Keskuskauppakamarin pääekonomisti: BKT:n kasvuluvut laiha lohtu – talouden voimakkaan kasvun todennäköisyys lähes olematon
31.8.2023 09:33:57 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote
Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,6 prosenttia suhteessa edelliseen neljännekseen. Suhteessa viime vuoden vastaavaan jaksoon mitattiin kuitenkin 0,4 prosenttia tiputusta, eli kokonaisuudessaan saldo viimeisen vuoden kokonaistuotannon kehityksestä on negatiivinen.
Kaksi viikko sitten julkistetun ennakollisen tiedon yhteydessä Tilastokeskus oli arvioinut bruttokansantuotteen nousseen neljännesvuositasolla 0,7 prosenttia. Jopa hämmentävän hyväksi arvioitu ennakollinen lukema piti siis kohtalaisen hyvin kutinsa tarkistuslaskennassa.
”Tarkennetut luvut eivät muuta suhdannetulkintaa. Edelleen pätee, että alkuvuosi on sujunut odotuksia paremmin. Valitettavasti edelleen pätee myös se, että näköala loppuvuodelle on selvästi vaikeampi”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Bruttokansantuotteen alaerien tarkasteleminen paljastaa Appelqvistin mukaan tosin hyvältä näyttävien kasvulukujen takaa ongelmia. Julkista kulutusta lukuun ottamatta useimmat kysyntäerät supistuivat suhteessa edelliseen neljännekseen. Yksityinen kulutus ei supistunut, mutta se kasvoi vaimeasti eli 0,1 prosenttia. Nettoviennin kasvukontribuutio oli keväällä positiivinen vain siksi, että tuonti supistui vielä selvästi vientiä enemmän.
”Bruttokansantuotteen alaerien tarkasteleminen paljastaa hyvältä näyttävien kasvulukujen takaa heikkoutta. Sekä vienti että investoinnit supistuivat suhteessa edelliseen neljännekseen. Yksityinen kulutus pysyi täpärästi plussalla supistuneesta ostovoimasta huolimatta, mitä voi pitää jonkinlaisena torjuntavoittona, mutta kovin huikea ei tilanne ole. Selvässä kasvussa oli ainoastaan julkinen kulutus, mikä ei pidemmän päälle ole kestävää”, sanoo Appelqvist.
Myös suhteessa viime vuoteen kaikki kysyntäerät julkista kulutusta lukuun ottamatta olivat laskussa. Oleellisempaa on silti se, miltä tilanne näyttää jatkon kannalta.
”Suhdanne heikkenee lähes varmasti, mutta toistaiseksi ei tiedetä, kuinka paljon. Suomen keskeisten kauppakumppanien talouskehitys sakkaa, mikä heikentää viennin näkymiä. Samaan aikaan kotimaassa rakennusinvestoinnit sukeltavat. Palkkojen ostovoiman elpyminen lupaa nostetta kulutukseen pidemmällä aikavälillä, mutta ei vielä tänä vuonna, sillä heikkenevä työllisyystilanne painaa vaakaa toiseen suuntaan. Parhaassa tapauksessa puhutaan silti enemmänkin pysähdyksestä kuin romahduksesta. Sen sijaan voimakkaan kasvun todennäköisyys on lähes olematon, koska siihen ei kerta kaikkiaan löydy juuri nyt eväitä talouden fundamenteista”, arvioi Appelqvist.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:+358 44 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Räjähtävä startti vuodelle – bruttokansantuotteen ennakollinen luku ylitti odotukset30.4.2026 08:46:30 EEST | Tiedote
Tilastokeskus julkisti tänään Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan maaliskuulta. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kiinnostavampaa on kuitenkin se, että samalla saatiin ennakollinen arvio vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteen kehityksestä. ”Näyttää siltä, että viime vuosi oli vasta alkusoittoa, ja kasvu on vauhdittunut tämän vuoden puolella enemmän kuin kukaan uskalsi unelmoida”, sanoo Appelqvist.
Keskuskauppakamari: Perusopetuksen kehittämisessä painotettava korkeaa vaatimustasoa29.4.2026 14:58:33 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän tänään julkaisemat esitykset perusopetuksen kehittämiseksi sisältävät oikeansuuntaisia elementtejä. Keskuskauppakamari huomauttaa silti, että jos lasten ja nuorten osaamistasoa halutaan aidosti vahvistaa, perusopetuksen vaatimustasoa on nostettava, ei ainoastaan ylläpidettävä tai kavennettava, kuten esityksessä ehdotetaan. Koulun on annettava jokaiselle oppilaalle valmiudet pärjätä opinnoissa, työelämässä ja elämässä, ja tämä edellyttää selkeitä ja kunnianhimoisia vaatimuksia.
Kauppakamarikysely: Yli puolet yrityksistä kokee Iranin sotatilanteen heikentävän kilpailukykyään – logistiikkakustannusten nousun vaikutukset kuitenkin toistaiseksi maltillisia28.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Kauppakamareiden huhtikuussa teettämästä kyselystä selviää, että 57 prosenttia vastaajista kokee yrityksensä kilpailukyvyn heikentyneen jonkin verran tai paljon Iranin sotatilanteen aiheuttaman logistiikkakustannusten nousun seurauksena. Erittäin paljon tai paljon haittaa tilanne on aiheuttanut kuitenkin vain noin kymmenelle prosentille vastaajayrityksistä. Tiekuljetusten kallistumisen kokee erittäin haitalliseksi noin viidennes vastaajista ja jonkin verran haitalliseksi 47 prosenttia vastaajista.
Keskuskauppakamari: Vaatimus “suomalaisten arvojen” tuntemisesta kansalaisuuskokeessa poistui – päällekkäinen testaus yhä haasteena23.4.2026 13:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää myönteisenä, että hallitus vie eteenpäin kansalaisuuskoetta nyt entistä vahvemmin tietoon, lakeihin ja faktoihin perustuvana testinä. Edelleen kansalaisuuskokeen toimeenpanossa tulisi huolehtia siitä, ettei kokeesta muodostu uutta pullonkaulaa osaajille päällekkäisten testien vuoksi.
Keskuskauppakamari: Yhteisöverokannan alentaminen hyödyttää erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä – verokannan alennus voi aloittaa hyvän kierteen23.4.2026 08:59:25 EEST | Tiedote
Opposition kritisoiman yhteisöveron alentaminen hyödyttää ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vaikka yhteisöverokannan alennus hyödyttää myös suuryrityksiä, on verokannan alentamisen suhteellinen vaikutus suurempi pienille ja keskisuurille yrityksille. ”Yhteisöveron alentaminen tukee nimenomaan pk-yritysten kasvumahdollisuuksia ja kauan odotettu hyvän kierre voi alkaa verokannan alennuksen myötä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme