Epätyypilliset työajat vaativat vanhemmilta paljon koordinointia – hyvä yhteispeli kodeissa ja varhaiskasvatuksessa helpottaa

Perheillä monenlaisia ratkaisuja luovia eriaikaisissa rytmeissä

Epätyypillistä työaikaa tekevät ovat moninainen ryhmä perheitä. Moninaisuuteen vaikuttaa muun muassa se, millaisia vanhempien työvuorot ovat ja tekeekö vuorotyötä vain yksi vai useampi vanhempi. Näistä riippuu, osallistuuko lapsi päivisin auki olevaan vai vuorohoidon varhaiskasvatukseen. Vuorohoito on tärkeä elinehto suomalaisille lapsiperheille silloin, kun molemmat vanhemmat tai yksinhuoltajavanhempi tekee vuorotyötä.

Childcare-tutkimuksen mukaan vanhempien työaikojen, varhaiskasvatuksen ja koulun aikataulujen yhteensovittaminen aiheuttaa usein päänvaivaa. ”Toisaalta epätyypilliset työajat voivat tarjota perheille toivottua joustoa ja lisätä perheaikaa. Esimerkiksi silloin, kun vanhemmat vuorottelevat työssäkäyntiä ja kotonaoloa, lapsi saa viettää tavallista enemmän aikaa kotona jommankumman vanhemman kanssa”, professori Maarit Alasuutari toteaa.

Epätyypillisinä työaikoina työskentelevät vanhemmat pyrkivät lapsen hoitojärjestelyissä pysyvyyteen. Lapsen päiviin voi kuitenkin tulla useita siirtymiä, kun vanhemmat hyödyntävät varhaiskasvatuksen lisäksi myös tuttavia ja sukulaisia lasten hoidossa. ”Lasten siirtymien määrään kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne voivat tuoda rikkonaisuutta ja epäjatkuvuutta lapsen arkeen”, tutkijatohtori Kaisu Peltoperä huomauttaa.

Lisäksi lapsen epäsäännöllinen osallistuminen varhaiskasvatukseen saattaa tuottaa epäjatkuvuutta esimerkiksi kaverisuhteissa ja pedagogiseen toimintaan osallistumisessa.

Toimiva vanhempien ja vuorohoidon kasvattajien yhteistyö suojaa lapsia kuormittavien tekijöiden haittavaikutuksilta

Työaikojen ennakoimattomuus ja pitkät työvuorot voivat kuormittaa sekä vanhempia että lapsia. Lapsen hyvinvointi voi vaarantua, kun lapsella on toistuvasti pitkiä, yli 10-tuntisia hoitopäiviä, useasti viikossa ilta- ja yöhoitoa tai kuukausitasolla hoitoaika ylittää 170 tuntia. Perheet 24/7-tutkimus osoitti, että lapsen hyvinvointia heikensi lisäksi, jos epätyypillistä työaikaa tekevä vanhempi oli stressaantunut. Toimiva yhteistyö vuorohoidon työntekijöiden ja vanhempien välillä puolestaan suojasi kielteisiltä vaikutuksilta. Tutkimuksessa havaittiin, että tytöt ja pojat reagoivat jossain määrin eri tavoin perhe-elämän stressitekijöihin.

Se, miten lapset voivat vuorohoidossa, on monen tekijän summa. ”On tärkeä huomioida kokonaisvaltaisesti hoitoaikojen kuormittavuus ja lapsen tarpeet sekä vanhemman työssä jaksaminen ja stressaantuneisuus”, yliopistonlehtori Merja Koivula summaa.

Päivittäiset terveysrutiinit ja työaikojen ennakoitavuus taklaavat haasteita

Eri aloilla työaikamuodot vaihtelevat ja tuovat perhe-elämään ja palautumiseen erityyppisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Kaupan ja palvelujen työntekijöillä työajat ovat usein moninaiset ja työtahti on kiireistä. Take care 24/7-tutkimus osoitti, että riittävä uni ja lepo ovat ensiarvoisen tärkeitä työntekijän palautumisen kannalta, mutta sitä edistää myös päivittäinen liikunta, leppoisat hetket ystävien ja perheen kanssa ja riittävän pitkät vapaajaksot. Yllättävät muutokset työajoissa haittasivat palautumista keskeyttämällä työstä irrottautumisen ja häiritsemällä hallinnan tunnetta.

”Hyvinvointia ja palautumista voidaan edistää lisäämällä työaikojen ennakoitavuutta ja välttämällä yllättäviä muutoksia”, professori Anna Rönkä korostaa. ”Tämä on erityisen keskeistä lapsiperheissä, joiden on pystyttävä mukautumaan varhaiskasvatuksen ja koulun aikatauluihin.”

Tulokset on julkaistu heinäkuussa kansainvälisen International Journal of Social Welfare -tiedelehden teemanumerossa. Ne perustuvat kolmeen laajaan tutkimusaineistoon. Perheet 24/7-tutkimus käsitteli lasten ja perheiden hyvinvointia niin sanotussa 24/7-yhteiskunnassa. Take care 24/7-aineisto kerättiin kaupan ja palvelujen aloilla työskenteleviltä työntekijöiltä kysely- ja päiväkirjamenetelmillä. Molemmat tutkimukset toteutettiin Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Childcare-tutkimuksessa tutkittiin perheiden lastenhoitoratkaisuja ja aineisto on kerätty pitkittäisaineistona perheen lapsen ollessa 1-, 4-, ja 5/6-vuotias. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja THL:n kanssa.