Suomalaisten perheyritysten usko oman liiketoiminnan kasvuun on heikentynyt alimmalle tasolle noin kolmeen vuoteen.  
Perheyritysten liiton elokuun jäsenkyselyn mukaan kaksi kolmesta perheyrityksestä näkee liikevaihtonsa joko pienenevän (31%) tai pysyvän ennallaan (36%) tänä vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdon kasvua ennakoi enää joka kolmas (33%) vastaaja. 

Kasvunäkymät ovat PerheyritysPULSSI -kyselyn historian heikoimmat. Sama kysymys on kysytty perheyritysten omistajilta kolmen kuukauden välein vuodesta 2020 alkaen. 
”Suunta on koko Suomelle huolestuttava, koska PL:n jäsenyritykset edustavat voimakkaasti työllistäviä ja alihankintaa tekeviä keskikokoisia yrityksiä eri puolilla Suomea”, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen. 

Perheyritykset odottavat nyt Petteri Orpon hallituksen ohjelmasta ponnahduslautaa, josta lähteä nousuun. Hallitusohjelman kirjaukset aiheuttavat perheyrittäjissä kuitenkin ristiriitaisia tunteita. 
 
Hallitusohjelman ruusut ja risut 
 
Vahvimmin perheyrityksissä luotetaan siihen, että ohjelma onnistuu hillitsemään julkista velkaantumista, tukemaan yritysten kasvua, tehostamaan työmarkkinoita ja vahvistamaan kotimaista omistajuutta.  

”Perheyritykset peukuttavat hallituksen suunnittelemia uudistuksia toimintaympäristöön. Suomi menee oikeaan suuntaan, jos julkinen talous saadaan oikenemaan ja työmarkkinat tehostuvat. Omistajuuden vahvistaminen luo maahan lisää vaurautta”, Vanhala-Harmanen sanoo. 

Sen sijaan hallitusohjelman uskotaan olevan vähemmän uskottava mitä tulee liiallisen sääntelyn purkamiseen ja kilpailun edistämiseen. Kaikkein vähiten hallitusohjelma tarjoaa ratkaisuja ulkomaalaisten osaajien rekrytointiin. 

Hallitusohjelma linjaa, että oleskeluluvan tuloraja nousee 1 600 euroon. Eripuraa hallituspuolueiden välillä on aiheuttanut kirjaus, jonka mukaan kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ulkomaalainen joutuu poistumaan maasta, ellei hän ole löytänyt uutta työtä.  
 ”Epäselvä tilanne aiheuttaa hämmennystä niin yritysten HR-osastoilla kuin ulkomaalaisten osaajienkin keskuudessa. Kolme kuukautta on todella lyhyt aika uuden työn löytämiseen. Työperäisen maahanmuuton linjaukset ovat selvästi hallituksen ohjelman akilleen kantapää”, Vanhala-Harmanen sanoo.  
 
“Toivomme, että ulkomaalaisten osaajien rekrytointi helpottuu, eikä vaikeudu. Tärkeää olisi kiinnittää myös huomiota parannuksiin, joita hallitusohjelmassa on liittyen esimerkiksi lupaprosessien sujuvoittamiseen ja ulkomaalaisten mahdollisuuksiin vaihtaa alalta toiselle.”  
 

Rasismikohun vaikutukset rekrytointiin 
 
Joidenkin perussuomalaisten ministerien rasististen kirjoitusten paljastuminen ja siitä noussut kohu kesällä on herättänyt myös useiden yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen huolen Suomen maakuvasta ulkomaalaisten osaajien silmissä. 
 
PerheyritysPULSSI:n mukaan valtaosa eli noin puolet vastaajista (53%) ei kuitenkaan näe, että kohu kirjoituksista vaikeuttaisi heidän yrityksensä kohdalla ulkomaalaisten rekrytointia. Noin joka kahdeksas vastaaja puolestaan näkee, että kohut vaikeuttavat hieman (13%) tai huomattavasti (2%) kv-rekryjä. Noin kolmannes ei suunnittele ulkomaalaisten rekrytointia tai ei osaa vastata kysymykseen. 
 
Osaajien – suomalaisten tai ulkomaalaisten – löytyminen on ollut perheyritysten suurin huoli jo pitkään. Elokuun kyselyn mukaan noin kolme neljästä yrityksestä kipuilee yhä työpaikkojen täyttämisen kanssa. 
”Kun ulkomaalaisten osaajien lisäksi myös suomalaista työvoimaa on vaikea löytää, osaajien puutteesta voi tulla todellinen kasvun pullonkaula. Syrjintä ja rasismi on saatava kitkettyä pois erityisesti inhimillisistäkin syistä”, Vanhala-Harmanen sanoo.

PerheyritysPULSSI on Perheyritysten liiton neljästi vuodessa tekemä jäsenkysely. Suurin osa vastaajista on omistajia yrityksissä, joiden liikevaihto on 10–50 miljoonaa euroa ja jotka työllistävät 10–250 henkeä. Vastaajat ovat tyypillisesti omistajayrittäjiä teollisuuden,  palveluiden ja kaupan aloilta. Kyselyyn vastasi 91 eri yritystä 23.8.-27.8.2023 välisenä aikana. 
Perheyritysten liitolla on noin 500 jäsentä. Jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 40 miljardia euroa ja ne työllistävät noin 190 000 ihmistä.