Valkoposkihanhien määrässä hieman kasvua, uusia seurantakohteita Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa
Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien kokonaismäärä kasvoi hieman edelliskesään nähden, mutta poikasten määrä väheni. Aikuisten lintujen määrän kasvuun vaikutti edellisen kesän hyvä poikastuotto ja kuolleisuuden väheneminen talvehtimisalueilla. Poikasten määrän väheneminen johtui ainakin osittain kesäkuun helteiden aiheuttamasta rantanurmikoiden kuivumisesta. Valkoposkihanhen pesimäkannan kehitystä seurataan BirdLife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Vuosittainen poikueiden seuranta on laajentunut Turun seudulle, Lahteen, Kotkaan ja Haminaan.

Heinäkuussa Helsingin ja itäisen Espoon rannoilla ja puistonurmilla laiduntavia hanhia laskettiin yhteensä 5625 yksilöä, joista poikasia oli 703. Poikasten osuus kaikista havaituista hanhista oli 12,5 prosenttia, mikä on vähemmän kuin viime vuonna (20,3 %).
Eniten valkoposkihanhia havaittiin perinteisillä paikoilla Kaivopuistossa, Töölönlahdella, Suomenlinnassa ja Arabianrannassa. Näiden alueiden hanhien osuus on 50 prosenttia havaittujen hanhien kokonaismäärästä. Lisäksi suuria määriä havaittiin läntisessä Helsingissä muun muassa Töölön Merikannontiellä, Hietarannan uimarannalla, Lauttasaaren Kasinonrannassa ja Pikku Huopalahdella. Itä-Helsingin suurimmat kerääntymät löytyivät Arabianrannan ohella Tammisalon Porolahdelta, Vantaanjoen suulta ja Herttoniemenrannasta.
Espoon itäosissa valkoposkihanhia havaittiin 726 yksilöä, mikä on saman verran kuin edellisenä vuonna. Suurimmat valkoposkihanhimäärät havaittiin Vermossa, Otsolahdella ja Otarannassa. Itäisen Espoon osuus laskennassa havaituista hanhista on 13 prosenttia.

Poikasia suhteellisen vähän
Helsingissä poikueita havaittiin eniten Kaivopuistossa, Suomenlinnassa, Töölönlahdella, Arabianrannassa, Lauttasaaren Kasinonrannassa ja Töölön Merikannontiellä. Itä-Helsingissä suurimmat määrät havaittiin Tammisalon Porolahdella ja Herttoniemenrannassa. Itäisessä Espoossa poikueita oli eniten Vermossa ja Westendissä.
Poikueiden keskikoko oli 2 poikasta, mikä on vähemmän kuin edelliskesänä ja vuosien 2006–2023 seurantajaksolla keskimäärin (2,2). Poikasia laskettiin 317 yksilöä vähemmän kuin edelliskesänä. Lähes kaikki poikaset olivat yli kuukauden ikäisiä, joista yli puolet oli jo lähes lentokykyisiä.
Poikasten osuus kannasta on vaihdellut 8,5–20,3 prosentin välillä ja osuus oli laskeva vuosina 2008–2018. Vuonna 2019 osuus lähti kasvuun ja oli viime vuonna 20,3 prosenttia, mutta laski tänä vuonna 12,5 prosenttiin.
Poikueiden määrän pieneneminen saattoi johtua pesimisikäisten vanhojen lintujen vähenemisestä talven 2021–2022 lintuinfluenssan takia. ”Poikasmäärän vähenemisen yhtenä syynä on kesäkuun helteiden aiheuttaman rantanurmikoiden kuivuminen. Untuvikkojen selviytyminen heikkenee, kun ravintokasvit kuivuvat ja niiden kuolleisuus kasvaa poikueiden liikkuessa kauemmaksi rantaviivasta liikenneväylien yli ravinnon hakuun”, sanoo erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos Sykestä.
Valkoposkihanhet pesivät Helsingin ja Espoon saaristossa ja tuovat poikasensa kesä-heinäkuussa kaupungin nurmikoille ruokailemaan. Valtaosa poikasista saavuttaa lentokykynsä heinä-elokuun vaihteessa, jolloin perhekunnat alkavat hyödyntää ravinnonhankinnassaan kasvavassa määrin sisämaan puistoja ja peltoalueita.

Aikuisten lintujen määrä kasvoi
”Havaittua aikuisten lintujen kasvanutta määrää voi selittää viime vuoden kaikkien aikojen suurin poikasmäärä. Osa aikuisista hanhista on viime vuonna syntyneitä yksilöitä, jotka eivät vielä ole pesimäikäisiä”, kertoo Mikkola-Roos. Valkoposkihanhi saavuttaa sukukypsyyden aikaisintaan kahden vuoden iässä. Osa poikueettomista hanhista on pesinnässään epäonnistuneita vanhempia yksilöitä.
Lintuinfluenssa on vuodesta 2020 alkaen jyllännyt ympäri Eurooppaa aiheuttaen lintukuolemia. Talvien 2020–2021 ja 2021–2022 aikana lintuinfluenssaan kuoli Itämeren-Venäjän populaatiosta tuhansia valkoposkihanhia, mikä näkyi myös Suomessa aikuisten hanhien määrän laskuna. Talven 2022–2023 aikana Itämeren-Venäjän populaation valkoposkihanhissa ei havaittu enää suurta kuolleisuutta lintuinfluenssaan, mikä osaltaan selittänee aikuisten lintujen kasvanutta määrää viime vuoteen nähden.
Jos löydät useita kuolleita hanhia tai muita lintuja samasta paikasta, ota yhteyttä Ruokavirastoon, jotta lintujen kuolinsyy voidaan selvittää. Älä koske kuolleisiin tai sairaisiin lintuihin paljain käsin äläkä päästä lapsia tai lemmikkejä koskemaan niihin.

Uudet seurantakohteet: Turun seutu, Kotka ja Hamina
Tänä vuonna kaupunkialueilla pesiviä valkoposkihanhia laskettiin pääkaupunkiseudun lisäksi Turussa, Paraisilla, Naantalissa, Kotkassa ja Haminassa sekä Lahdessa. Lahdessa ja Turussa laskentoja tehtiin jo viime vuonna. Poikuelaskentoja laajennettiin alueille, joilla hanhia esiintyy runsaasti. Seurannan avulla kaupungit saavat tarkkaa tietoa hanhien esiintymisestä.
Lahdessa hanhien kokonaismäärä oli 602, joista poikasia oli 74. Yksilöiden määrä kasvoi viime vuodesta (487), mutta poikasten määrä laski hieman (98). Suurimmat hanhimäärät havaittiin Pikku-Vesijärvellä ja Ritaniemessä. Poikueita havaittiin eniten Ritaniemessä, Pikku-Vesijärvellä ja Pallaksenrannassa.
Turussa, Paraisilla ja Naantalissa hanhia havaittiin 867, joista poikasia oli 31. Suurimmat määrät olivat Naantalin kylpylällä, Turun Ruissalon Kansanpuiston laitumella ja Paraisten Suntinsillalla. Poikueita havaittiin Ruissalon Kansanpuiston laitumella, Paraisten Suntinsillalla, Ruissalon kylpylällä ja Turun Patterinhaassa. Turun Ruissalon hanhet laskettiin myös viime vuonna, ja Ruissalon hanhien kokonaismäärä (306) oli vähentynyt puoleen viimevuotisesta (656). Myös poikasten määrä väheni reilusti (2022: 48, 2023: 18). Viime vuonna laskenta tehtiin tosin hieman myöhempänä ajankohtana, jolloin osa lentokyvyn saavuttaneista poikueista on voinut jo poistua alueelta.
Kotkassa laskettiin 409 hanhea ja Haminassa 391. Poikasia näistä oli 25 ja 48. Suurimmat määrät havaittiin Kotkassa Vasikkasaarentiellä, Mussalon Santalahden uimarannalla ja Mussalon satamassa. Kotkassa poikueita oli Sapokanlahden lammessa, Äijänniemen uimarannalla, Mansikkalahden uimarannalla ja Vasikkasaarentiellä. Haminassa eniten hanhia havaittiin Tervasaaren itäpuolella, Hietakylän Yrjösenpohjassa ja Lepikönrannan-Lippuaukion rannassa. Poikueita havaittiin kahdeksassa paikassa.
Suomen ympäristökeskus kiittää Lahdessa, Kotkassa ja Haminassa hanhia laskeneita vapaaehtoisia.
Niityt eivät houkuta valkoposkihanhia
Helsingin Arabianrannassa on rannan läheisiä nurmikkoalueita muutettu viime vuosina niityiksi. Pitkässä niittykasvillisuudessa ruokailu ei ole hanhien mieleen, eivätkä niityt houkuta hanhipoikueita samalla tavalla kuin nurmikot. Laskentojen perusteella tämä näkyy myös hanhien määrissä. Vuoden 2020 huippulukemasta hanhimäärä on puolittunut Arabianrannassa.
Valkoposkihanhien seurannasta
Valkoposkihanhen seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Suomen pesimäkanta on noin 7000 parin suuruinen ja se tulkitaan kansainvälisen luonnonsuojeluliiton, IUCN:n ohjeiden perusteella elinvoimaiseksi.
Valkoposkihanhen pesimäkannan kehitystä seurataan BirdLife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä kesä- ja syyslaskennoin. Kesälaskentoja koordinoi Suomen ympäristökeskus. BirdLifen jäsenyhdistykset ovat koordinoineet syyslaskentoja vuodesta 2008. Syyskannan laskenta tehdään elo–syyskuun vaihteessa ennen kuin Venäjällä pesivät arktiset valkoposkihanhet saapuvat Suomeen. Venäjällä pesiviä valkoposkihanhia levähtää Suomessa myöhemmin syksyllä jopa satoja tuhansia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
• erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@syke.fi
• tutkija Aija Lehikoinen, Suomen ympäristökeskus, p. 050 533 9671, etunimi.sukunimi@syke.fi
Alueelliset asiantuntijat:
• Turun seutu: erikoissuunnittelija Päivi Sirkiä, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 091, etunimi.sukunimi@syke.fi
• Lahden seutu: Esa Lammi, p. 0400 200652, esa.lammi@kolumbus.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat















Liitteet
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Naturen i norr förändras snabbt och delvis oåterkalleligt29.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Med redan överenskomna klimatåtgärder kommer Lappland att värmas upp med 2–3 grader över nuläget under de kommande 50 åren, dvs. 4–5 grader över det förindustriella genomsnittet. Detta kunde påvisas genom en detaljerad temperaturanalys som fokuserades på Laplandsregionen i Norge, Sverige och Finland.
Changes in the natural environment of the north will be rapid and partly irreversible29.9.2023 10:00:00 EEST | Press release
With the climate measures already decided, Lapland will grow up to 2–3 degrees warmer than today over the next 50 years, or 4–5 degrees compared to pre-industrial levels. This is revealed by a temperature analysis focused on Northern Norway and Swedish and Finnish Lapland.
Pohjoisen luonto muuttuu nopeasti ja osin peruuttamattomasti27.9.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Näin kertoo Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.
Viikkokatsaus 25.–29.9.202325.9.2023 14:59:37 EEST | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
Viikkokatsaus 18.–22.9.202318.9.2023 13:30:00 EEST | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme