Jokiluonnon tilan paraneminen on pysähtynyt Euroopassa 2010-luvulla

Arvostetussa Nature-tiedelehdessä juuri ilmestynyt tutkimus osoittaa kuitenkin karun totuuden. Nyt jokia vaivaavat uudet ongelmat, kuten maankäytön voimistuminen, vieraslajit ja ilmastonmuutos, joiden vuoksi monet sisävesien luontotyypit ovat uhanalaistuneet. Entiset, lähinnä ravinnekuormituksen hallintaan tähtäävät toimenpiteet eivät ole riittäviä uusien ympäristöriskien torjumiseksi, vaan tarvitaan uusia, entistä tehokkaampia menetelmiä. ”Esimerkiksi Suomessa pääosin laajamittaisista ojituksista johtuva sisävesien tummuminen on ongelma, joka vaatii kokonaisten valuma-alueiden mittakaavalla tapahtuvia entisöinti- ja suojelutoimia”, toteaa tutkija Kaisa-Leena Huttunen Oulun yliopistosta.
Tutkimus koostui yli 1800 aikasarjasta ja lähes 27 000 pohjaeläinnäytteestä 22 Euroopan maasta vuosilta 1968–2020. Useimmat pohjaeläimet, kuten päivänkorennot, koskikorennot ja vesiperhoset, viettävät lähes koko elämänsä sisävesissä. Erityisesti virtavesien selkärangattomat ovat hyvin monipuolinen ja lajirikas eliöryhmä. ”Pohjaeläimet ovat tärkeä osa jokiekosysteemejä, koska ne ylläpitävät monia keskeisiä ekosysteemitoimintoja. Ne hajottavat eloperäistä ainesta, suodattavat pienpartikkeleita vedestä ja välittävät levien tuottamaa ravintoa ylemmille ravintoverkon tasoille”, selittää Huttunen.
Kansainvälisessä tutkimuksessa hyödynnettiin Oulun yliopiston virtavesiekologian tutkimusryhmän ja Oulangan tutkimusaseman vuonna 2000 aloittamaa Oulankajoen sivuhaarojen seuranta-aineistoa. Nämä suomalaiset purot ovat säilyneet lähes muuttumattomina koko seurantajakson ajan ja kuvaavat tilannetta alueilla, joilla ihmistoiminta on vähäistä. ”Tällaisia lähes luonnontilaisista ympäristöistä kerättyjä aineistoja tarvitaan kuvaamaan ihmistoiminnasta riippumatonta vaihtelua. Lisäksi olisi tarve biologisille aikasarjoille ihmisen voimakkaasti muokkaamista vesistöistä. Sääli, että Suomessa ei ole panostettu niihin enemmän”, toteaa Oulangan tutkimusaseman johtaja, erikoistutkija Riku Paavola Oulun yliopistosta.
Paavolan mukaan Oulangan alueelta kerätty aineisto on maailmanlaajuisesti eräs harvoista pohjoisen jokiluonnon tilan arviointiin keskittyneistä seuranta-aineistoista. ”Aineiston ainutlaatuisuutta kuvaa se, että saamme jatkuvasti kyselyjä tutkijoilta, jotka haluavat paitsi liittää aineistomme osaksi suurempia, globaaleja kokonaisuuksia, myös käyttää sitä mallina pitkäaikaisseurantojen perustamiseksi”, Paavola kertoo. ”Tämä 23 vuotta sitten aloitettu Oulangan purojen biologinen seuranta on avannut virtavesiekologian tutkimusryhmälle mahdollisuuksia laajaan kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen”, Huttunen vielä täydentää.
Suomesta tutkimuksen tekemiseen osallistui Oulun yliopiston tutkijoita ekologian ja genetiikan sekä maantieteen yksiköistä ja Oulangan tutkimusasemalta.
Tutkimusjulkaisu: Haase, P., Bowler, D.E., Baker, N.J. et al. The recovery of European freshwater biodiversity has come to a halt. Nature (2023). https://doi.org/10.1038/s41586-023-06400-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Riku Paavola, Oulun yliopisto
riku.paavola@oulu.fi
0401761224
Tutkija Kaisa-Leena Huttunen, Oulun yliopisto
kaisa-leena.huttunen@oulu.fi
0407577023
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto
meri.rova@oulu.fi
050 464 3361
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Polvien rakenteellisia muutoksia havaitaan yleisesti jo kolmekymppisillä – oireita ei välttämättä ole5.5.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Polven magneettikuvissa havaittavat lievät rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo kolmekymppisillä aikuisilla – myös ilman polvikipuja tai muita oireita. Oulun yliopiston tutkimuksessa yli puolella 33-vuotiaista löytyi merkkejä nivelvaurioista. Korkea painoindeksi oli yleisin nivelmuutoksiin liittyvä tekijä.
Matti Latva-ahosta tutkimusvararehtori ja Petteri Alahuhdasta yhteistyösuhteiden vararehtori Oulun yliopistoon29.4.2025 15:32:25 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 29.4.2025 tutkimusvararehtoriksi tekniikan tohtori Matti Latva-ahon ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi filosofian tohtori Petteri Alahuhdan.
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme