Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta
22.8.2023 09:03:38 EEST | Rakli | Tiedote
Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli on huolissaan Orpon hallituksen kaavailuista korottaa kiinteistöveroa.
”Hallituksen ajoitus kiinteistöveron korotukselle on harvinaisen huono, sillä kiinteistöliiketoiminnan kannattavuus on merkittävästi heikentynyt kohonneen kustannus- ja korkotason myötä. Korotus laskee myös kiinteistöjen ja asuinhuoneistojen hintoja markkinatilanteessa, jossa hinnat pääsääntöisesti jo laskevat kaikkialla Suomessa. Tämä lisää rakennusalan paineita entisestään. Korotus myös nostaa asumisen kustannuksia omistusasunnoissa ja ARA-vuokra-asunnoissa asuvilla, mikäli asuinrakennukset sijaitsevat omistustontilla”, toteaa johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Rakli toivoo hallitukselta malttia olla toteuttamatta veron korotusta syksyn 2023 budjettineuvotteluiden yhteydessä. Asiaan tulisi mieluummin palata myöhemmin hallituskaudella toteutettavan kiinteistöverouudistuksen yhteydessä. Tällöin voitaisiin paremmin tarkastella uudistuksen vaikutusta kiinteistöveron kokonaiskertymään ja hallita mahdollisen korotuksen ajoitusta.
Maapohjaa verotetaan nykyisellään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, jonka vaihteluväli on 0,93-2,00 prosenttia. Veron korotuksen vaikutus vaihtelee kunnittain sen mukaan, mikä on ollut käytössä oleva yleisen kiinteistöveron veroaste. Manner-Suomen kunnissa yleisen kiinteistöveron keskiarvo on 1,1 prosenttia. Kunnista vain noin kuudenneksella veroaste on ollut valmiiksi 1,3 prosenttia tai enemmän. Isoista kaupungeista merkittävimmät vaikutukset nähtäisiin Helsingissä ja Espoossa, jossa veroprosentti on ollut alarajalla tai sen tuntumassa. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia.
Kysymyksiä herättää myös hallitusohjelmakirjauksen muotoilu. Kiinteistöverolaissa maapohjalle ei ole eriytetty omaa veroasteen vaihteluväliä vaan maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Maapohjan kiinteistöveron vaihteluvälin alarajan korotus edellyttää siis maapohjan kiinteistöveron eriyttämistä yleisestä kiinteistöverosta.
”Onko valtionvarainministeriöllä valmiutta toteuttaa näin mittavaa muutosta kiinteistöverotukseen budjettilakien säätämisen yhteydessä? Mikäli veron korotus toteutettaisiin yleisen kiinteistönveron alarajan nostona, olisivat vaikutukset kiinteistöalalle katastrofaaliset”, jatkaa Kotaniemi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miika KotaniemiJohtaja, kiinteistösijoittaminen
Puh:0407020015miika.kotaniemi@rakli.fiTietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli
Oulun seudun kiinteistömarkkinakatsaus: Hotelli- ja liiketilarakentaminen Oulussa monia muita kaupunkeja vilkkaampaa20.4.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistökauppavolyymi nousi Oulussa kahta edellistä vuotta korkeammaksi vuonna 2025. Ulkomaiset sijoittajat olivat osapuolina useissa Oulun seudulla tehdyissä merkittävissä kaupoissa. Asuntorakentamisen volyymit ovat pysyneet matalina, ja etenkin vapaarahoitteinen vuokra-asuntorakentaminen on edelleen Oulussa pysähdyksissä. Hotellirakentamisen volyymit ovat kuitenkin Oulussa muuta maata korkeampia, ja toimitilarakentaminen on pysynyt muutenkin melko aktiivisena. Sekä vuokra-asuntojen että toimistojen käyttöasteet ovat Oulussa melko korkeita muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Asuntovuokrat ovat kuitenkin viimeisen vuoden aikana laskeneet. Oulun keskustan toimistojen ja liiketilojen vuokrakehitys on tasaista.
Tampereen seudun kiinteistömarkkinakatsaus: Kiinteistömarkkinat vilkastuivat vuonna 202513.4.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden kauppavolyymi nousi vuonna 2025 Tampereen seudulla noin 350 miljoonaan euroon. Asuntorakentamisen volyymit ovat laskeneet selvästi 2020-luvun alun huippuvuosista, mutta valtion tukema vuokra-asuntotuotanto on Tampereen seudulla pysynyt melko aktiivisena. Asuntovuokrat jatkoivat nousuaan vuonna 2025 ja vuokrien nousuodotukset ovat Tampereella edelleen muita kaupunkeja vahvempia. Vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet yli 95 prosentissa. Tampereen seudun sijoituskiinteistöjen arvot laskivat vuonna 2025 neljättä vuotta peräkkäin, mutta kokonaistuotto oli jälleen koko maan keskiarvon yläpuolella.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö lievässä kasvussa1.4.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli maaliskuun 2026 lopussa tyhjää toimistotilaa 791 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 18,1 prosenttia. Vajaakäyttö väheni eniten Pitäjänmäellä ja nousi Kalasatamassa. Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste on noin 10,1 prosenttia.
Jyväskylän seudun kiinteistömarkkinakatsaus: Vuokra-asuntojen käyttöaste vahvistumassa, mutta rakentaminen vähäistä27.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Asuntorakentamisen volyymit ovat pysyneet matalalla tasolla niin Jyväskylässä kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Hippos-hankkeen käynnistyminen on tuonut kuitenkin pientä piristystä kaupungin rakennusmarkkinoille. Kiinteistökauppojen volyymi puolestaan kasvoi selvästi Jyväskylässä vuonna 2025 ja oli noin 170 miljoonaa euroa. Kauppoja tehtiin lähinnä liike-, asunto- ja yhteiskuntakiinteistöistä. Tyhjää toimistotilaa on runsaasti, mutta tulevaisuuden odotukset ovat hieman positiivisempia. Vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet Jyväskylässä suhteellisen korkeina, ja asuntovuokrat pysyivät ennallaan vuonna 2025.
Turun seudun kiinteistömarkkinakatsaus: Turun seudun kiinteistökauppavolyymi suurista kaupunkiseuduista toiseksi korkein23.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Turun seudun kiinteistökauppavolyymi nousi vuonna 2025 yli 400 miljoonaan euroon ja oli suurista kaupunkiseuduista toiseksi korkein pääkaupunkiseudun jälkeen. Myös vuokramarkkinoilla näkyy merkkejä piristymisestä, ja paikalliset asiantuntijat odottavat niin toimisto-, liike- kuin tuotannollistenkin tilojen kysynnän kasvavan. Turun vuokra-asuntojen käyttöasteet vahvistuivat vuonna 2025, ja vuoden jälkimmäisellä puoliskolla myös asuntovuokrat kääntyivät nousuun. Piristyvä tunnelma ei kuitenkaan yllä rakentamiseen, jossa volyymit ovat edelleen laskeneet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme