Sijoitusrahastoihin 167 miljoonaa euroa uutta pääomaa – erityisesti lyhyen koron rahastot vetivät varoja
8.8.2023 15:29:31 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 119 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 28 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa uusia pääomia ja yhdistelmärahastoihin 21 miljoonaa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 43 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
|
Osakerahastot |
44 |
-237 |
57 162 |
|
Yhdistelmärahastot |
21 |
204 |
30 659 |
|
Pitkän koron rahastot |
28 |
793 |
29 063 |
|
Lyhyen koron rahastot |
119 |
1 360 |
15 673 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-43 |
-63 |
11 061 |
|
YHTEENSÄ |
167 |
2 057 |
143 617 |
Heinäkuussa globaalien pääosakeindeksien kehitys hajaantui. Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat edelleen isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivista virettä markkinoille toivat myös maan odotuksia paremmat talousluvut. Euroopassa keskeiset ostopäällikköindeksit sen sijaan laskivat ja euroalueen pohjainflaatio kiihtyi. Suomessa Helsingin pörssin pääosakeindeksin alamäki jatkui. Saksan heikot talousluvut heijastuivat suomalaisten vientiyhtiöiden ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksiin. Lisäksi Helsingin pörssin metsäteollisuusyritysten tuloksia painoivat sellun maailmanmarkkinahinnan alamäki ja halvan kuitupuun tuonnin loppuminen Venäjältä.
Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit nostivat heinäkuussa ohjauskorkojaan nopean pohjainflaation selättämiseksi. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui. Korkosijoittajalle korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Lisäksi pitkät korot laskivat, ja euroalueella myös 12 kuukauden euriborkorko laski huipputasoltaan, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti.
”Heinäkuussa erityisesti globaalisti ja Suomeen sijoittavat osakerahastot lisäsivät pääomiaan. Sijoittajat katsoivat, että Helsingin pörssin pitkään jatkunut alamäki on tehnyt useiden osakkeiden hinnoista houkuttelevia ja rahastojen avulla hajauttivat sijoituksiaan. Sijoituksia hajautettiin myös korkomarkkinoille. Euroalueella 12 kuukauden euriborin kääntyminen laskuun oli merkittävä käänne”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin etenkin globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 64 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa Japaniin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 42 miljoonaa euroa.Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,31). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
24 |
100 |
5 649 |
-6 % |
|
Pohjoismaat |
1 |
-340 |
6 716 |
-10 % |
|
Eurooppa |
6 |
-296 |
5 564 |
6 % |
|
Pohjois-Amerikka |
7 |
-60 |
8 093 |
3 % |
|
Japani |
-26 |
-136 |
422 |
2 % |
|
Tyynenmeren alue |
15 |
98 |
1 051 |
-2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-16 |
29 |
4 740 |
1 % |
|
Maailma |
40 |
434 |
23 425 |
2 % |
|
Toimialarahastot |
-6 |
-67 |
1 502 |
-5 % |
|
YHTEENSÄ |
44 |
-237 |
57 162 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 56 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista, yhteensä 34 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 3,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,61).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
38 |
504 |
5 636 |
-7,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-18 |
422 |
9 592 |
-2,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
18 |
112 |
3 619 |
3,7 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
-5 |
185 |
-7,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-16 |
-163 |
5 841 |
-5,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
1 |
-34 |
1 441 |
-1,8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
6 |
-43 |
2 748 |
1,5 % |
|
YHTEENSÄ |
28 |
793 |
29 063 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2023
Markkinakatsaus, heinäkuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

