Pikkuruiset hiilinanoputket voivat sitoa merkittävästi ilmakehän hiilidioksidia

Tutkijoiden tavoite on edistää yhteiskunnan kestävää sähköistymistä tutkimalla vetyyn ja hiileen liittyviä arvoketjuja ja liiketoimintamahdollisuuksia. He ovat mukana HYGCEL-hankkeessa, joka edistää kestävästi tuotettujen vedyn ja hiilen käyttöä osana energiajärjestelmää, teollisuuden raaka-aineena ja vihreän liikenteen polttoaineena.
Tutkijat haluavat tehostaa hiilidioksidin talteenottoa nimenomaan hiilen sitomisella kiinteään muotoon, johon hiili varastoituu vuosikymmeniksi. Hiilen talteenotto suoraan päästölähteistä ja varastoiminen (carbon capture and storage, CCS), kuten tehtaiden tai energialaitosten piipuista, kuluttaa vain neljänneksen energiaa verrattuna hiilen talteenottoon suoraan ilmakehästä (direct air capture, DAC). Kiinteät hiilituotteet tarjoavat merkittävästi paremman hiilinielun kuin esimerkiksi jalostaminen polttoaineeksi.
Uusimmat tutkimustulokset liittyvätkin kiinteiden hiilituotteiden tekemiseen. Tutkijat onnistuivat kehittämään laitteen, jolla voidaan hiilinegatiivisesti tuottaa hiilidioksidin elektrolyysillä kerroksellista hiilirakennetta, niin sanottuja hiilinanosipuleita, sekä hiilinanoputkia ja happea. Materiaalit tuotettiin uusiutuvilla aurinko- ja tuulienergioilla.
Keskeinen tutkimustulos on myös prosessiolosuhteet kestävien prosessiosien löytäminen, nyt voidaan edetä kohti teollista soveltamista. Prosessia skaalataankin suurempaan kokoon jatkuvatoimisella koelaitteistolla.
Prosessissa päästölähteestä kerätystä hiilidioksidista pilkotaan erityisellä sulasuolaelektrolyysillä kaasumaista happea ja kiinteää hiiltä, joka käytetään akkujen valmistukseen tai uusiin materiaaleihin hiilinanoputkina. Hiilinanoputkia voidaan hyödyntää esimerkiksi ultrakevyiden materiaalien kuten lentokoneen siipien ja tuuliturbiinien valmistuksessa. Hiilinanoputket ovat parhaimmillaan hyvin arvokkaita, jopa tuhansia euroja grammalta. Teollisissa sovellutuksissa hinnaksi arvioidaan kymmeniä tuhansia euroja tonnilta.
Hiilituotteilla suurta kysyntää globaalisti
Solid carbon products from CO2 -tutkimusta Tampereen yliopistossa johtanut työelämäprofessori Tero Joronen näkee kestävillä kiinteän hiilen tuotteilla suuren hiilinielupotentiaalin ja merkittävät globaalit markkinat.
– Olennaista on muuttaa CO2-päästöt negatiivisiksi, hiilinieluiksi. Siksi kehitämme kestäviä materiaaleja, joihin hiilidioksidi sitoutuu pitkäksi aikaa. Tekemämme markkinatutkimuksen mukaan hiilen talteenotolla on Suomessa 2,5 miljardin euron markkinapotentiaali. Kun hiilidioksidi jalostetaan arvokkaiksi tuotteiksi, potentiaali moninkertaistuu, sanoo Joronen.
Metsäteollisuudessa syntyvää biopohjaista hiilidioksidia voitaisiin ottaa talteen savukaasuista. Tällä hetkellä sellutehtaaseen tulevan puutavaran hiilestä kaksi kolmasosaa vapautuu hiilineutraaleina CO2-päästöinä ilmaan. Päästö muuttuisi negatiiviseksi, jos hiilidioksidi otettaisiin talteen tehtaan savukaasuista ja hyödynnettäisiin pitkäikäisiin tuotteisiin.
– Ilmastonmuutoksen torjuntaan tulee vauhtia, jos metsään sitoutunut hiilidioksidi käytetään niin, että se ei palaudu ilmakehään vaan tulee käytetyksi hiilinieluisena tuotteena tai varastoidaan pysyvästi. Suomen kallioinen maaperä ei sovellu luontaisesti hiilivarastoksi, joten täällä kannattaa panostaa kestäviin hiilituotteisiin, hän lisää.
Päästöjen kompensoinnissa tarjolla oleva mittakaava on valtava. Joronen laskeskelee, että jos kaikki kotimaisen sellun- ja lämmöntuotannon CO2-päästöt otettaisiin talteen, voitaisiin kompensoida Suomen kokonaispäästöt eli noin 40 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Business Finlandin rahoittamassa kiinteiden hiilituotteiden tutkimuksessa ovat yhteistyökumppaneina LUT-yliopisto ja CLIC Innovation, joka toimii teollisuuden ja tutkimuksen rajapinnassa. Tutkimushanke jatkuu toukokuuhun 2024 asti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero Joronen
040 525 4718
tero.joronen@tuni.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.
Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä4.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.
Mediakutsu: Monitieteinen Tampereen yliopisto juhlii toista tohtoripromootiotaan 7. kesäkuuta3.6.2025 10:10:00 EEST | Kutsu
Promootiossa vihitään 209 tohtoria ja 13 tiedekuntien kutsumaa kunniatohtoria. Kunniatohtoreiksi vihitään muun muassa terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja näyttelijä Esko Roine. Promootiokulkue vaikuttaa Tampereen keskustan liikenteeseen lauantaina 7.6. iltapäivällä.
Väitös: Moninpelaaminen sulkee vammaiset henkilöt ulkopuolelle3.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
FM Pauliina Baltzarin väitöskirjan mukaan moninpeleistä puuttuvat usein keskeiset saavutettavuusasetukset, kuten tekstitykset, näppäinten uudelleenmäärittely ja kontrastin tai vaikeusasteen säätö, jotka tekisivät pelaamisesta yhdenvertaisempaa. Monet pelit eivät myöskään tue apuvälineitä, kuten ruudunlukijoita tai erikoisohjaimia. Ilman näitä ominaisuuksia osa vammaisista pelaajista jää kokonaan pelien ulkopuolelle. Tutkimuksen mukaan teknisten esteiden lisäksi myös merkittävät sosiaaliset esteet vaikeuttavat vammaisten osallistumista pelikulttuuriin.
Väitös: Patja-anturi auttaa unihäiriöiden tunnistamisessa2.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Tekniikan diplomi-insinööri Jose Maria Perez-Macias tutki väitöskirjassaan patjan alle sijoitettujen antureiden käyttöä unenaikaisten hengityshäiriöiden havaitsemisessa. Ei-kajoava menetelmä tunnistaa kuorsauksen, lisääntyneen hengitysvastuksen ja sykkeen. Innovaatio auttaa parantamaan unihäiriöiden diagnosoinnin saavutettavuutta ja mukavuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme