Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen: “Suomeen tulevat huippuosaajat eivät hae sosiaaliturvaa, he hakevat mielenkiintoista työtä ja vakaata ympäristöä itselleen ja perheelle. Vaikka irtisanominen tai työttömyys tuntuisi kaukaiselta ajatukselta tämänkaltaisen osaajan mielessä, vaikuttaa se valtavasti siinä hetkessä, kun hän valitsee kohdemaata, johon muuttaa asumaan. Kilpailu näistä osaajista on kovaa erityisesti suomalaisissa teknologialan yrityksissä. Emme voi olla maana vain hyvä, meidän on oltava maailman paras. Yksikin tämänkaltainen osaaja voi yrityksen kautta tuoda miljoonia euroja yhteiskuntamme verokassaan hyvinvointivaltiomme turvaamiseksi. Tämä kolmen kuukauden linjaus ei tule hyödyntämään ketään, vähiten Suomen valtiota.”  

Kolmen kuukauden maastapoistumisen sääntö on muutettava

Suomen startup-yhteisö vetoaakin vahvasti hallitukseen, jotta asia ymmärrettäisiin ja päästäisiin yhteisymmärrykseen. 

“Miksi Suomi haluaa aikarajaksi kolme kuukautta ulkomaalaisille osaajille? Tanska, johon useasti näissä maahanmuutto-kysymyksissä vedotaan, on kyseinen aikaraja kuusi kuukautta. Jokainen suomalainen työssä käyvä ihminen voi miettiä, että löytäisikö uuden työn kolmen kuukauden aikaikkunassa? Nämä huippuosaajat, joista puhumme ovat todennäköisesti jo aikaisemmin tuoneet Suomelle melkoisen määrän verovaroja yhteiskuntamme rakentamiseksi. Meillä on maana vetovoimatekijöitä, mutta vetovoimaa löytyy myös Kööpenhaminasta, Pariisista, Vancouverista tai vaikkapa Lissabonista. Haluammeko me siis olla ykkösiä ja menestyä maana? Hallituksen tulisi tämä miettiä tarkasti”, Pakarinen painottaa. 

Yhteisenä tahtotilana tulisi luoda Suomesta maa, johon tänne työtä tulevat ihmiset toivotetaan avoimesti tervetulleeksi. Meillä ei ole varaa luoda yhtään estettä, imagohaittaa tai pelotetta. 

Talous tasapainoon työllisyyttä vahvistaen

Talouden osalta Suomen startup-yhteisö kokee erityisen myönteiseksi sen, että hallitusohjelmassa linjatut kunnianhimoiset TKI-tavoitteet saavat jatkoa myös valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä. Budjetissa otetaan todellinen harppaus TKI-rahoituksen nostamisessa kohti 4 % BKT-tasoa.

“Talouden kannalta TKI-toiminta on tärkeää, sillä sen avulla voidaan kasvattaa työn tuottavuutta, joka puolestaan lisää talouskasvua ja osaltansa mahdollistaa elintason kehityksen. TKI-toiminnalla tavoitellaan uusia keksintöjä, ratkaisuja, innovaatioita tai toimintatapoja, joiden avulla saadaan enemmän aikaiseksi samoilla tai pienemmillä resursseilla. Suomessa toimii lukuisia startup-yrityksiä, jotka kehittävät ratkaisuja maailman haastavimpiin haasteisiin, kuten päästöjen vähentämiseen ja luonnolle haitallisten materiaalien korvaamiseen ilman kulutuksen vähentämistä. Tämän osalta on mielestäni erinomainen hetki kiittää poliitikkoja hyvästä työstä”, Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad toteaa.

Hallituksen yksi suurimmista haasteista ja tavoitteista on talouden tasapainottaminen. Tämän osalta valtiovarainministeriön esitys jää hieman odotettua laimeammaksi.

Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen: “Vuodessa tai vaalikaudessa ei vielä talouden suuntaa käännetä, mutta 10 miljardin alijäämä on siltikin edelleen suuri. Myönteistä on se, että talouden tasapainoa halutaan korjata. Työn tekemisestä pitää aina tehdä ihmiselle kannattavampaa kuin siitä, että jäisi kotiin. Tähän hallitus selkeästi pyrkii sosiaalietuuksia järkevöittämällä.”