Asuntolainoja nostettiin tavanomaista vähemmän heinäkuussa
Heinäkuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 27 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Viimeksi asuntolainoja on nostettu vähemmän heinäkuun aikana vuonna 2002. Uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,55 % heinäkuussa 2023. Viimeksi uusien asuntolainojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008.
Heinäkuussa 2023 uusia asuntolainoja nostettiin 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 27 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana1. Viimeksi asuntolainoja on nostettu vähemmän heinäkuun aikana vuonna 2002. Heinäkuussa uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 86 milj. euroa, ja niitä nostettiin 22 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Uusien asuntolainojen keskikorko oli 4,55 % heinäkuussa 2023. Keskikorko uusissa asuntolainoissa on noussut selvästi (prosenttiyksikön) vuoden alusta. Viimeksi uusien asuntolainojen keskikorko oli korkeampi marraskuussa 2008. Sekä omistus- että sijoitusasuntolainojen keskikorko on noussut. Uusien omistusasuntolainojen keskikorko oli 4,53 % heinäkuussa 2023. Samaan aikaan uusien sijoitusasuntolainojen korko oli korkeampi, 4,72 %.
Heinäkuussa asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 22 vuotta 7 kuukautta. Uusista lainanostoista niiden asuntolainojen osuus, joiden takaisinmaksuaika on yli 30 vuotta, väheni 7 prosenttiin. Vuonna 2023 osuus on vaihdellut 13 prosentista 15 prosenttiin ennen heinäkuuta. Heinäkuusta 2023 alkaen kotitalouksien tulee maksaa uudet asuntolainat takaisin enintään 30 vuodessa2. Pankit voivat kuitenkin poiketa enimmäismaksuajasta 10 prosentissa luotonannosta.
Heinäkuussa 2023 uusista asuntolainanostoista 95 % prosenttia sidottiin euriborkorkoihin ja loput 5 % muihin viitekorkoihin3. Euriborsidonnaisista uusista asuntolainoista 51 prosentissa oli käytetty viitekorkona 12 kuukauden euriborkorkoa, kun viime vuoden heinäkuussa osuus oli 93 %. Korkotason noustua lyhyempiä 3 kuukauden tai 6 kuukauden euriborkorkoja on käytetty aiempaa enemmän asuntolainojen viitekorkoina.
Lainat
Asuntolainakanta oli heinäkuun 2023 lopussa 106,9 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −1,6 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli heinäkuun lopussa kulutusluottoja 17,1 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja4 heinäkuussa 1,6 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 350 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi kesäkuusta ja oli 5,56 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli heinäkuun lopussa 105,3 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 43,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli heinäkuun 2023 lopussa 109,9 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,78 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 80,5 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 7,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat heinäkuussa 400 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli heinäkuussa 2,91 %.
Lisätietoja antavat
Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan torstaina 28.9.2023 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
[1] Uusia asuntolainoja nostettiin yhteensä keskimäärin 1,5 mrd. euron arvosta vuosien 2012−2022 heinäkuussa.
[2] Lisätietoa valtioneuvoston verkkosivuilta osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/-/10623/kotitalouksien-ja-taloyhtioiden-lainoihin-rajoituksia-heinakuun-alussa
[3] Pankkien omiin viitekorkoihin, kiinteisiin korkoihin tai muihin korkoihin.
[4] Pl. tili- ja korttiluotot.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 6.10. klo 11.002.10.2023 12:00:00 EEST | Kutsu
Talousvaliokunta järjestää kansanedustajille ja medialle avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2022 käsittelyyn liittyvän Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajan julkisen kuulemisen ”Euroopan ja Suomen talouden näkymät – talttuuko euroalueen inflaatio ilman taantumaa?” perjantaina 6.10.2023 kello 11.00 Arkadia-salissa Eduskuntatalon 4. kerroksessa.
Muistutuskutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 3.10.2023 rahapolitiikasta ja euroalueen talouden näkymistä29.9.2023 09:34:31 EEST | Kutsu
Euroopan keskuspankin koronnostojen sarja on ollut poikkeuksellisen nopea ja voimakas – talttuuko euroalueen inflaatio ilman taantumaa ja rahoitusolojen liiallista kiristymistä? Miksi yhteinen rahapolitiikka ja hintavakaus on myös Suomen etu? Tervetuloa seuraamaan rahapolitiikkaa ja euroalueen talouden näkymiä käsittelevää lehdistötilaisuutta tiistaina 3.10.2023 klo 11.00. Suomen Pankin johtokunnan ja EKP:n neuvoston jäsen Tuomas Välimäki käy läpi euroalueen rahapolitiikkaa. Toimistopäällikkö Markku Lehmus kertoo talouden kehityksestä euroalueella. Pyydämme tilaisuuteen osallistuvia median edustajia ystävällisesti ilmoittautumaan tiedotustilaisuuteen sekä embargolistalle viimeistään maanantaina 2.10.2023 klo 12 tämän linkin kautta: Ilmoittaudu tilaisuuteen Ilmoittautumisen yhteydessä voi esittää mahdolliset TV- ja radiohaastattelupyynnöt. Tilaisuus järjestetään Suomen Pankin auditoriossa osoitteessa Rauhankatu 19, Helsinki. Osallistujien on pyydettäessä esitettävä lehdistökorttinsa ja
Amount of non-performing loans in the construction sector grew in August28.9.2023 10:00:00 EEST | Press release
At the end of August 2023, a total of 4.1%, or EUR 123 million, of the stock of loans granted to Finnish companies in the construction sector was classified as non-performing1. The share of non-performing loans rose by 0.9 percentage points (EUR 26 million) from July. In August, sectors with higher shares of non-performing loans than construction were entertainment2 (10.5%), health and social services (7.2%) as well as accommodation and food service (5.4%)3. Overall, the volume of non-performing corporate loans4 has increased slightly from last year, while still remaining low as a proportion of the entire corporate loan stock. In August 2023, non-performing loans accounted for 1.9% of the corporate loan stock (EUR 62.0 billion), as opposed to 1.6% in last year’s August (out of EUR 64.5 billion). Impairments5 and credit losses recognised on loans granted to companies in the construction sector have also increased this year, while impairments and credit losses on corporate loans as a who
De oreglerade lånen inom byggbranschen ökade i augusti28.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Av de utestående lånen som beviljats finländska företag inom byggbranschen var 4,1 %, dvs. 123 miljoner euro, oreglerade1 vid utgången av augusti 2023. Andelen oreglerade lån ökade med 0,9 procentenheter (26 miljoner euro) från juli. I augusti var de oreglerade lånens andel av utlåningen jämfört med byggbranschen högre inom underhållningsbranschen2 (10,5 %), sektorn för hälsovårds- och socialtjänster (7,2 %) samt inkvarterings- och förplägnadsbranschen (5,4 %)3. Som helhet har mängden oreglerade företagslån4 ökat något från i fjol, men deras andel av den totala utlåningen till företag är fortfarande liten. I augusti 2023 uppgick andelen oreglerade lån av de utestående företagslånen (62,0 miljarder euro) till 1,9 %, när deras andel av de utestående lånen (64,5 miljarder euro) i augusti för ett år sedan var 1,6 %. Mängden redovisade nedskrivningar5 och kreditförluster av lån till företag inom byggbranschen har också ökat i år, även om de redovisade nedskrivningarna och kreditförlusterna
Rakennusalan hoitamattomien lainojen määrä kasvoi elokuussa28.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisille rakennusalan yrityksille myönnettyjen lainojen kannasta 4,1 % eli 123 milj. euroa oli hoitamattomia1 elokuun 2023 lopussa. Hoitamattomien lainojen osuus kasvoi 0,9 prosenttiyksikköä (euromääräisesti 26 milj. euroa) heinäkuusta. Elokuussa hoitamattomien lainojen osuus lainakannasta oli rakennusalaa korkeampi viihdealalla2 (10,5 %), terveys- ja sosiaalipalveluissa (7,2 %) sekä majoitus- ja ravitsemusalalla (5,4 %)3. Kokonaisuudessaan hoitamattomien yrityslainojen4 määrä on hieman kasvanut viime vuodesta, mutta niiden osuus koko yrityslainakannasta on pysynyt edelleen pienenä. Elokuussa 2023 yrityslainakannasta (62,0 mrd. euroa) hoitamattomia lainoja oli 1,9 %, kun vuosi sitten elokuussa niiden osuus lainakannasta (64,5 mrd. euroa) oli 1,6 %. Rakennusalan yritysten lainoihin kirjattujen arvonalennusten5 ja luottotappioiden määrä on myös lisääntynyt tämän vuoden puolella, vaikka kokonaisuudessaan yrityslainojen arvonalennus- ja luottotappiokirjaukset ovat pysyneet vähäisinä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme