Kysely: Valtaosassa varsinaissuomalaisista yrityksissä voi työskennellä vieraalla kielellä 

Kyselyhetkellä muilla kuin kotimaisilla kielillä työskenneltiin 29 prosentissa yrityksistä. Yleisin vieras kieli on englanti, jota käytettiin lisäksi pääasiallisena työkielenä noin seitsemässä prosentissa vastanneista yrityksistä. Yli puolessa (60 %) yrityksistä on mahdollista työskennellä vähintään osassa tehtäviä muulla kuin jommallakummalla kotimaisella kielellä. 

”Yritysten valmius vieraskielisten työntekijöiden palkkaamiseen on yllättävänkin korkea. Tämä on hyvä asia, sillä vieraskielisten työntekijöiden määrä tulee väistämättä kasvamaan, koska Suomessa työikäinen väestö vähenee. Usein kilpailemme osaajista myös muiden maiden kanssa. Kyselyssä vieraskieliset työntekijät korreloivat lisäksi yrityksen vahvempien tulevaisuuden näkymien kanssa,” selvittää Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö Olli Hakala. 
 
Ne yritykset, joissa on vieraskielisiä työntekijöitä, 32,6 prosenttia odottaa työntekijämäärän kasvua seuraavan kuuden kuukauden aikana, kun vastaava luku muilla on 20,9 prosenttia. 
  
”Iso askel olisi ilmoittaa nykyistä useammin avoin työpaikka vieraalla kielellä. Tämä usein unohtuu, vaikka työtehtävässä ei kotimaisia kieliä vaadittaisikaan. Vastaajista 17 prosenttia on ilmoittanut avoimen työpaikan vieraalla kielellä, mikä on merkittävää”, arvioi Hakala.   
 
Suurin osa Varsinais-Suomen väestönkasvusta tulee maahanmuutosta. Tilastojen valossa Varsinais-Suomen 20–64-vuotiaiden vieraskielisten määrän ja väestöosuuden kehitys on jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2022 ikäluokan vieraskielisten osuus oli jo 11,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 10,4 prosenttia.  
  
Syitä vähäiseen vieraan kielen käyttöön listattiin kyselyssä useita, ja käytöllä on toimialakohtaisia eroja. Vastanneista 40 prosenttia ilmoittaa, ettei yrityksessä voi työskennellä vieraalla kielellä. Hankalaksi koetaan asiakkaiden kohtaaminen vieraalla kielellä. ”Asiakkaat eivät pysty kertomaan kysymyksiään ja ongelmanratkaisutarpeitaan kovinkaan hyvin muulla kielellä kuin suomeksi.” Osa mainitsee voimassa olevien sopimusten edellyttävän kotimaisen kielen käyttämistä.
Kommunikointi vieraalla kielellä on haasteellista myös työyhteisön sisällä yhteisen kielen puutteen vuoksi, todetaan avoimissa vastauksissa. Vastauksissa mainittiin haasteellisiksi esimerkiksi työohjeiden antamisen vaikeuden ja turvallisuusohjeiden ymmärtämisen, jos kielenä on muu kuin suomen kieli.   
 
Haasteiden ylitys tienä yrityksen menestykseen  
 
Kotoutumiskoulutukset ovat yksi konkreettinen keino edistää vieraskielisten integraatiota työpaikoille. Kotoutumiskoulutuksissa opiskellaan suomea, tutustutaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.  

”On havaittavissa, että yritysten kärki alkaa erottua investoitaessa monikulttuurisiin perehdytysmalleihin. Ilman tällaista mallia monen tie nousee pystyyn, kun osaavaa työvoimaa ei löydy. Muiden kannattaakin seurata nopeasti perässä. Useimmat yritysjohtajat tunnustavat tilanteen yhteiskunnan makrotasolla, mutta yrityksen mikrotasolla on vielä jääty vielä pahasti odottelemaan”, toteaa toimitusjohtaja Olli Pietilä maahanmuuttajien suomen kielen ja työelämätaitojen sekä ammatillisesti ohjaavia koulutuksia järjestävästä Turun TAITO-koulutuksesta. 

TAITO-koulutuksen perusvaiheen kotoutumiskoulutukseen osallistuu vuosittain 200–300 maahanmuuttajaa.
 
Kansainvälisellä digitaalisen muutoksen konsulttiyhtiöllä Goforella englanti on ollut jo useamman vuoden virallisena kielenä.  
 
”Näen, että kansainväliset työkaverit tuovat mukanaan ensinnäkin huikean kovaa osaamista, mutta myös rikastavat yrityskulttuuria monella tavalla. Ihmisten taustat, historia ja kokemukset ovat kuitenkin erityisesti asiantuntijaorganisaatiossa yksi suurimmista voimavaroista ja tae menestykselle. Jos yritys hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, vaaditaan sitä tukemaan aidosti kansainvälinen organisaatio. Tämä syntyy monimuotoisella henkilöstöllä”, pohtii Ville Suvanto Head of Sales, Public Sector, Gofore Oyj.