Tes-neuvottelut jumissa - Ammattiliitto JHL kehottaa henkilökohtaisia avustajia irtisanomaan sopimukset pitkistä työvuoroista ja kieltää uusien teon

JHL kehottaa henkilökohtaisina avustajina toimivia jäseniään purkamaan voimassa olevat, pitkiä työvuoroja koskevat sopimukset, joista henkilökohtaiset avustajat ovat sopineet itse työnantajansa kanssa.

Kehotus koskee avustajia, jotka noudattavat työssään valtakunnallista työehtosopimusta eli Heta-tesiä.

JHL kieltää lisäksi uusien pitkiä työvuoroja koskevien sopimusten tekemisen niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on saatu neuvoteltua alalle.

Heta-tesin sopimusala on ollut ilman voimassa olevaa sopimusta toukokuun alusta lähtien. JHL ja henkilökohtaisten avustajien työnantajaa edustava Heta-liitto eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen uudesta työehtosopimuksesta. Neuvotteluratkaisua on etsitty tuloksetta valtakunnansovittelijan toimiston johdolla jo usean kuukauden ajan.

Poikkeuksellisia joustoja ilman korvauksia

Heta-tes on mahdollistanut merkittäviä, työaikalainsäädännöstä poikkeavia joustoja työaikoihin. Avustajien työvuorot voivat olla yli 24 tunnin ja pisimmillään jopa 48 tunnin mittaisia. Tämä on jo itsessään hyvin poikkeuksellista suomalaisessa työelämässä. Näitä työvuoroja ei myöskään toistaiseksi kompensoida työntekijälle taloudellisesti.

Työntekijän jousto on siis toistaiseksi ollut yksipuolista, vaikka työehtosopimuksen mahdollistamat pitkät työputket ovat monille avun käyttäjille täysin keskeisiä arjen ja vapaa-ajan toimivuuden turvaamisessa. Työaikajoustot mahdollistavat esimerkiksi lomamatkat ja mökkiviikonloput.

JHL haluaa korostaa, ettei vastusta sinänsä työn luonteeseen kuuluvia työaikajoustoja, kunhan välttämättömät lepoajat toteutuvat. Lisäksi liitto vaatii, että joustoista maksetaan avustajille asianmukainen korvaus. 

Toukokuusta alkaen ei edellytystä uusille työaikasopimuksille

Paikallisesti laadittavien työaikasopimusten edellytyksenä on, että ne noudattavat työaikalain mukaista vaatimusta valtakunnallisen työehtosopimuksen olemassaolosta.

Mikäli valtakunnallinen työehtosopimus ei ole voimassa, ei myöskään siinä annettu valtuutus toisin sopimisestakaan ole voimassa uusien sopimusten kohdalla.

JHL katsookin, että uusista pitkistä työvuoroista sopimiselle ei ole ollut perustetta toukokuun alun jälkeen, sillä niiden pohjana olevan työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt.

On tärkeää huomata, että uusien pitkien työvuorojen sopimusten solmiminen ilman tesin valtuutusta voi olla taloudellinen riski työnantajalle. Kun työehtosopimus ei ole voimassa, voi pitkien työvuorojen teettäminen työaikalain perusteella johtaa palkkasaatavien syntymiseen.

JHL kehottaakin jäseniään olemaan yhteydessä omaan aluetoimistoonsa, mikäli ovat tehneet tällaisia sopimuksia toukokuun alun jälkeen ja haluavat selvittää tilanteen omalla kohdallaan.

Liitto muistuttaa, että muilta osin työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa niin sanotulla jälkivaikutuksella siihen saakka, kunnes uusi työehtosopimus on astunut voimaan.  

Hyvinvointialueiden kannettava vastuunsa

Vaikka hyvinvointialueilla on vastuu henkilökohtaisen avun järjestämisestä, ne tuottavat itse vain pienen osan tarvittavasta avusta. Suurin osa avusta toteutetaan nykyisin työnantajamallilla, johon sovelletaan Heta-tesiä. Tässä mallissa vammainen henkilö tai hänen edustajansa toimii työnantajana, ja hyvinvointialue rahoittaa työnantajana toimimisesta aiheutuvat kulut.

Palkka- ja työehdot ovat työnantajamallia käytettäessä huomattavasti heikommat kuin tilanteissa, jolloin hyvinvointialueet tuottavat palvelun itse. Hyvinvointialueet soveltavat omiin työntekijöihinsä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusta eli sote-sopimusta.  

Hyvinvointialueiden omassa tuotannossa on tavanomaista, että työntekijälle kompensoidaan pitkistä työvuoroista aiheutuva jousto ylityökorvausten lisäksi esimerkiksi tuplavuorokorvauksilla. Kertakorvaukset työaikajoustoista voivat olla jopa 200 euron suuruisia.

On kohtuuton tilanne, että Heta-tesin piirissä työskentelevillä avustajilla on lähtökohtaisesti pidempi säännöllinen viikkotyöaika, pidemmät työvuorot eikä niistä myöskään saa juuri missään olosuhteissa ylityökorvauksia. Tästä syystä JHL:n mielestä on vähintäänkin kohtuullista, että työehtosopimuksella voitaisiin sopia erilliskorvauksesta, joka jollain tavalla vastaisi hyvinvointialueiden käytäntöjä.

Mitä JHL tavoittelee Heta-tes-neuvotteluista

Neuvotteluissa yhtenä isona haasteena on ollut työnantajapuolen vahva pyrkimys rajoittaa alan palkankorotuksia osana yleistä työmarkkinakoordinaatiota.

JHL:n mielestä ei neuvotteluissa ole otettu riittävästi huomioon henkilökohtaisten avustajien työn erityispiirteitä. Työvoimapulasta kärsivälle alalle kaivataan myös konkreettisia toimia henkilökohtaisen avun houkuttelevuuden ja työvoiman saannin parantamiseksi.

Henkilökohtaisen avun työnantajamallin ansiokehitys ja työehdot ovat jääneet jälkeen sosiaali- ja terveysalan yleisestä kehityksestä. Pula avustajista on kova ja työntekijöiden vaihtuvuus alalla on suurta.

JHL tavoittelee ratkaisua, joka kuroo umpeen alan jälkeenjääneitä palkka- ja työehtoja. Lisäksi neuvotteluissa tulee ottaa paremmin huomioon henkilökohtaisten avustajien monipuoliset tehtävät ja vaativuus sekä kompensoida taloudellisesti oikeudenmukaisesti avustajille pitkät työvuorot, jotka ovat usein osa avustajien työnkuvaa.  

Lisätiedot:

Päivi Niemi-Laine, puheenjohtaja 040 702 4772
Laura Tuominen, sopimusasiantuntija, 050 409 2460
Hanna Katajamäki, sopimusasiantuntija, 050 513 7701