Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio: Hallituksen peruttava työelämän tasa-arvon romuttavat esitykset

Orpon hallituksen esittämä vientivetoinen työmarkkinamalli tulee tekemään mahdottomaksi mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaerojen purkamisen. Hallituksen kaavailema lakisääteinen vientimalli on paitsi täysin vastoin ammattijärjestöjen sopimusvapautta sekä työtaisteluoikeutta, se myös kaataa miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon tavoittelun, jos sote-alan palkkakuoppaa ei voitaisi koskaan korjata vientiteollisuutta korkeammilla palkkaratkaisuilla. 

– Vientivetoisen työmarkkinamallin betonoiminen vie toivon sosiaalialan palkkakuopan korjauksesta, kun hallitus on kieltämässä valtakunnansovittelijalta vientivetoisten alojen tason ylittävät sovintoehdotukset. Samalla lietsotaan liekkejä sote-alan työvoimapulan voimistumiselle, onhan palkka suora mittari myös arvostuksesta, toteaa Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio. 

12 kuukauden koeaika lisää naisten piilosyrjintää 

Hallituksen kaavailemat työelämän esitykset myös lisäävät työelämän epävarmuutta erityisesti naisvaltaisilla aloilla ja mahdollistavat naisten piilosyrjinnän. Jatkossa esimerkiksi työsuhteen määräaikaisuus ei aina tarvitsisi perustetta ja vuoden määräaikainen työsopimus olisi mahdollista tehdä myös ilman erityistä perustetta. Määräaikaisuuden perusteisiin liittyvät ongelmat työsuhteissa koskevat usein uransa alkuvaiheessa olevia nuoria naisia.  

– Hallituksen esityksellä Suomessa käytännössä otetaan käyttöön jatkuva 12 kuukauden koeaika, kun määräaikaisuus ei enää edellyttäisi perusteita. Riskinä on, että esimerkiksi määräaikainen työsuhde päätetään työntekijän tullessa raskaaksi, sanoo Karsio.  

Määräaikaiset sopimukset aiheuttavat epävarmuutta tulevaisuudesta, heikompaa ja epävakaata toimeentuloa sekä vaikeuksia uralla etenemisessä. Jo tällä hetkellä määräaikaisten työsuhteiden perusteeton ketjuttaminen on iso ongelma.  

Aikuiskoulutustuella vahvistetaan sote-alan työvoiman saatavuutta 

Kolmas naisvaltaisiin aloihin osuva muutos on aikuiskoulutustuen lakkautus. Tuki on ollut erityisesti sosiaali- ja terveysalalla käytössä oleva työvoiman saatavuuden ja riittävyyden väline. Tuen avustuksella noin 30 000 työikäistä on vuosittain vaihtanut ammattia, nostanut koulutustasoa tai täydentänyt osaamistaan. Aikuiskoulutustukea on käyttänyt etenkin julkisella sektorilla työskentelevät naiset. Lakkautus heikentää erityisesti pienpalkkaisten ja naisvaltaisten alojen työntekijöiden asemaa.  

– Sote-henkilöstön pulan vakavasti ottava hallitus ei tekisi tällaisia esityksiä. Viime kädessä tästä kärsivät vahvasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat, sanoo Karsio.