Selkokirja avaa lukuharrastuksen ovet monenlaisille lukijoille

(Kirjoitus julkaistu Kustantamon kuulumisia -blogissa tänään 9.8.2023.)
Aiotko vielä kirjoittaa oikeita kirjoja? Niin minulta aina silloin tällöin kysytään. Olen mielestäni kirjoittanut oikeita kirjoja, vaikka valtaosa niistä on selkokielisiä. Selkokirjojani on jo ilmestynyt 15, osa alun perin selkokielisiä runoja, novelleja ja romaaneja, osa mukautuksia eli jo aiemmin ilmestyneiden kirjojen muokkauksia selkosuomeksi.
Kirjoittamisen prosessi on melko samanlainen kaikissa kirjoissani, jotka ovat alun perin omiani, ei mukautuksia. Idea syttyy yhtäkkiä metsäpolulla kävellen tai sohvanpohjalla nuokkuen, joskus jopa unessa. Usein idea muhii muutaman vuoden ja ryöpsähtää hautomisen jälkeen tekstiksi. Sitten se taas lepää, minkä jälkeen työstän käsikirjoituksen. Silloin se muuttuu ja muovautuu sellaiseksi versioksi, jota tarjoan kustantajalle.
Kirjassa on kysymys aiheista ja aiheiden sisällä teemoista, joita koen tärkeäksi käsitellä. Välitän sanottavani: teen verbaalivalintani. Kielessä, kerronnassa ja rakenteessa minulla on valinnanvaraa mutta myös selkosanomisen reunaehtoja.
Mitä selkokielisyys merkitsee?
Ehkä selkokirjoja usein ajatellaan liikaa niiden rajoitteiden näkökulmasta. Sanaston tulee olla tavallista ja tuttua, lauseiden ja virkkeiden lyhyitä sekä rakenteiden helppoja ja selkeitä. Minulle se on palkitseva haaste luoda sujuvaa ja sävykästä tekstiä.
Selkokirjoittaja pitää aina mielessään lukijan. Ensisijaisesti lukija on sellainen, jolla on jostain syystä kielellisiä vaikeuksia. Se ei sulje pois sitä, etteivätkö selkokirjat sopisi monenlaisille lukijoille. Ryöpsähtelevä kuvailu, kryptiset ilmaisut, rakennekokeilut tai kielelliset irrottelut eivät ole kaikkien maun mukaan muutenkaan. Silloin selkokirjat ovat hyvä vaihtoehto lukuhalukkaille. Ne ovat myös vaihtoehto lukuhaluttomille: helppo kieli saa sisällön välittymään.
Mikä saa kirjoittamaan selkoa?
Selkokirjailija minussa heräsi havainnoista, joita olen tehnyt opetustyössä nuorten ja aikuisten kanssa: lukeminen koetaan usein vaikeaksi, tylsäksi ja turhaksi. Olen kokenut, miten kohottava kokemus näille lukijoille on lukea runo, novelli tai kokonainen kirja alusta loppuun. Lyhyesti: olen halunnut kirjoittaa kirjoja, jotka ovat saavutettavia ja tarjoavat oivalluksia.
Olen pyrkinyt tuomaan selkokirjallisuuteen jotain uutta. Esimerkiksi Lauralle oikea (2018) on ensimmäisiä chick lit -tyyppisiä YA-romaaneita, Niin metsä vastaa (2021) uuskummaa sisältävä novellikokoelma ja Sormus (2022) episodirakenteinen historiallinen romaani viikinkiajasta nykyaikaan. Olen ensin saanut idean ja sitten tajunnut, ettei samanmoista ole aiemmin ilmestynyt selkokielellä.
Jo 1990-luvulla ilmestyi Suomessa muutama selkorunokokoelma, joten selkorunotuotantoni ei ole uraauurtavaa. Runoja ei tosin ole juuri selkoistettu ennen kokoelmaa Vanhat runot, uudet lukijat (2020). Siinä on alkuperäisen runon rinnalla selkoversioni ja selkotietoteksti runon kirjoittajasta. Näin runoperinteemme tulee tutuksi heille, joille vanha runokieli on muuttunut vieraaksi.
Mistä selkorunoni syntyvät?
Olen kirjoittanut kolme selkorunokirjaa. Edellinen runokirjani Onnen asioita (2018) sai innoituksensa ympäristön havainnoinnista. Samasta ammennan uusimmassa runokokoelmassani Alusta loppuun (2023), mutta tässä kokoelmassa elämänkaari, aika, tunteet ja muistot painottuvat. Runoni lepäsivät ja muokkautuivat aika pitkään. Niinä vuosina lapseni aikuistuivat ja vanhin sukupolvi kuoli, ja se kumisee runojen takana. Niissä helisee myös ilo ihmisistä, luonnonilmiöistä ja jatkuvuudesta.
