Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta
Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli on huolissaan Orpon hallituksen kaavailuista korottaa kiinteistöveroa.
”Hallituksen ajoitus kiinteistöveron korotukselle on harvinaisen huono, sillä kiinteistöliiketoiminnan kannattavuus on merkittävästi heikentynyt kohonneen kustannus- ja korkotason myötä. Korotus laskee myös kiinteistöjen ja asuinhuoneistojen hintoja markkinatilanteessa, jossa hinnat pääsääntöisesti jo laskevat kaikkialla Suomessa. Tämä lisää rakennusalan paineita entisestään. Korotus myös nostaa asumisen kustannuksia omistusasunnoissa ja ARA-vuokra-asunnoissa asuvilla, mikäli asuinrakennukset sijaitsevat omistustontilla”, toteaa johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Rakli toivoo hallitukselta malttia olla toteuttamatta veron korotusta syksyn 2023 budjettineuvotteluiden yhteydessä. Asiaan tulisi mieluummin palata myöhemmin hallituskaudella toteutettavan kiinteistöverouudistuksen yhteydessä. Tällöin voitaisiin paremmin tarkastella uudistuksen vaikutusta kiinteistöveron kokonaiskertymään ja hallita mahdollisen korotuksen ajoitusta.
Maapohjaa verotetaan nykyisellään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, jonka vaihteluväli on 0,93-2,00 prosenttia. Veron korotuksen vaikutus vaihtelee kunnittain sen mukaan, mikä on ollut käytössä oleva yleisen kiinteistöveron veroaste. Manner-Suomen kunnissa yleisen kiinteistöveron keskiarvo on 1,1 prosenttia. Kunnista vain noin kuudenneksella veroaste on ollut valmiiksi 1,3 prosenttia tai enemmän. Isoista kaupungeista merkittävimmät vaikutukset nähtäisiin Helsingissä ja Espoossa, jossa veroprosentti on ollut alarajalla tai sen tuntumassa. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia.
Kysymyksiä herättää myös hallitusohjelmakirjauksen muotoilu. Kiinteistöverolaissa maapohjalle ei ole eriytetty omaa veroasteen vaihteluväliä vaan maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Maapohjan kiinteistöveron vaihteluvälin alarajan korotus edellyttää siis maapohjan kiinteistöveron eriyttämistä yleisestä kiinteistöverosta.
”Onko valtionvarainministeriöllä valmiutta toteuttaa näin mittavaa muutosta kiinteistöverotukseen budjettilakien säätämisen yhteydessä? Mikäli veron korotus toteutettaisiin yleisen kiinteistönveron alarajan nostona, olisivat vaikutukset kiinteistöalalle katastrofaaliset”, jatkaa Kotaniemi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miika KotaniemiJohtaja, kiinteistösijoittaminen
Puh:0407020015miika.kotaniemi@rakli.fiTietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli
Toimistovuokrat nousussa Oulun keskustassa, asuntovuokrien nousu hidastunut28.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Toimistojen vajaakäyttöaste on pysynyt Oulussa useimpia muita suuria kaupunkeja matalampana. Toimistovuokrien nousu on jatkunut etenkin keskustassa, jossa on jopa pulaa modernista toimistotilasta. Liiketiloissa vuokrien kehitysodotukset ovat tasaisia. Vuokra-asuntojen käyttöaste laski Oulussa jonkin verran, ja asuntovuokrien nousu on hidastunut. Valmistuneiden asuntojen lukumäärä jäi Oulussa vuonna 2024 matalimmalle tasolleen koko 2000-luvulla, ja merkittäviä kiinteistökauppojakin tehtiin viime vuonna Oulussa poikkeuksellisen vähän.
Turun seudun kiinteistökauppavolyymi jäi matalaksi vuonna 202416.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Turun asuntovuokrien nousuvauhti on hidastunut ja vuokra-asuntojen käyttöasteet laskeneet, kun kaupunkiin on rakennettu runsaasti uutta asuntokantaa. Turkuun valmistui vuonna 2024 vielä paljon uusia asuntoja, mutta rakenteilla olevien asuntojen määrä on laskenut selvästi ja vuokra-asuntorakentaminen painottuu vahvasti valtion tukemaan tuotantoon. Toimistojen vajaakäyttö on pysynyt Turussa varsin maltillisena muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Kiinteistökauppamarkkinat ovat pysyneet hiljaisina koko maassa.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö uuteen ennätykseen – yli 700 000 neliötä tyhjää toimistotilaa8.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli maaliskuun 2025 lopussa tyhjää toimistotilaa 708 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edellisen kvartaalin loppuun verrattuna 0,5 prosenttiyksikköä. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Keilaniemen alueella ja nousi ydinkeskustan lähialueella (SBD). Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste on noin 8,5 prosenttia eli noin puolet kaikkien tilojen vajaakäyttöasteesta.
Tampereen seudun kiinteistömarkkinakatsaus: Tampereella vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet korkeina ja asuntovuokrat nousussa3.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöinvestoinnit olivat vuonna 2024 vähäisiä koko Suomessa. Tampereen seudulla on kuitenkin käynnissä useita toimitilojen uudisrakennushankkeita, ja kiinteistökauppojen volyymi pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2023. Vuokra-asuntorakentaminen jopa hieman kasvoi Tampereen seudulla valtion tukeman tuotannon ansiosta. Vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat Tampereella korkeammat kuin muissa suurissa kaupungeissa, ja asuntovuokrien nousu jatkuu. Toimistovuokramarkkinoiden tilanne on haasteellisempi, sillä tyhjän toimistotilan määrä on Tampereella kasvanut, ja paikalliset asiantuntijat ennakoivat vajaakäytön lisääntyvän edelleen tänä vuonna.
Jyväskylän kiinteistömarkkinoilla ei vielä merkkejä piristymisestä13.3.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kiinteistökauppojen volyymi pysyi matalana vuonna 2024 sekä Jyväskylässä että koko maassa. Rakentamisessakaan ei ole vielä kasvua näkyvissä, ja vuokra-asuntotuotanto painottuu pitkälti valtion tukemaan tuotantoon. Korkojen laskun myötä tuottovaatimusten odotetaan kääntyvän laskuun ja sen myötä kiinteistöinvestointien odotetaan vähitellen piristyvän. Toimistovuokramarkkinoilla tyhjän tilan määrä on kasvanut Jyväskylässä selvästi eivätkä paikalliset asiantuntijat odota tilanteen paranevan lähiaikoina. Vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat kuitenkin pysyneet Jyväskylässä hyvällä tasolla ja asuntovuokrien nousu jatkui vuonna 2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme