Salaisista kartoista digitaaliseen aikakauteen: Maanmittaus ja kartoitus Suomessa 390 vuotta

Jaa

Kutsu median edustajille karttanäyttelyn avajaisiin ma 21.8. klo 17–19.

Maanmittauksen ja kartoituksen mielenkiintoisista vaiheista pidetään kaikille avoin karttanäyttely Pasilan virastokeskuksessa 22.8.–30.11.2023. Maanmittauslaitos on toteuttanut näyttelyn yhdessä Suomen kartografisen seuran ja Chartarum Amicin kanssa. Näyttelyn avajaisissa on mahdollista haastatella kartoituksen parhaita asiantuntijoita.

Carta Marina
Carta Marina. Kuva: Maanmittauslaitos Maanmittauslaitos

Maanmittaus alkoi Suomessa vuonna 1633, kun Suomeen lähetettiin Ruotsista ensimmäinen maanmittari. Maanmittarit aloittivat Suomen kartoituksen ja melkein koko maa oli kartoitettu 1600-luvun loppuun mennessä. Maanmittarit vaikuttivat myös maariitojen loppumiseen ja väkivallan pienemiseen.

Esillä olevat kartat ovat pääosin Kansallisarkistosta ja Maanmittauslaitoksen arkistosta. Karttoja on tuotu myös Kansalliskirjaston ja Ruotsin arkistoista. Näyttelyssä voi tutustua myös harvinaisuuksiin.

– Näyttelyssä on esillä kopiona Olaus Magnuksen Carta Marina. Sitä tunnetaan kaksi alkuperäistä kappaletta, joista toinen on Uppsalassa ja toinen Münchenissä. Suurimmasta osasta käsin piirretyistä kartoista on vain yksi kappale olemassa, kertoo näyttelyn kuraattori, yli-insinööri Antti Jakobsson Maanmittauslaitokselta.

Sodat korostivat karttojen tärkeyttä

Karttanäyttely johdattaa katsojansa sotilaskartoitushankkeiden ja salaisten karttojen kautta nykyiseen digitaaliseen aikakauteen. Ilman luotettavia paikkatietoja ja tarkkaa paikannusta monet nykyisin arkiset asiat, kuten reittiohjeet tai bussien saapumisennusteet muuttuisivat mahdottomiksi. 

– Carta Marinan tekijän, Olaus Magnuksen lisäksi yksi keskeinen vaikuttaja Suomen kartoitukseen oli Andreas Bureus, jonka johdolla tehtiin ensimmäinen tieteelliseen kartoitukseen perustuva kartta Ruotsi-Suomen alueesta. Bureusta voidaankin pitää Ruotsi-Suomen maanmittauksen isänä, Jakobsson kertoo.

1700-luvun alussa isoviha lopetti käytännössä maanmittauksen, mutta 1700-luvun lopussa alkanut isojako tiesi taas maanmittareille töitä, kun maaseudun rakenne muuttui sarkajaon lakkauttamisen myötä ja kun pellot jaettiin uudestaan. Myös metsät saivat yksityisomistajat.

Jatkuvat sodat korostivat karttojen tärkeyttä, ja niinpä Suomea kartoittivat vuorollaan Ruotsi ja Venäjä. Pitkään erityisesti Pohjois-Suomesta puuttuivat tarkat kartat, mutta peruskartan myötä koko maa sai sellaisen vuoteen 1975 mennessä.

– Nyt kartat ovat muuttuneet digitaalisiksi ja niiden tarkkuus on parantunut. Tarkka paikannus alkaa olla jokaisen ulottuvilla Galileo satelliittipaikannusjärjestelmän kautta, ja laserkeilaus mahdollistaa tiedon kolmiulotteisen tuottamisen entistä helpommin, Jakobsson kertoo.

Kutsu medialle karttanäyttelyn avajaisiin

Karttanäyttelyn avajaiset pidetään kutsuvieraille ja toimittajille Pasilan virastotalossa maanantaina 21.8. klo 17–19. Ohjelmassa on pienimuotoista tarjoilua, Maanmittauslaitoksen johdon puhe sekä näyttelyyn tutustumista.

Paikalla on myös kartoituksen parhaita asiantuntijoita.  Tilaisuudessa on mahdollista haastatella maanmittausneuvos, TkT Erkki-Sakari Harjua (erityisesti sotilaskartat) ja tutkija, tietokirjailija Jan Strangia (erityisesti Venäjän Suomesta tekemät kartat).

Ainoastaan avajaisissa ovat esillä myös ensimmäinen Suomen kansalliskartasto vuodelta 1899 ja Maupertuisen La Figure de la Terre (1738), joka kertoo Tornionjoen jäällä tehdystä meridiaanikaaren mittauksesta maapallon muodon selvittämiseksi vuosina 1736–1737.

Median edustajia pyydetään ilmoittautumaan sähköpostilla Antti Jakobssonille (etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi) 21.8. klo 12 mennessä.

Karttanäyttelyn tiedot

Osoite: Pasilan virastotalo (Opastinsilta 12, 00520 Helsinki). Maksuton näyttely on esillä Ravintola Vireen aulatiloissa ja ravintolan puolella.

Aukioloajat: arkisin 22.8.–30.11. klo 9–17.15.

Lisätietoja

Näyttelyn kuraattori, yli-insinööri Antti Jakobsson, 050 599 4123 (tavoitettavissa 21.8. alkaen)

Maailmanperintökoordinaattori (Struven kolmimittausketju) Ulla Mikkanen, 040 801 1261)

etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Häirintä pilasi ilmakuvaukset Kaakkois-Suomessa, uhkana miljoonien eurojen seuraukset – Maanmittauslaitoksella ratkaisuja GNSS-häiriöihin varautumiseen2.10.2024 01:00:00 EEST | Tiedote

Satelliittipaikannuksen tahallinen häirintä aiheutti merkittävää haittaa Maanmittauslaitoksen vuotuisilla ilmakuvaus- ja laserkeilauslennoilla. Maanmittauslaitoksen tuottamat ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ovat kriittisen tärkeitä useille yhteiskunnan toiminnoille, kuten Puolustusvoimille ja Ruokavirastolle. Maanmittauslaitos on kehittänyt uutta osaamista, jolla voisi havaita myös ilmassa ja merellä tapahtuvan häirinnän.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye