Suomen ympäristökeskus ja Kuva Space käynnistävät yhteistyön veden laadun seurannan parantamiseksi

Suomen ympäristökeskus (Syke) ja suomalainen hyperspektrisatelliitteihin ja tekoälyyn erikoistunut Kuva Space aloittavat yhteistyön, jonka tarkoituksena on parantaa ympäristön seurantaa. Yhteistyön tarkoituksena on saada Suomen järvien ja rannikkovesien levälajistosta enemmän tietoa uudenlaisen satelliittidatan ja tekoälyn käytön avulla. Satelliittihavaintoja on hyödynnetty Sykessä jo pitkään merialueilla ja järvillä levän määrän havainnointiin, mutta levälajiston koostumuksen tunnistamiseen aiemmat satelliittihavainnot eivät ole olleet riittävän yksityiskohtaisia.

”Kuva Spacen kanssa toteutettava pilotti on meille Sykessä erittäin kiinnostava. Pyrimme jatkuvasti kehittämään ja kokeilemaan uusia menetelmiä, jotka voisivat parantaa ja tehostaa erilaisia ympäristön seurantoja. Suomen järvien ja jokien suuri määrä on jo itsessään iso haaste vedenlaadun seurannalle”, sanoo Suomen ympäristökeskuksessa ympäristöseurantojen uudistamisen parissa työskentelevän ryhmän päällikkö, johtava tutkija Jenni Attila.

”On mielenkiintoista nähdä, pystymmekö hyödyntämään hyperspektriteknologiaa ja tekoälyä niin, että sen avulla voitaisiin tunnistaa levälajeja ja arvioida niiden biomassaa. Jatkossa haluamme käyttää myös tällaisia satelliittihavaintoja Syken Tarkka-palvelussa, joka nykyisin käyttää monipuolisesti EU:n Copernicus-ohjelman satelliittihavaintoja. Pitkällä aikavälillä hyperspektriteknologialla voitaisiin vaikkapa havainnoida, miten kunnostustoimet vaikuttavat vedenlaatuun Suomen monissa pienissä järvissä ja monimuotoisilla rannikkoalueilla", Jenni Attila sanoo. 

Ensimmäisiä tuloksia pilotista saataneen tämän kesän aikana.

Yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö vauhdittaa seurantojen kehittämistä

”Suomessa on parhaillaan käynnissä ympäristön seurannan strategian toimenpideohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa uusien ja automaattisten seurantamenetelmien käyttöönottoa. Yritysyhteistyö on tärkeä keino, jolla voimme saada ympäristönseurantaa kehitettyä nopeasti eteenpäin”, Jenni Attila kertoo.

Vuonna 2016 Espoossa perustettu Kuva Space rakentaa 100 hyperspektrimikrosatelliitin konstellaatiota ja automatisoitua tekoälypohjaista tiedonkäsittelyä maailman ajankohtaisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ruokaturvan, turvallisuuden ja varautumisen ratkaisemiseksi. Yhtiön ensimmäinen satelliitti laukaistiin elokuussa 2024 ja toinen, ESA:n InCubed-ohjelmassa kehitetty Hyperfield-1B, laukaistiin kesäkuussa 2025. Mikrosatelliitit hyödyntävät patentoitua hyperspektrikamerateknologiaa, joka mahdollistaa korkealaatuisen sovelluskohtaisen tiedonkeruun.

Kuva Spacen toimitusjohtaja Jarkko Anttila arvioi, että vuoteen 2030 mennessä Kuva Spacen hyperspektriseuranta, jossa havaintoja tehdään useita kertoja päivässä, voi tarjota esimerkiksi vesiviljelyn ja vesivarojen hallinnan toimijoille jatkuvaa, tarkkaa tietoa, joka parantaa suunnittelua, sääntelyn valvontaa ja toiminnan kestävyyttä.

Syken ja Kuva Spacen pilotissa tehtävää tutkimusta rahoittaa osin tänä vuonna alkanut valtion tutkimuslaitosten postdoc-ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta keskeisillä aloilla. Sykessä työskentelevän FT Salla Ahosen tutkimus keskittyy hyperspektrisatelliittihavaintojen hyödyntämiseen levälajiston määrittämisessä. Kuva Space osallistuu kesän aikana omalla kalustollaan tutkimuksellisiin mittauskampanjoihin, joita järjestetään rannikolla ja Etelä-Suomen järvillä.

Suomi on edelläkävijä satelliittidatan hyödyntämisessä ympäristön seurannassa

Suomi on edelläkävijämaita satelliittidatan hyödyntämisessä ympäristöseurannassa. Syke käyttää nykyisin satelliittihavaintoja esimerkiksi pintavesien ekologisen tilan arvioinnissa ja luokittelussa, ja satelliittien avulla on pystytty parantamaan arviointien kattavuutta ja luotettavuutta. 

Syke tutkii myös, miten erilaisten satelliittien tuottamia havaintoja voitaisiin hyödyntää laajemmin raportoinnissa, sääntelyssä ja kunnostustoimissa. Suomi raportoi useiden EU:n direktiivien ja asetusten, kuten vesipuitedirektiivin, meristrategiadirektiivin ja EU:n ennallistamisasetuksen mukaisesti. Jatkuva, tarkemman maastoerotuskyvyn satelliittidata voisi parantaa seurantaa entisestään, lisätä ympäristön tilan arvioinnin tarkkuutta ja auttaa kohdentamaan toimenpiteitä kustannustehokkaasti.

Lisätietoja:

Jenni Attila, Johtava tutkija, ryhmäpäällikkö, FT
Suomen ympäristökeskus (Syke)
+358 40 721 0575
jenni.attila@syke.fi

Jarkko Antila, Toimitusjohtaja
Kuva Space
+358 50 5298876
jarkko.antila@kuvaspace.com