiilineutraali Pohjois-Savo -hanke, Pohjois-Savon ELY-keskus

Kuvat

Ilmastonmuutoksen riskianalyysi ja kuntakohtaiset riskikortit auttavat maakuntaa ja kuntia tunnistamaan merkittävimpiä ilmastoriskejä ja tarvittavia toimenpiteitä sopeutumisen kannalta.
Ilmastonmuutoksen riskianalyysi ja kuntakohtaiset riskikortit auttavat maakuntaa ja kuntia tunnistamaan merkittävimpiä ilmastoriskejä ja tarvittavia toimenpiteitä sopeutumisen kannalta.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
PL 2000, Kallanranta 11
70101 Kuopio

0295 026 500http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t

Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai

Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma Mikkelin seudulle linjaa kehittämistä vuoteen 2040 asti24.6.2025 09:22:04 EEST | Tiedote

Laajassa vuoropuhelussa valmisteltu Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän alueen henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelma tähtää liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden, kestävyyden ja tasa-arvoisuuden parantamiseen. Suunnitelma kattaa Mikkelin, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Puumalan kunnat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye