Työn merkityksellisyyden kokemusta pidetään tärkeänä – mutta mikä on johtajien rooli?
Johtajat pitävät työn merkityksellisyyden kokemusta tärkeänä. He eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, mikä on heidän ja organisaatioiden rooli sen edistämisessä, selvisi Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa.

Työn merkityksellisyyden teema on ollut paljon esillä ja herättänyt kiinnostusta niin työelämässä kuin tutkijoiden keskuudessa. Vaikka työn merkityksellisyyden kokemuksen tärkeys ja myönteiset vaikutukset tiedostetaan, siitä huolimatta sitä ei kovin useissa työyhteisöissä aktiivisesti pyritä edistämään. Asioiden eteenpäin vieminen organisaatioissa vaatii usein johtajien tuen, mutta sitä, mitä johtajat itse ajattelevat työn merkityksellisyydestä ja sen edistämisestä, ei ole juuri tutkittu.
Kolme erilaista suhtautumistapaa
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa suomalaisilla johtajilla havaittiin kolme erilaista tapaa suhtautua työn merkityksellisyyteen ja sen edistämiseen. Osa johtajista koki työn merkityksellisyyden olevan niin yksilöllinen ja subjektiivinen kokemus, ettei johtajan tai organisaation tarvitse tai kannata keskittyä sen edistämiseen. He näkivät siis, että työn merkityksellisyyden kokeminen ja sen edistäminen on ennen kaikkea yksilön itsensä vastuulla.
Osa johtajista puolestaan koki merkityksellisyyden kokemuksen vaikuttavan työyhteisön toimintaan niin monin tavoin, että sitä olisi tärkeää pyrkiä edistämään organisaatioissa. Johtajien ajateltiin olevan vastuussa ennen kaikkea sellaisten olosuhteiden luomisesta työyhteisöön, jotka voivat mahdollistaa merkityksellisyyden kokemuksen syntymisen työntekijöille.
Kolmas ryhmä johtajia tarkasteli merkityksellisyyttä koko elämän näkökulmasta, jossa työn merkityksellisyydellä on usein keskeinen rooli. He kokivat, että työyhteisöjen ja johtajien tulisi kantaa vastuuta ja pyrkiä edistämään työntekijöiden merkityksellisyyden kokemusta aktiivisesti yhdessä työntekijöiden kanssa. Työyhteisö voisi esimerkiksi auttaa työntekijöitä löytämään työstään merkityksellisyyttä, auttaa heitä muokkaamaan tehtäviään tai viemään uraansa ja jopa koko elämäänsä heille mielekkäämpään suuntaan.
Johtajan oma merkityksellisyyden kokemus vaikuttaa näkemyksiin
”Näyttää siltä, että mitä enemmän johtajat ovat työstäneet omaa merkityksellisyyden kokemustaan, sitä enemmän he myös haluavat välittää merkityksellisyyden kokemusta muille ja kehittää sitä työyhteisöissään. Ja sitä enemmän he myös kokevat, että merkityksellisyyteen on työyhteisöissä mahdollista ja tärkeää vaikuttaa”, projektitutkija Sanna Konsti sanoo. ”Voisikin olla hyödyllistä, että työn merkityksellisyyden kokemuksen edistämiseksi työyhteisöissä myös esihenkilöille ja johtajille suunniteltaisiin interventioita, jotka tarjoaisivat heille mahdollisuuden omakohtaisesti pohdiskella merkityksellisyyden teemaa”, Konsti ehdottaa.
Tutkimusta varten haastateltiin 22:a suomalaista keski- tai ylempään johtoon kuuluvaa johtajaa erilaisista organisaatioista, aloilta ja tehtävistä. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen MEANWELL-hanketta, jossa kehitetään toimintamallia työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin edistämiseen työyhteisöissä.
Julkaisun tiedot
Konsti, S., Tossavainen, A., Rantanen, J., Mauno, S., & Kinnunen, S. (2023). Työn merkityksellisyyden johtaminen: Työn merkitysten ja täyttymysten kyselyn mahdollisuudet ja haasteet. Hallinnon Tutkimus, 42(3), 360-375. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/116636/78233
Yhteyshenkilöt
Sanna Konsti, projektitutkija, MEANWELL-hanke
sanna-kaisa.m.konsti@jyu.fi, p. 050 575 0028
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)21.11.2025 13:00:26 EET | Tiedote
YTM Sari Hietamäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkitystä demokratiakasvatukselle. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta opettajankoulutuksessa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että demokratiakasvatus hyötyy erilaisista ajattelutavoista myös käytännön opetustyössä ja sen tutkimisessa.
Väitös: Tietotekniikan opetuksen tueksi kehitetty menetelmä auttaa tunnistamaan opiskelijoiden tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa21.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
FM Denis Zhidkikh kehitti väitötutkimuksessaan menetelmän, joka yhdistää toisiinsa digitaalisten oppimisympäristöjen keräämän datan ja opiskelijoiden omat kokemukset oppimisestaan. Menetelmä auttaa opetushenkilökuntaa muodostamaan tarkemman kuvan opiskelijan henkilökohtaisista oppimiseen liittyvistä haasteista ja tunnistamaan tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa.
Syksyn hakujen 2025 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2025 12:36:04 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki 679 hakijaa. Hakijamäärä nousi vuoden takaisesta 16 prosenttia.
Professori Tuuli Lähdesmäen tutkimuksessa taidehistoria kohtaa sosiologian20.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Taidehistorian professori Tuuli Lähdesmäki tutkii millainen rooli taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön tutkimuksella on kestävän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Hänen työnsä yhdistää taidehistoriaa ja sosiologian näkökulmia.
Perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ennustaa parempaa toimintakykyä ja suojaa sairauksilta ikääntyessä20.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lihasvoima on keskeinen osa ihmisen fyysistä toimintakykyä ja terveyttä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uuden genomityökalun avulla, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pidempää elinikää. Lisäksi havaittiin, että vapaa-ajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää heille, joilla on perinnöllinen alttius heikkoon lihasvoimaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme