Itsemurhavaarassa olevat eivät saa riittävää hoitoa
MIELI ry:n yhteydenottajien tilanteet ovat aiempaa vakavampia, ja päivystävät soittavat 112:seen yhä useammin. Itsemurhien määrä on puolittunut 1990-luvun lama-aikojen jälkeen, mutta edelleen Suomen noin 750 itsemurhakuolemaa vuodessa on Pohjoismaiden korkein luku.
Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet, mikä käy ilmi mm. THL:n laajasta Terve Suomi -väestötutkimuksesta (2023). Tällä hetkellä palvelut eivät kuitenkaan pysty vastaamaan avun tarpeeseen.
Tämä näkyy MIELI ry:ssä muun muassa niin, että Kriisipuhelimesta ja Solmussa-chatista sekä Sekasin-chatista on otettu tänä vuonna aikaisempaa enemmän yhteyttä Hätäkeskukseen. Se tarkoittaa, että yhä useamman yhteydenottajan itsetuhoisuus on ollut akuuttia, ja tilanteet ovat jo hyvin vakavia.
Kriisipuhelimessa itsetuhoisten yhteydenottojen määrä on noussut koko viime vuosikymmenen, mutta suuri hyppäys tapahtui pandemian alettua.
Itsetuhoisia käännytetään kotiin
Apua hakevia itsetuhoisia ohjataan palveluista kotiin muun muassa lääkkeiden turvin. Tämä käy ilmi niin ikään THL:n viime vuonna julkaistusta tutkimuksesta sekä MIELI ry:n kesä-heinäkuussa 2023 tehdystä seurannasta liittyen yhteydenottajien kokemuksiin julkisista palveluista.
THL:n tutkimuksen mukaan lähes puolet itsemurhan tehneistä oli käynyt viimeisen viikon aikana terveydenhuollossa. Itsemurhapäivänään heistä joka viides oli ollut terveydenhuollon vastaanotolla. MIELI ry:n seurannasta käy puolestaan ilmi, että itsetuhoiset olivat hakeneet apua julkiselta puolelta, mutta heitä oli käännytetty kotiin mm. päivystyksestä, psykiatrian poliklinikalta ja terveysasemalta.
MIELI ry:n kriisikeskuksen johtaja Sanna Vesikansa pitää tilannetta huolestuttavana. Vesikansan mukaan se ei riitä, että itsemurhien ehkäisy on saatu mukaan kansalliseen mielenterveysstrategiaan, vaan siihen täytyy kohdentaa konkreettisia resursseja ja sen täytyy näkyä hallitusohjelman lisäksi kuntien hyvinvointiohjelmissa.
”Hyvinvointialueilla on vastuu järjestää riittävä hoito itsetuhoisille. Tarvitaan toimenpiteitä, jotta itsemurhavaarassa olevat ja heidän läheisensä saavat nopeasti tukea vaikeissa tilanteissa. Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulisi saada koulutusta itsemurhien ehkäisyyn ja itsetuhoisuuden puheeksiottoon”, Vesikansa sanoo.
Hyvä kehitys uhkaa taantua
Itsemurhakuolleisuus on pienentynyt huomattavasti 1990-luvulta, mutta hyvä kehitys uhkaa pysähtyä lisääntyneen kuormittuneisuuden ja palvelujen ruuhkautumisen vuoksi. Viime vuosina erityisesti naisten itsemurhat ovat yleistyneet.
”Itsetuhoisuuden hoidossa on kaksi haastetta: itsemurhavaaraa ei tunnistetta tai osata ottaa puheeksi ja vaikka hoito etenisi asianmukaisesti, niin jatkohoitoa ei ole tarjolla riittävästi”, MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen sanoo.
Psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on vähentynyt 41 % viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi hoitovuorokausien kesto lyhentynyt. Oleellista on, että avohoitoa, joka monessa tapauksessa olisi toimiva ratkaisu, ei ole vastaavassa määrin lisätty.
”Huoli on toki itsetuhoisista ja heidän läheisistään, mutta myös ammattilaiset ovat äärimmäisen tiukoilla, kun ei ole paikkaa, mihin ohjata akuutissa vaarassa olevia”, Kukkonen sanoo.
Vuonna 2021 itsemurhaan kuoli 747 henkilöä. Vuoden 2022 luvut vahvistetaan tämän vuoden lopussa, mutta heinäkuussa tulleiden THL:n alustavien tietojen mukaan itsemurhakuolemien kokonaismäärä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Edelleen vuosittain ihmisiä kuolee Suomessa itsemurhiin yli kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi tieliikenteessä. Suomi on myös EU:n itsemurhatilastojen yläpäässä, vain Liettua, Slovenia, Unkari, Belgia ja Viro ovat Suomea edellä.
Kansainvälistä Itsemurhien ehkäisypäivä vietetään 10. syyskuuta. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista, levittää tietoa ja vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa. Ennen kaikkea päivän tarkoituksena on tuoda esille sanomaa siitä, että itsemurhia voidaan ehkäistä, itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavissa apua ja itsemurhasta voidaan puhua turvallisesti. Jokainen meistä voi kysyä kysymyksen, joka voi pelastaa ihmishengen, #mitäkuuluu.
Mahdollisuuksien mukaan pyydämme, että mahdollisessa jutussa/ohjelmassa jaetaan myös tietoa siitä, mistä apua on saatavilla:
- Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.
- Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain, etäyhteyksin ja ryhmissä maksutta ja ilman lähetettä.
- Netissä keskusteluapua tarjoavat Solmussa-chat ja nuorille suunnattu Sekasin-chat.
- Itsemurhien ehkäisykeskukset Helsingissä ja Kuopiossa auttavat itsemurhaa yrittäneitä ja heidän läheisiään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marena Kukkonen
Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö, MIELI ry
040 669 3070
marena.kukkonen@mieli.fi
Sanna Vesikansa
Kriisitoimintojen johtaja
040 745 9586
sanna.vesikansa@mieli.fi
Viivi Virtanen
Viestinnän asiantuntija
040 662 9022
viivi.virtanen@mieli.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. MIELI ry edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla. Mieli.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme