Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Asuntomarkkinoiden toiminta muovaa muuttoliikettä – pullonkauloja purettava, jotta työllisyys paranisi

21.8.2023 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Tuoreen tutkimuksen mukaan työpaikan menettäneiden muuttoalttiudessa on selviä kitkatekijöitä. Työttömäksi jääneiden muuttoalttiutta jarruttavat erityisesti korkeat asumiskustannukset, omistusasunto ja ansiosidonnaisen päivärahan saanti. Tutkijat korostavat, että Suomen asunto- ja työmarkkinoiden toiminnan pullonkauloja olisi purettava, jotta työttömät ja avoimet työpaikat löytäisivät toisensa aiempaa nopeammin.
Laboren tutkija Petri Böckerman ja Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij
Laboren tutkija Petri Böckerman ja Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij

Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij ja Laboren tutkija Petri Böckerman ovat tuoreessa tutkimuksessaan “Losing a job and (dis)incentives to move: Interregional migration in Finland” tarkastelleet työpaikan menettäneiden taloudellisia ja ei-taloudellisia kannustimia alueellisen muuttoliikkeen näkökulmasta. Tutkimuksessa hyödynnettiin yksilötasoista aineistoa vuosilta 1997—2015 ja se on julkaistu vertaisarvioidussa European Urban and Regional Studies aikakauskirjassa.

Tutkimuksen perusteella asuntomarkkinoilla on merkittävä yhteys muuttoalttiuteen. Työpaikan menettämisen jälkeen vuokralla asujat ovat todennäköisempiä muuttamaan kuin omistusasujat. Omistusasunnon tyypillä on myös merkitystä, sillä omakotitalojen omistajat muuttavat epätodennäköisemmin kuin huoneisto-osakkeiden omistajat. Muuttoalttiutta vähentävät omistusasunnon lisäksi korkeat asuntojen hinnat, erityisesti pienempipalkkaisista töistä työttömäksi jääneiden ryhmässä.

- Ansiosidonnainen päiväraha on myös yhteydessä selvästi heikentyneisiin kannustimiin muuttaa toiselle paikkakunnalle työpaikan menettämisen jälkeen, Maczulskij toteaa.

Suomessa työttömien ja avointen työpaikkojen kohtaamisongelmat ovat Euroopan vaikeimpia. Asuntopolitiikalla ja työmarkkinareformeilla voi olla mahdollista edistää alueellista muuttoliikettä esimerkiksi tukemalla huokeampia asumisvaihtoehtoja ja rajaamalla ansiosidonnaisen päivärahan kestoa. Kasvukeskuksissa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, olisi tutkijoiden mukaan syytä panostaa huokeiden vuokra-asuntojen rakentamiseen. Myös varainsiirtoveroa alentamalla voisi mahdollisesti edistää muuttovirtoja alueiden välillä ja sitä kautta ylipäänsä työmarkkinoiden sopeutumista.

 

Petri Böckermanin kuva: Labore

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, Etla, p. 050 323 0180, terhi.maczulskij@etla.fi

Johtava tutkija Petri Böckerman, Labore, p. 040 091 3189, petri.bockerman@labore.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Laboren tutkija Petri Böckerman ja Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij
Laboren tutkija Petri Böckerman ja Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij
Lataa
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, ETLA
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, ETLA
Lataa
Tutkija Petri Böckerman, Labore
Tutkija Petri Böckerman, Labore
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye