Asuntolainoja nostettiin tavanomaista vähemmän heinäkuussa
Heinäkuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 27 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja on nostettu vähemmän heinäkuun aikana vuonna 2002. Uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,55 % heinäkuussa 2023. Viimeksi uusien asuntolainojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008.
Heinäkuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 27 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana1. Viimeksi asuntolainoja on nostettu vähemmän heinäkuun aikana vuonna 2002. Heinäkuussa uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 86 milj. euroa, ja niitä nostettiin 22 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,55 % heinäkuussa 2023. Keskikorko uusissa asuntolainoissa on noussut selvästi (prosenttiyksikön) vuoden alusta. Viimeksi uusien asuntolainojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008. Sekä omistus- että sijoitusasuntolainojen keskikorko on noussut. Uusien omistusasuntolainojen keskikorko oli 4,53 % heinäkuussa 2023. Samaan aikaan uusien sijoitusasuntolainojen korko oli korkeampi, 4,72 %.
Heinäkuussa asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 22 vuotta 7 kuukautta. Uusista lainanostoista niiden asuntolainojen osuus, joiden takaisinmaksuaika on yli 30 vuotta, väheni 7 prosenttiin. Vuonna 2023 osuus on vaihdellut 13 prosentista 15 prosenttiin ennen heinäkuuta. Heinäkuusta 2023 alkaen kotitalouksien tulee maksaa uudet asuntolainat takaisin enintään 30 vuodessa2. Pankit voivat kuitenkin poiketa enimmäismaksuajasta 10 prosentissa luotonannosta.
Heinäkuussa 2023 uusista asuntolainanostoista 95 % prosenttia sidottiin euriborkorkoihin ja loput 5 % muihin viitekorkoihin3. Euriborsidonnaisista uusista asuntolainoista 51 prosentissa oli käytetty viitekorkona 12 kuukauden euriborkorkoa, kun viime vuoden heinäkuussa osuus oli 93 %. Korkotason noustua lyhyempiä 3 kuukauden tai 6 kuukauden euriborkorkoja on käytetty aiempaa enemmän asuntolainojen viitekorkoina.
Lainat
Asuntolainakanta oli heinäkuun 2023 lopussa 106,9 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −1,6 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli heinäkuun lopussa kulutusluottoja 17,1 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja4 heinäkuussa 1,6 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 350 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi kesäkuusta ja oli 5,56 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli heinäkuun lopussa 105,3 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 43,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli heinäkuun 2023 lopussa 109,9 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,78 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 80,5 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 7,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat heinäkuussa 400 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli heinäkuussa 2,91 %.
Lisätietoja antavat
Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan torstaina 28.9.2023 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
[1] Uusia asuntolainoja nostettiin yhteensä keskimäärin 1,5 mrd. euron arvosta vuosien 2012−2022 heinäkuussa.
[2] Lisätietoa valtioneuvoston verkkosivuilta osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/-/10623/kotitalouksien-ja-taloyhtioiden-lainoihin-rajoituksia-heinakuun-alussa
[3] Pankkien omiin viitekorkoihin, kiinteisiin korkoihin tai muihin korkoihin.
[4] Pl. tili- ja korttiluotot.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme