Tuure Koski syventyi tohtorintutkinnossaan jazzbasson historian merkittävimpään muutokseen, murtorytmiin
1950- ja 1960-luvuilla kehittynyt murtorytminen soittotapa nosti basistit aiempaa aktiivisempaan rooliin jazzyhtyeissä. Näin esittää Tuure Koski neljästä konsertista ja äänitteestä koostuvassa tohtorintutkinnossaan.

Pianisti Bill Evansin triossa soittanut basisti Scott LaFaro kehitti 1950- ja 1960-lukujen taitteessa soittotavan, jossa basso ei enää sitoudu toistuvaan ja säännönmukaiseen rytmiin, vaan improvisoi vapaasti. Tätä kutsutaan termillä ”broken time”. Sen käyttäminen oli aikanaan merkittävin jazzin historiassa bassonsoitossa tapahtunut muutos. Koski on suomentanut tutkinnossaan tämän käsitteen ”murtorytmiksi”. Siinä basistit luopuivat säännöllisestä ja toistuvasta rytmikuvioista ja korvasivat ne vaihtelevilla rytmikuvioilla tai jatkuvasti muuttuvalla ja improvisoidulla rytmillä.
Tutkinnossaan Koski esittää uusia näkökulmia siihen, miten säestyksellisestä rytmin improvisoinnista tuli merkittävä osa elävää jazzperinnettä.
"Jazzin bassonsoitossa keskeistä on säestyksen rytmitys. Edelleen ero perinteisen tai modernin soiton välillä syntyy siitä, valitseeko basisti soittaa murtorytmisesti vai hyödyntääkö säännöllisesti toistuvaa bassokuviota tai rytmiä", Koski tarkentaa.
Kosken tohtorintutkinnon taiteelliset osiot – neljä konserttia ja äänite Mental Models - perustuivat basson murtorytmin historialliseen kehitykseen. Konsertit toimivat oppimistilanteina, joissa Koski tutki murtorytmiä soittamalla yhtyeiden kanssa. Kokonaisuuden teemoina olivat tonaalinen jazz, modaalinen jazz, free jazz, latin jazz ja 1970-luvun jazz.
"En halunnut kopioida minkään tietyn aikakauden soundia tai tietyn esikuvan soittoa, vaan tavoitteenani on ollut soittaa omalla tavallani valikoitujen raamien puitteissa ja löytää improvisointiini sopivia musiikillisia työkaluja."
Kosken kirjallinen tutkielma käsittelee murtorytmisen soittotavan kehitystä kolmen merkittävän kontrabasistin, Scott LaFaron, Jimmy Garrisonin ja Ron Carterin, soiton kautta. Tutkimuksen keskeistä aineistoa ovat hänen tekemänsä transkriptiot Bill Evans Trion, John Coltrane Quartetin ja Miles Davis Quintetin levytyksiltä vuosilta 1959–1967.
Basson ilmaisun vapautuminen muokkasi myös jazzyhtyeiden vuorovaikutusta
Koski esittää, että kontrabasson rytmisen roolin vapauduttua murtorytmisyyden myötä muusikoiden keskinäinen vuorovaikutus nousi entistä enemmän huomion kohteeksi. Murtorytmistä tuli uusi keino hallita myös kappaleen kokonaismuotoa. Koski kertoo, että improvisoiva basisti joutuu usein kaikenlaisissa musiikkityyleissä pohtimaan, kuinka tiiviisti kompin rytmikuvioihin tulee sitoutua, ja mikä parhaiten tukee musiikillista kokonaisuutta.
"Taiteellisen tohtorintutkinnon tekeminen on ruokkinut musiikillista mielikuvitustani ja laajentanut musiikillista ymmärrystäni. Koen olevani valmiimpi tarjoamaan yhtyeelle ratkaisuja, jotka eivät ehkä ensimmäisenä tulisi mieleen," Koski toteaa.
Tuure Kosken taiteilijakoulutuksesta valmistuva tohtorintutkinto tarkastetaan 9.9.2023 klo 12 Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Helsingin Musiikkitalon Black Box -salissa.
- Kirjallinen osio: Basson murtorytmi kolmessa 1960-luvun jazzyhtyeessä – Tarkastelun kohteena basistit Scott LaFaro, Jimmy Garrison ja Ron Carter
- Tutkinto kokonaisuudessaan: Murtorytminen jazzbassonsoitto
- Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Jukkis Uotila (pj), Jari Perkiömäki, Teemu Viinikainen, Anders Jormin, Mikko Helevä (konsertit 3.–5.) ja Kari Heinilä (konsertit 1.–2..)
- Tutkielman tarkastajat: Professori Erkki Huovinen ja MuT Jarno Kukkonen
- Tarkastustilaisuuden valvoja: MuT Sami Linna
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuure Koski
puh. 040 551 5311
tuure.koski@uniarts.fi
Tuure Koski (s 1969) on helsinkiläinen muusikko ja säveltäjä, joka soittaa kontrabassoa ja sähköbassoa yhtyeissään Tuure Koski Mental Models ja Turgan trio. Hän on myös tuttu muun muassa kokoonpanoista Riku Niemi Orchestra, William Suvanne Chess & Jazz, XL, Manuel Dunkel Quartet, MrFonebone, Pessi Levanto, How Many Sisters & Kirmo Lintinen Trio, Ira Kaspi, Laura Sippola, Anneli Saaristo, Jarkko Toivonen, Merja Larivaara ja Kyösti Mäkimattila & Varjokuva. Hän on vieraillut muun muassa UMO Jazz Orchestrassa, Radion Sinfoniaorkesterissa ja Helsingin Kaupunginorkesterissa.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Johtajanimityksiä Taideyliopistossa: Ossi Naukkarinen valittiin tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi, Kaisa Rönköstä Sibelius-Akatemian dekaani12.6.2025 14:03:58 EEST | Tiedote
Molemmat johtajat valittiin tehtäväänsä viisivuotiskaudeksi. Taideyliopiston hallitus teki valinnat kokouksessaan 12.6.
Konstuniversitetet antog 364 nya studerande våren 202528.5.2025 09:39:51 EEST | Tiedote
Konstuniversitetet antog 364 nya grundexamensstuderande, varav 43 till Bildkonstakademin, 243 till Sibelius-Akademin och 78 till Teaterhögskolan.
Taideyliopistoon valittiin 364 uutta opiskelijaa keväällä 202528.5.2025 09:15:29 EEST | Tiedote
Uusia opiskelijoita valittiin 43 Kuvataideakatemiaan, 243 Sibelius-Akatemiaan ja 78 Teatterikorkeakouluun.
Johanna Ehrnrooth -palkinto kuvataiteilija Alena Tereshkolle20.5.2025 17:17:29 EEST | Tiedote
Taideyliopiston tukisäätiön myöntämän palkinnon tarkoituksena on tukea nuorten kuvataiteilijoiden kansainvälistymistä sekä siirtymävaihetta opinnoista ammattiuralle. 10 000 euron arvoisen palkinnon saaja valitaan vuosittain Kuvan kevät -maisterinäyttelyn taiteilijoiden joukosta.
Kustannusten nousu ja yleisön ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat rytmimusiikkifestivaaleja15.5.2025 15:45:00 EEST | Tiedote
Kotimaisten rytmimusiikkifestivaalien määrä nousi uuteen ennätykseen vuonna 2023, mutta käyntimäärät ja taloudellinen kannattavuus jäivät pandemiaa edeltävistä vuosista. Varsinkin pienet festivaalit kamppailevat kustannuspaineiden ja epävarman kysynnän kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme