Keskuskauppakamarin pääekonomisti: BKT:n kasvuluvut laiha lohtu – talouden voimakkaan kasvun todennäköisyys lähes olematon

Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,6 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Suhteessa viime vuoden vastaavaan jaksoon mitattiin kuitenkin 0,4 prosenttia tiputusta, eli kokonaisuudessaan saldo viimeisen vuoden kokonaistuotannon kehityksestä on negatiivinen.

Kaksi viikko sitten julkistetun ennakollisen tiedon yhteydessä Tilastokeskus oli arvioinut bruttokansantuotteen nousseen neljännesvuositasolla 0,7 prosenttia. Jopa hämmentävän hyväksi arvioitu ennakollinen lukema piti siis kohtalaisen hyvin kutinsa tarkistuslaskennassa.

”Tarkennetut luvut eivät muuta suhdannetulkintaa. Edelleen pätee, että alkuvuosi on sujunut odotuksia paremmin. Valitettavasti edelleen pätee myös se, että näköala loppuvuodelle on selvästi vaikeampi”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Bruttokansantuotteen alaerien tarkasteleminen paljastaa Appelqvistin mukaan tosin hyvältä näyttävien kasvulukujen takaa ongelmia. Julkista kulutusta lukuun ottamatta useimmat kysyntäerät supistuivat suhteessa edelliseen neljännekseen. Yksityinen kulutus ei supistunut, mutta se kasvoi vaimeasti eli 0,1 prosenttia. Nettoviennin kasvukontribuutio oli keväällä positiivinen vain siksi, että tuonti supistui vielä selvästi vientiä enemmän.

”Bruttokansantuotteen alaerien tarkasteleminen paljastaa hyvältä näyttävien kasvulukujen takaa heikkoutta. Sekä vienti että investoinnit supistuivat suhteessa edelliseen neljännekseen. Yksityinen kulutus pysyi täpärästi plussalla supistuneesta ostovoimasta huolimatta, mitä voi pitää jonkinlaisena torjuntavoittona, mutta kovin huikea ei tilanne ole. Selvässä kasvussa oli ainoastaan julkinen kulutus, mikä ei pidemmän päälle ole kestävää”, sanoo Appelqvist.

Myös suhteessa viime vuoteen kaikki kysyntäerät julkista kulutusta lukuun ottamatta olivat laskussa. Oleellisempaa on silti se, miltä tilanne näyttää jatkon kannalta.

”Suhdanne heikkenee lähes varmasti, mutta toistaiseksi ei tiedetä, kuinka paljon. Suomen keskeisten kauppakumppanien talouskehitys sakkaa, mikä heikentää viennin näkymiä. Samaan aikaan kotimaassa rakennusinvestoinnit sukeltavat. Palkkojen ostovoiman elpyminen lupaa nostetta kulutukseen pidemmällä aikavälillä, mutta ei vielä tänä vuonna, sillä heikkenevä työllisyystilanne painaa vaakaa toiseen suuntaan. Parhaassa tapauksessa puhutaan silti enemmänkin pysähdyksestä kuin romahduksesta. Sen sijaan voimakkaan kasvun todennäköisyys on lähes olematon, koska siihen ei kerta kaikkiaan löydy juuri nyt eväitä talouden fundamenteista”, arvioi Appelqvist.