Suomen merimetsokanta kasvoi neljän taantumavuoden jälkeen yli kymmenen prosenttia
Kesällä 2023 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 27 920 kappaletta. Suomen pesimäkanta kasvoi 14 prosenttia, noin 3 460 pesää, edelliskesästä. Vuodesta 2015 lähtien merimetson pesien määrä on vaihdellut noin 24 000 ja 27 000 pesän välillä. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria.

Merimetsokannan kasvu keskittyi eteläiselle Selkämerelle ja läntiselle Suomenlahdelle, joissa lisäys oli noin 2 500 ja vajaa 2 300 pesää. Merenkurkussa pesämäärä sen sijaan pieneni viidettä vuotta peräkkäin ja pesiä oli noin 440 vähemmän kuin edelliskesänä.
Koko Suomenlahdella merimetsokanta kasvoi vajaalla kolmanneksella ja Selkämerellä viidenneksellä. Merenkurkussa puolestaan kanta pieneni lähes viidenneksellä. Saaristomerellä ja Perämerellä pesämäärät pysyivät ennallaan.
”Edeltävä talvi oli keskimääräistä lauhempi Euroopassa, mikä on edesauttanut merimetsojen selviytymistä talven yli ja voinut vaikuttaa kannan kasvuun myös Suomessa. On myös mahdollista, että muissa Itämeren maissa syntyneitä merimetsoja on siirtynyt pesimään meille. Merimetson pesimäkanta oli neljä prosenttia, noin 1 200 pesää, suurempi kuin kannan huippuvuotena 2018”, sanoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.


Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi kokonaisuutena kymmenen prosenttia. Pohjanlahdella oli noin 13 900 pesää, joista Selkämerellä noin 9 670, Perämerellä 2 195 ja Merenkurkussa 2 030. Suomenlahdella oli noin 9 590 ja Saaristomerellä 4 430 pesää. Sisämaassa havaittiin vain yksi muutaman parin yhdyskunta Päijät-Hämeessä.
Suomenlahdella ja Selkämerellä sijaitsi kummassakin noin kolmannes merimetson pesistä, Saaristomerellä vajaa viidennes ja sekä Merenkurkussa että Perämerellä alle kymmenen prosenttia.

Suuret yhdyskunnat hallitsevia
Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 51, jotka pesivät yhteensä 68 luodolla tai saarella ja yhdyskunnista seitsemän pesi pikkuporukoissa pelkästään merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa.
Viidessä suurimmassa yhdyskunnassa pesi puolet koko Suomen merimetsokannasta. Pelkästään Rauman sataman yhdyskunnassa, jossa laskettiin noin 6 830 pesää, pesi neljännes kaikista merimetsoista. Seitsemän seuraavaksi suurinta yhdyskuntaa, joissa oli kussakin noin 1 000–2 000 pesää, sijaitsivat Porvoossa (2 kpl), Espoossa, Kirkkonummella, Porin Enäjärvellä, Mustasaaressa ja Kokkolassa.
Rauman sataman merimetsoyhdyskunta on historian suurin Suomessa todettu lintuyhdyskunta. Samassa yhdyskunnassa pesi lisäksi satakunta harmaahaikaraparia, kymmenkunta jalohaikaraparia sekä merikotkapari jo kolmatta vuotta. ”Yhdyskunnan tuleva, luontainen kehitys riippuu poikasille sopivan kalaravinnon runsaudesta riittävän lähellä pesimäpaikkaa sekä siitä, pesiikö merikotkapari jatkossakin paikalla. Pesivä kotkapari suojaa yhdyskuntaa pesimättömien nuorten merikotkaporukoiden saalistukselta. Tänä kesänä 10–20 yksilön suuruisten merikotkaparvien havaittiin saalistaneen merimetson poikasia useassa suuressakin yhdyskunnassa”, Rusanen kertoo.
Kuntatasolla merimetsokanta kasvoi eniten Raumalla, missä sataman yhdyskunta kasvoi lähes puolella, 2 130 pesällä. Kirkkonummella kasvua oli noin 1 000 pesää, kun yhdyskunta palasi taantumavuoden jälkeen aiempien vuosien vahvuuteensa. Merkittävää kasvua havaittiin myös Porvoossa, Raaseporissa ja Porissa, joissa määrät kasvoivat noin 450–650 pesällä. Kanta pieneni eniten Kristiinankaupungissa 930 pesällä ja Mustasaaressa 510 pesällä. Myös Hangon, Uudenkaupungin ja Siikajoen pesämäärät olivat selvässä laskussa.
Merimetsoyhdyskuntien pesimäala oli yhteensä noin 60 hehtaaria. Puissa pesivien merimetsojen osuus on edelleen selvässä kasvussa. Tänä kesänä puupesien osuus oli jo lähes 60 prosenttia koko pesämäärästä, kun neljä vuotta aiemmin osuus oli vain neljännes. Sisäsaaristossa ja puissa pesivien yhdyskuntien osuus on kasvanut merikotkan voimistuneen, pesäpoikasiin kohdistuvan, saalistuksen myötä. Lisäksi eräät merikotkien saalistukselle jo vuosia altistuneet yhdyskunnat ovat pienentyneet ja vaihtaneet myös pesimäpaikkojaan.

Yhdyskuntien kokonaismäärä ei muuttunut, vaikka pesämäärä kasvoi
Tänä vuonna reilu tusina yhdyskuntaa autioitui edellisvuodesta. Suunnilleen saman verran todettiin kokonaan uusia tai välivuoden jälkeen uudestaan pesinnän aloittaneita yhdyskuntia. Yhdyskuntia oli kaikkiaan pari vähemmän kuin edelliskesänä. Kokonaan uudet muutaman kymmenen pesän suuruiset yhdyskunnat todettiin Siuntiossa, Inkoossa, Hangossa, Kaarinassa, Maskussa, Korsnäsissä ja Kokkolassa.
Laittomia merimetsoyhdyskuntien häirintöjä havaittiin tänä kesänä ainakin Loviisassa, Porvoossa, Sipoossa, Hangossa ja Kristiinankaupungissa.
Merimetsoseurannasta
Merimetsokannan seurantaa koordinoi Suomen ympäristökeskus. Merimetsoyhdyskuntien laskentoihin, etsintöihin ja tarkistuksiin osallistui kesällä 2023 yli 80 henkilöä. Seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoissuunnittelija Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 0400 148 685, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Suomen ympäristökeskus ja Kuva Space käynnistävät yhteistyön veden laadun seurannan parantamiseksi3.7.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke testaa suomalaisten hyperspektraalisten satelliittihavaintojen käyttöä valtakunnallisen leväseurannan kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme