Epätyypilliset työajat vaativat vanhemmilta paljon koordinointia – hyvä yhteispeli kodeissa ja varhaiskasvatuksessa helpottaa
Monissa lapsiperheissä vanhemmat työskentelevät iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Etenkin kaupan ja palvelujen aloilla, terveydenhoidossa ja teollisuudessa epätyypilliset työajat ovat yleisiä. Tuore kansainvälisen tiedelehden erikoisnumero valottaa lapsiperheiden arkea ja lasten hoitoratkaisuja silloin, kun vanhemmat työskentelevät muina kuin perinteisinä 8–16 aikoina. Hyvä yhteispeli kasvattajien välillä kodeissa ja varhaiskasvatuksessa helpottaa arkea.

Perheillä monenlaisia ratkaisuja luovia eriaikaisissa rytmeissä
Epätyypillistä työaikaa tekevät ovat moninainen ryhmä perheitä. Moninaisuuteen vaikuttaa muun muassa se, millaisia vanhempien työvuorot ovat ja tekeekö vuorotyötä vain yksi vai useampi vanhempi. Näistä riippuu, osallistuuko lapsi päivisin auki olevaan vai vuorohoidon varhaiskasvatukseen. Vuorohoito on tärkeä elinehto suomalaisille lapsiperheille silloin, kun molemmat vanhemmat tai yksinhuoltajavanhempi tekee vuorotyötä.
Childcare-tutkimuksen mukaan vanhempien työaikojen, varhaiskasvatuksen ja koulun aikataulujen yhteensovittaminen aiheuttaa usein päänvaivaa. ”Toisaalta epätyypilliset työajat voivat tarjota perheille toivottua joustoa ja lisätä perheaikaa. Esimerkiksi silloin, kun vanhemmat vuorottelevat työssäkäyntiä ja kotonaoloa, lapsi saa viettää tavallista enemmän aikaa kotona jommankumman vanhemman kanssa”, professori Maarit Alasuutari toteaa.
Epätyypillisinä työaikoina työskentelevät vanhemmat pyrkivät lapsen hoitojärjestelyissä pysyvyyteen. Lapsen päiviin voi kuitenkin tulla useita siirtymiä, kun vanhemmat hyödyntävät varhaiskasvatuksen lisäksi myös tuttavia ja sukulaisia lasten hoidossa. ”Lasten siirtymien määrään kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne voivat tuoda rikkonaisuutta ja epäjatkuvuutta lapsen arkeen”, tutkijatohtori Kaisu Peltoperä huomauttaa.
Lisäksi lapsen epäsäännöllinen osallistuminen varhaiskasvatukseen saattaa tuottaa epäjatkuvuutta esimerkiksi kaverisuhteissa ja pedagogiseen toimintaan osallistumisessa.
Toimiva vanhempien ja vuorohoidon kasvattajien yhteistyö suojaa lapsia kuormittavien tekijöiden haittavaikutuksilta
Työaikojen ennakoimattomuus ja pitkät työvuorot voivat kuormittaa sekä vanhempia että lapsia. Lapsen hyvinvointi voi vaarantua, kun lapsella on toistuvasti pitkiä, yli 10-tuntisia hoitopäiviä, useasti viikossa ilta- ja yöhoitoa tai kuukausitasolla hoitoaika ylittää 170 tuntia. Perheet 24/7-tutkimus osoitti, että lapsen hyvinvointia heikensi lisäksi, jos epätyypillistä työaikaa tekevä vanhempi oli stressaantunut. Toimiva yhteistyö vuorohoidon työntekijöiden ja vanhempien välillä puolestaan suojasi kielteisiltä vaikutuksilta. Tutkimuksessa havaittiin, että tytöt ja pojat reagoivat jossain määrin eri tavoin perhe-elämän stressitekijöihin.
Se, miten lapset voivat vuorohoidossa, on monen tekijän summa. ”On tärkeä huomioida kokonaisvaltaisesti hoitoaikojen kuormittavuus ja lapsen tarpeet sekä vanhemman työssä jaksaminen ja stressaantuneisuus”, yliopistonlehtori Merja Koivula summaa.
Päivittäiset terveysrutiinit ja työaikojen ennakoitavuus taklaavat haasteita
Eri aloilla työaikamuodot vaihtelevat ja tuovat perhe-elämään ja palautumiseen erityyppisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Kaupan ja palvelujen työntekijöillä työajat ovat usein moninaiset ja työtahti on kiireistä. Take care 24/7-tutkimus osoitti, että riittävä uni ja lepo ovat ensiarvoisen tärkeitä työntekijän palautumisen kannalta, mutta sitä edistää myös päivittäinen liikunta, leppoisat hetket ystävien ja perheen kanssa ja riittävän pitkät vapaajaksot. Yllättävät muutokset työajoissa haittasivat palautumista keskeyttämällä työstä irrottautumisen ja häiritsemällä hallinnan tunnetta.
”Hyvinvointia ja palautumista voidaan edistää lisäämällä työaikojen ennakoitavuutta ja välttämällä yllättäviä muutoksia”, professori Anna Rönkä korostaa. ”Tämä on erityisen keskeistä lapsiperheissä, joiden on pystyttävä mukautumaan varhaiskasvatuksen ja koulun aikatauluihin.”
Tulokset on julkaistu heinäkuussa kansainvälisen International Journal of Social Welfare -tiedelehden teemanumerossa. Ne perustuvat kolmeen laajaan tutkimusaineistoon. Perheet 24/7-tutkimus käsitteli lasten ja perheiden hyvinvointia niin sanotussa 24/7-yhteiskunnassa. Take care 24/7-aineisto kerättiin kaupan ja palvelujen aloilla työskenteleviltä työntekijöiltä kysely- ja päiväkirjamenetelmillä. Molemmat tutkimukset toteutettiin Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Childcare-tutkimuksessa tutkittiin perheiden lastenhoitoratkaisuja ja aineisto on kerätty pitkittäisaineistona perheen lapsen ollessa 1-, 4-, ja 5/6-vuotias. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja THL:n kanssa.
Yhteyshenkilöt
Professori Anna Rönkä anna.k.ronka@jyu.fi 040 805 4891
Yliopistonlehtori Merja Koivula merja.e.koivula@jyu.fi 040 805 4657
Tutkijatohtori Kaisu Peltoperä kaisu.peltopera@jyu.fi 040 805 4158
Professori Maarit Alasuutari maarit.alasuutari@jyu.fi 040 805 3513
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uutuuskirja valottaa hyvinvoinnin käsitteen monimerkityksellisyyttä21.9.2023 05:00:00 EEST | Tiedote
Artikkelikokoelma “Hyvinvointi koettuna, kuvattuna ja tulkittuna” tarkastelee hyvinvoinnin käsitettä ja hyvinvoinnin tutkimuksen moniulotteisuutta ihmistieteiden tutkimuksen näkökulmasta. Kirjan lähtökohtana on monitieteisyys sekä eri alojen ja tutkimusperinteiden tavat ymmärtää ja määritellä hyvinvointi erilaisilla tutkimuskentillä.
Väitös 22.9.2023: Kansalaiset liittolaisina luonnon monimuotoisuuden suojelussa – keinoja, opastusta ja osallistumisen mahdollisuuksia tarvitaan (Tupala)20.9.2023 15:23:18 EEST | Tiedote
FM Anna-Kaisa Tupalan väitöskirja käsittelee kansalaisten roolia ekologisessa kompensaatiossa, joka on Suomessa uusi luonnonsuojelun työkalu.
Jyväskylän yliopisto mukana Euroopan parhaiden yliopistojen listalla20.9.2023 13:11:42 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sijoittui uudessa Euroopan parhaiden yliopistojen listauksessa sijalle 186. Jo pelkkä listalle pääsy on saavutus, sillä mukaan on valittu ainoastaan 690 yliopistoa maanosan huipulta. Suomesta listalle ylsi 10 yliopistoa. Jyväskylän yliopisto sijoittui kuudenneksi suomalaisten yliopistojen joukossa.
Uni vähentää nuoren urheilijan kokemaa stressiä20.9.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan unella on merkittävä rooli harjoittelusta palautumisen lisäksi myös nuoren urheilijan kokeman stressin hallinnassa. Jo yksi ylimääräinen tunti unta voi laskea koetun stressin tasoa merkittävästi.
Väitös: Musiikkiterapia voi vahvistaa varhaisnuorten tunnetaitojen kehittymistä (Salokivi)20.9.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
FM Maija Salokiven väitöstutkimus antaa kattavan kuvan varhaisnuorten tunnetaitojen tukemisesta musiikkiterapian avulla. Tutkimuksessa määritellään, mitä tunnetaidot käytännössä tarkoittavat ja miten musiikkiterapeutit työskentelevät tunnetaitojen edistämiseksi mielenterveysongelmista kärsivien varhaisnuorten kanssa. Tämän lisäksi kuvataan tunnetaitojen arviointivälineen kehittämistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme