Varman sijoitukset tuottivat 2,6 prosenttia – Yhdysvaltalaiset osakkeet vahvassa vedossa

Varman sijoitukset tuottivat tammi–kesäkuussa 2,6 (-4,3) prosenttia. Varman sijoitusten arvo oli 57,4 (56,2 vuoden alussa) miljardia euroa.    

– Alkuvuosi oli sijoitusten näkökulmasta kaksijakoinen. Sijoitussalkun sisällä oli poikkeuksellisen suuria eroja. Varman sijoituksista yhdysvaltalaiset osakkeet tuottivat hyvin, kun taas suomalaisten osakkeiden kehitys oli teollisuusmaiden heikointa. Vaikuttaa siltä, että Suomi on menossa teollisuustaantumaan, Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo.

Varman sijoituksista noteeratut osakkeet tuottivat 5,2 (-17,1) prosenttia. Korkosijoitusten tuotto oli 1,8 (-4,6) prosenttia, pääomasijoitusten 3,9 (12,1), kiinteistösijoitusten -3,3 (3,8) ja hedgerahastojen 2,4 (4,5) prosenttia. 

– Yleisesti ilmapiiri sijoitusmarkkinoilla oli toisella neljänneksellä positiivinen ja innostus tekoälyn ympärillä herätti myös tulevaisuusoptimismia, mikä nosti teknologiayhtiöiden arvostusta. Joukossa oli kuitenkin myös omaisuuslajeja, kuten kiinteistöt, joiden tuotot olivat negatiiviset. Nämä omaisuuslajit vasta sopeutuvat uuteen kireän rahapolitiikan tuomaan sijoitusympäristöön, sijoituksista vastaava johtaja Markus Aho sanoo.

Varman vakavaraisuusaste oli 129,9 (130,5 vuoden alussa) prosenttia, ja vakavaraisuuspääoma oli 1,7-kertainen (1,8-kertainen vuoden alussa) suhteessa vakavaraisuusrajaan. Varma ylläpitää vahvaa vakavaraisuutta sijoitustuottojen avulla.

– Keskuspankkien viestintä viittaa siihen, että korkohuippu olisi pian saavutettu. Jos globaali talous jatkuu vahvana kuten nyt, korkojen laskua ei kuitenkaan ole näkyvissä. Tilanne, jossa korkosijoituksista saa tuottoa, on sijoittajan kannalta silti terveempi nollakorkotasoon verrattuna, Aho sanoo.  

Varma kolmanneksi vastuullisen sijoittamisen kansainvälisessä vertailussa 

Varma sai kansainvälistä tunnustusta sijoittumalla kolmanneksi vastuullisen sijoittamisen läpinäkyvyyttä arvioivassa kansainvälisessä Global Pension Transparency Benchmark -vertailussa. Vertailussa oli mukana 75 eläkeyhtiötä 15 maasta. Varma jäi pisteen päähän maailman kärjestä, jonka jakoivat yhdessä Norjan öljyrahasto ja hollantilainen rakennusalan eläkerahasto BOUW.   

Varma jatkoi omaa biodiversiteettityötään selvittämällä, miten luontokadolle altistuvilla toimialoilla toimivat yritykset ottavat biodiversiteetin hupenemisen riskit huomioon. Selvityksessä kartoitimme julkisesti saatavan tiedon pohjalta luonnon monimuotoisuuden linjauksia listatuissa osakesijoituksissamme. Eurooppalaiset yhtiöt olivat edistyksellisempiä verrattuna Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa toimiviin yrityksiin.  

Eläkejärjestelmän uudistuksen haasteena syntyvyyden ja maahanmuuton ennakointi

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite eläkejärjestelmän uudistamisesta. Eläkejärjestelmä on vakaalla pohjalla, mutta järjestelmän tasapainoa on perusteltua tarkastella säännöllisin väliajoin. Eläketurvakeskuksen tuoreen eläkebarometrin mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään.

– Eläkejärjestelmän tasapainon kannalta tilanne on elävä. Kahden keskeisen tekijän, maahanmuuton ja syntyvyyden, ennustaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Perinteisesti sijoitustuottojen epävarmuus on dominoinut keskustelua, mutta ei nyt, Risto Murto sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan nettomaahanmuutto Suomeen nousi viime vuonna ennätykseen. Syntyvyys jatkoi kuitenkin alkuvuonna laskuaan. Alhaisella syntyvyydellä on vaikutusta eläkejärjestelmän kestävyyteen tulevaisuudessa, kun taas työperäinen maahanmuutto jatkuessaan keventäisi painetta nostaa työeläkemaksuja.

Varman asiakasyritysten TyEL-palkkasumma kasvoi 6,3 prosenttia tammi–kesäkuussa edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kasvu on ollut ripeää koko alkuvuoden. Palkkasumman kasvu kasvattaa työeläkejärjestelmän tuloja ja vahvistaa siten työeläkkeiden rahoitusta pitkällä tähtäimellä.

Mielenterveysperusteisten kokoaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kääntyi kasvuun  

Myönnettyjen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi 8,9 prosenttia verrattuna vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon. Nousua oli erityisesti kokoaikaisissa työkyvyttömyyseläkkeissä. Tämä poikkeaa viime vuosien kehityksestä, jolloin kasvussa ovat olleet osatyökyvyttömyyseläkkeet.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnettyjen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi 18 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Mielenterveyden häiriöt olivat keskeisin syy työkyvyttömyyteen alle 45-vuotiailla. Tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä supistui tammi–kesäkuussa 7 prosenttia.