Luen itse aika usein runoja, ja arvostan tuoreita kielikuvia. Minun makuuni ovat tiiviit runot, joiden sanavalinnat ja ilmaisut avartuvat tulkittaviksi. Makumieltymykseni näkyvät selkorunoissani. Karsin monimutkaiset ilmaisut ja kielikuvat, pelkistän - säilytän ytimen eli havainnon. Leikittelen kielellä tarpeen mukaan. Minulle runouden kielen uudistamista on se, että vaikeasti kielellistettäville ajatuksille ja tunteille löytyy lyhyt, ytimekäs, pinnalta helppo ilmaisutapa. Se ei estä pääsyä pintaa syvemmälle.
Teksti ja kuvat: Tuija Takala
Tuija Takalan runokirja Alusta loppuun ilmestyi elokuussa 2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja arvostelukappaleet
Avain, Suomen kirjastopalvelu Oy, viestintäjohtaja Vilja Kujanpää, vilja.kujanpaa@avain.net, puh. 040 755 3319
arvostelukappaleet: info@avain.net
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Avain on suomalainen kirjakustantamo, joka kustantaa laadukasta kotimaista kirjallisuutta. Kustantamo on palkittu Selkokeskuksen Seesam-palkinnolla tunnustuksena selkokirjallisuuden edistämisestä.
Avain on osa Suomen kirjastopalvelu Oy:tä ja Booky Groupia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Avain
Sata päivää Roomassa -tietokirjassa on yllätyksiä myös kokeneille Rooman kävijöille!24.4.2025 07:42:00 EEST | Tiedote
Ilpo ja Miia Salonen kutsuvat lukijan mukaansa ikuisen Rooman hiljaisille kujille, komeisiin puistoihin, maanalaisiin sokkeloihin, yllättäviin museoihin ja pyörryttäviin palatseihin.
Kimmo Ojalalle Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto23.4.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Kimmo Ojala on valittu yhdeksi Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon saajaksi lasten runoteoksellaan Yrjö Ärjylän herkimmät (Avain, 2024). Palkitsemistilaisuus järjestettiin Tampereen Raatihuoneella 23.4.2025.
On pimeässä hyvä taivaltaa -tietokirja avaa keskosäidin tuntemuksia16.4.2025 07:44:00 EEST | Tiedote
Esikoisen odottaminen tuntuu pitkään epätodelliselta, kunnes eräänä syyskuisena aamuyönä hän onkin jo täällä. Aivan liian pienenä, aivan liian aikaisin ja eri vuonna kuin piti.
KUTSU: Meritta Koiviston Perijä-dekkarin julkistamistilaisuus4.4.2025 09:15:00 EEST | Kutsu
Tule tapaamaan jännityskirjailija Meritta Koivistoa ja kuulemaan kirjailijan uunituoreesta Perijä-dekkarista Keskustakirjasto Oodiin (Töölönlahdenkatu 4, Hki) Saarikoski-matolle (3.krs) keskiviikkona 23.4. klo 15.30 alkaen. Perijä on Harriet Jaatinen -dekkarisarjan kolmas osa. Koivisto kuvaa sarjassa mestarillisesti maarajat ylittäviä vääristyneitä perhesuhteita ja luo henkilöhahmoja, joita joko rakastaa tai vihaa. Kirja on myynnissä tapahtumassa. Ilmoittaudu 21.4. mennessä os: info@avain.net Lämpimästi tervetuloa! _ _ _ _ _ _ Meritta Koivisto, Perijä Piilotettuja tekoja ja juonitteluja lain toisella puolen – ruotsinsuomalainen rikoskonstaapeli Harriet Jaatinen jäljittää jälleen salaperäisen mahtisuvun rikosvyyhtejä. Nuoren naisen käsittämätön surma Tukholman uinuvassa lähiössä saa Harriet Jaatisen penkomaan tapausta. Kuka nainen oli, ja onko tapauksella yhteys Ledermanneihin? Vankilassa istuvan Sonja Bergin tytär Ida aloittaa taideopintonsa New Yorkissa tietämättömänä siitä, että hän
Sirkka Knuutilan uudessa lastenkirjassa hulivili Peeveli Pahkeinen seikkailee menninkäismetsässä4.4.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Noitapoika Peeveli etsii yhteyttä edelliskesän kaveriin ja päätyy taikaluudallaan Menninkäismetsään. Yksinäisyys muuttuu vauhdilla pelastusoperaatioksi, kun Peeveli tapaa vihreähiuksisen tytön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme