Oulun yliopisto

Ravinteiden lisääntyminen köyhdyttää maaperän siemenpankkeja

Jaa
Siemenpankit ovat maaperän piilotettuja biologisen monimuotoisuuden varastoja, joiden uskotaan lisäävän ekosysteemien vastustuskykyä globaaleille muutoksille, kuten ravinteiden lisääntymiselle ja laidunnuksen vähenemiselle. Arvostetussa Nature Communications -lehdessä julkaistu tuore tutkimus, jota johti apulaisprofessori Anu Eskelinen Oulun yliopistosta, viittaa siihen, että näin ei välttämättä olekaan.
Kilpisjärven NutNet-tutkimusalue sijaitsee Saana-tunturin lähellä. Kuva Anu Eskelinen
Kilpisjärven NutNet-tutkimusalue sijaitsee Saana-tunturin lähellä. Kuva Anu Eskelinen

"Ravinteiden lisääntymisen ja laidunnuksen vähenemisen tiedetään vähentävän maanpäällisten kasviyhteisöjen monimuotoisuutta. Siemenpankkien ajatellaan ylläpitävän lajien populaatioita maaperässä silloinkin, kun ne vähenevät tai katoavat maanpäällisistä yhteisöistä. Siemenpankit siis lisäävät yhteisöjen ja ekosysteemien resilienssiä eli elpymisen mahdollisuutta", Anu Eskelinen sanoo. "Havaitsimme kuitenkin, että ravinteiden lisäys vähensi monimuotoisuutta myös siemenpankeissa ja teki maanpäällisestä kasvillisuudesta ja siemenpankista samankaltaisempia, mikä osoittaa, että ravinteiden lisäys voi heikentää ekosysteemien palautumismahdollisuuksia siemenpankkien kautta, toisin kuin aiemmin on ajateltu. Nämä tulokset auttavat selittämään, miksi ravinnerikastumisella on usein pysyviä kielteisiä vaikutuksia kasvien monimuotoisuuteen, jotka jatkuvat myös rehevöitymisen loppumisen tai vähenemisen jälkeen", Eskelinen jatkaa.

"Toinen tärkeä tulos on se, että laiduntajien puuttuminen muutti ravinteiden lisääntymisen vaikutuksia siemenpankkeihin, mikä korostaa laiduneläinten tärkeyttä siemenpankeille", sanoo Lauren Sullivan, apulaisprofessori Michiganin osavaltionyliopistosta Yhdysvalloista, joka johti hanketta yhdessä Eskelisen kanssa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä keräsi siemenpankkiaineistoa seitsemältä ruohostomaa-alueelta, jotka sijaitsevat neljällä eri mantereella ja vaihtelevat Pohjois-Suomen tundralta Australian puolikuivaan ruohostomaa-alueeseen. Nämä tutkimuskohteet ovat osa maailmanlaajuista Nutrient Network-tutkimusyhteistyöverkostoa (NutNet), johon kuuluu yli 130 ruohostomaa-aluetta eri puolilla maapalloa. Verkosto tutkii kasvinsyöjien ja eri ravinteiden vaikutuksia ruohostomaihin, jotka ovat maailmanlaajuisesti uhanalainen ekosysteemi ja tärkeitä luonnonvaraisille eläimille, laiduneläimille, maataloudelle ja hiilensidonnalle.

"Tällaiset maailmanlaajuiset yhteistyökokeet ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan yleistää yhteisöjen ja ekosysteemien reaktioita erilaisissa ilmasto- ja ympäristöolosuhteissa ja erilaisilla lajeilla. Seitsemältä eri puolilla maailmaa sijaitsevalta kohteelta saadut havaintomme viittaavat siihen, että nämä vaikutukset ovat yleisiä ja läsnä hyvin erilaisissa systeemeissä", sanoo Oulun yliopiston kasvimuseon yli-intendentti Risto Virtanen, joka on myös tämän tutkimuksen kirjoittaja ja kahden suomalaisen NutNet-kohteen päätutkija yhdessä Eskelisen kanssa.

"Yksi näiden tulosten käytännön seurauksista on se, että koska rehevöitymisen seurauksena lajeja katoaa siemenpankista, ekosysteemin luontainen palautumiskyky, resilienssi on alentunut ja elpyminen edellyttää ennallistamista ja ihmisten tekemää siementen lisäystä", Eskelinen sanoo.

Tutkimus julkaistiin Nature Communication -tiedelehdessä heinäkuussa 2023: Eskelinen, A., Jessen, M.-T., Bahamonde, H.A., Bakker, J.D. Borer, E.T., Caldeira, M.C., Harpole, W.S., Jia, M., Lannes, L.S., Nogueira, C., Venterink, H.O., Peri, P.L., Porath-Krause, A.J., Seabloom, E.W., Schroeder, K., Tognetti, P.M., E. Yasui, S.-L, Virtanen, R., Sullivan, L.L. 2023. Herbivory and nutrients shape grassland soil seed banks. Nature Communications 14: 3949. Doi-linkki: https://doi.org/10.1038/s41467-023-39677-x

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yli-intendentti Risto Virtanen, 0503507605, risto.virtanen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi

Kuvat

Kilpisjärven NutNet-tutkimusalue sijaitsee Saana-tunturin lähellä. Kuva Anu Eskelinen
Kilpisjärven NutNet-tutkimusalue sijaitsee Saana-tunturin lähellä. Kuva Anu Eskelinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.

Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote

Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye