Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta
Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli on huolissaan Orpon hallituksen kaavailuista korottaa kiinteistöveroa.
”Hallituksen ajoitus kiinteistöveron korotukselle on harvinaisen huono, sillä kiinteistöliiketoiminnan kannattavuus on merkittävästi heikentynyt kohonneen kustannus- ja korkotason myötä. Korotus laskee myös kiinteistöjen ja asuinhuoneistojen hintoja markkinatilanteessa, jossa hinnat pääsääntöisesti jo laskevat kaikkialla Suomessa. Tämä lisää rakennusalan paineita entisestään. Korotus myös nostaa asumisen kustannuksia omistusasunnoissa ja ARA-vuokra-asunnoissa asuvilla, mikäli asuinrakennukset sijaitsevat omistustontilla”, toteaa johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Rakli toivoo hallitukselta malttia olla toteuttamatta veron korotusta syksyn 2023 budjettineuvotteluiden yhteydessä. Asiaan tulisi mieluummin palata myöhemmin hallituskaudella toteutettavan kiinteistöverouudistuksen yhteydessä. Tällöin voitaisiin paremmin tarkastella uudistuksen vaikutusta kiinteistöveron kokonaiskertymään ja hallita mahdollisen korotuksen ajoitusta.
Maapohjaa verotetaan nykyisellään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, jonka vaihteluväli on 0,93-2,00 prosenttia. Veron korotuksen vaikutus vaihtelee kunnittain sen mukaan, mikä on ollut käytössä oleva yleisen kiinteistöveron veroaste. Manner-Suomen kunnissa yleisen kiinteistöveron keskiarvo on 1,1 prosenttia. Kunnista vain noin kuudenneksella veroaste on ollut valmiiksi 1,3 prosenttia tai enemmän. Isoista kaupungeista merkittävimmät vaikutukset nähtäisiin Helsingissä ja Espoossa, jossa veroprosentti on ollut alarajalla tai sen tuntumassa. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia.
Kysymyksiä herättää myös hallitusohjelmakirjauksen muotoilu. Kiinteistöverolaissa maapohjalle ei ole eriytetty omaa veroasteen vaihteluväliä vaan maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Maapohjan kiinteistöveron vaihteluvälin alarajan korotus edellyttää siis maapohjan kiinteistöveron eriyttämistä yleisestä kiinteistöverosta.
”Onko valtionvarainministeriöllä valmiutta toteuttaa näin mittavaa muutosta kiinteistöverotukseen budjettilakien säätämisen yhteydessä? Mikäli veron korotus toteutettaisiin yleisen kiinteistönveron alarajan nostona, olisivat vaikutukset kiinteistöalalle katastrofaaliset”, jatkaa Kotaniemi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miika KotaniemiJohtaja, kiinteistösijoittaminen
Puh:0407020015miika.kotaniemi@rakli.fiTietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli ry
Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa10.7.2023 08:41:20 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.
Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.
Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Liiketilojen keskitettyä hallintaa on harkittava kaupunkikeskustojen elinvoiman vahvistamiseksi16.6.2023 09:30:00 EEST | Tiedote
Nykyinen epävarma investointiympäristö, kulutuskäyttäytymisen ja liikkumisen muutokset sekä vajaakäyttöisen liike- ja toimistotilan lisääntyminen korostavat kaupunkikeskustojen uudistumiskyvyn tarvetta. Elinvoimaisen keskustan rakennuspalikoina nähdään yksityisen ja julkisen sektorin hankeyhteistyö, määrätietoinen keskustakehittämisen organisointi ja sääntelyn keventäminen. Kivijalkaliiketilojen keskitetty hallinta rahastomallilla loisi puolestaan liiketilojen omistajille yhdenmukaiset intressit keskustan kehittämisen suhteen. Ratkaisuja kaupunkikeskustojen elinvoiman kasvattamiseksi pohdittiin Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Raklin toteuttamassa klinikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme