Rehevöityminen ja kuluminen uhkaavat uhanalaisia hiekkarantoja – rantaluonnon hoitoon panostettava
Hiekkarannat ovat lajirikas, mutta uhanalainen luontotyyppi. Hiekkarantoja uhkaavat vesien ja rantojen rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä toisaalta voimakas virkistyskäytöstä johtuva kulutus. Ilmastonmuutoksesta johtuva meren pinnan nousu muuttaa hiekkarantoja etenkin Suomenlahdella. Rantaluonnon säilyminen tuleekin huomioida maankäytön suunnittelussa ja hiekkarantoja on kunnostettava.

Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Pohjois-Savon ELY-keskus
Suomen ympäristökeskus (Syke) selvitti Suomen hiekkarantojen esiintymistä sekä luonnontilaan vaikuttavia tekijöitä ja uhkia. Täysin luonnontilaisia hiekkarantoja on jäljellä vain vähän. Itämeren hiekkarannat on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja järvien hiekka- ja hietarannat vaarantuneeksi luontotyypiksi koko maassa ja Etelä-Suomessa peräti erittäin uhanalaiseksi. Luonnontilaiset hiekkarannat ovatkin uuden luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltava luontotyyppi.
Järvien säännöstely ja vesien rehevöityminen johtavat rantojen umpeenkasvuun
Umpeenkasvun syyt ovat moninaiset. Järvien säännöstely pienentää tulvahuippuja ja säännöstellyillä järvillä hiekkarannat ovatkin usein luontaista kapeampia. Vesien rehevöityminen ja tummuminen, rantojen ruovikoituminen, pelto- ja metsäojitukset sekä muut pistemäiset kuormituslähteet aiheuttavat kasvillisuuden umpeenkasvua rannoilla.
”Vedenlaadultaan erinomaisessakin tilassa olevalta järveltä voi löytyä umpeenkasvaneita hiekkarantoja – usein syynä on jokin paikallinen kuormituslähde, kuten ravinteita vesistöön kuljettava oja”, sanoo luonnonhoidon asiantuntija Rasmus Rudnäs Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Umpeenkasvua lisää myös se, että rantoja ei enää juurikaan laidunneta. Myös siltapenkereet ja aallonmurtajat voivat aiheuttaa välillisesti umpeenkasvua, kun vesien virtaukset, tuulet ja aallokot heikkenevät.
Hiekkarannoilla umpeenkasvu lähtee usein käyntiin siten, että ruovikko ja levämassat kertyvät rannoille ja peittävät hiekan. Maatuvalle kasvimassalle juurtuu monivuotista kasvillisuutta, puita ja pensaita, ja hiekkaranta saattaa hävitä kokonaan.
Umpeenkasvun vaikutuksia voidaan hoitaa ruovikkoa niittämällä, pensaikkoa ja puiden taimia raivaamalla ja kuorimalla hiekkarannan päälle kertynyttä orgaanista materiaalia pois. ”Hiekkarantojen kunnostus ja hoito on kustannustehokasta etenkin alueilla, joilla umpeenkasvun juurisyihin päästään puuttumaan. Itämeren hiekkarannoilla leviävää haitallista vieraslajia kurtturuusua on onnistuttu torjumaan monin paikoin”, sanoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Sykestä.

Virkistyskäyttö aiheuttaa kulumista
Hiekkarannat ovat suosittuja virkistysalueita. Vilkkaimmilla hiekkarannoilla kuluminen voi johtaa kasvillisuuden ja eläimistön häviämiseen. Esimerkiksi rantaviivassa, lähellä vesirajaa hiekan sisällä elävät kaivautujakovakuoriaiset eivät kestä jatkuvaa tallaamista. Uimarantakäytössä olevien hiekkarantojen toistuva lanaaminen estää luontaisen kasvillisuuden kehittymisen.
Virkistyskäytössä olevilla hiekkarannoilla liikkumista voidaan rajata ja keskittää kulkua ohjaavilla rakenteilla niin, että lajisto voi säilyä rantojen reuna-alueilla.

Ilmastonmuutos uhkaa hiekkarantoja
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa monin tavoin rantaluontoon niin sisävesillä kuin rannikolla. Runsastuvat talvisateet lisäävät ravinteiden valuntaa vesistöihin ja edesauttavat siten rehevöitymistä. Vesien lämpeneminen ja tummuminen vaikuttavat eliölajistoon. Jäätalvien lyheneminen, jääkannen oheneminen ja jopa yleistyvä jäätymättömyys lisäävät umpeenkasvua, kun keväiset rantavoimat eivät höylää rantoja puhtaiksi.
Ilmaston lämpenemisen seurauksena valtamerten pinta nousee. Tämä tulee näkymään Suomen rannikolla etenkin Suomenlahdella, jossa maankohoaminen on vähäistä. Suomenlahden hiekkarantojen pinta-alasta pysyvästi meriveden pinnan alle olisi ennusteiden mukaan jäämässä noin viidennes alhaisimmassa (2,6 asteen), noin kolmannes keskimmäisessä (4,5 asteen) ja lähes puolet korkeimmassa (8,5 asteen) päästöskenaariossa.
”Rannikon luontotyyppien ja suojelualueiden mahdollisuuksia levittäytyä korvaaville alueille on selvitettävä ja siihen on varauduttava maankäytön suunnittelussa”, muistuttaa Ryttäri.
Hiekkarannat tärkeä elinympäristö monelle lajille
Syken selvityksen perusteella Suomessa on noin 5000 hehtaaria hiekkarantoja, joista lähes puolet on merenrannoilla, vajaa kolmannes pohjoisten jokien rannoilla ja neljännes järvien rannoilla. Eniten hiekkarantoja on Pohjanmaan rannikolla ja Lapin suurten jokien varsilla.
Hiekkarannat ovat rantaniittyjen ohella rantaluontomme monimuotoisin ja lajirikkain luontotyyppi. Erityisesti merenrantojen hiekkarannoilla lajisto on monipuolista ja erikoistunutta. Itämeren hiekkarannat ovatkin tärkein ja ensisijainen elinympäristö 230 eliölajille, joista huomattavan osan muodostavat erilaiset hyönteiset ja kasvit.
Suomen ympäristökeskuksen RantaPutte-hankkeessa selvitettiin Suomen hiekkarantojen esiintymistä, ominaisuuksia, luonnontilaan vaikuttavia tekijöitä ja uhkia. Hanke oli osa ympäristöministeriön rahoittamaa puutteellisesti tunnettujen lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaa vuosina 2021–2022.
Pohjois-Savon ELY-keskuksessa on valmistumassa sisävesien hiekkarantojen kunnostusopas ympäristöministeriön Helmi/Helppi-hankkeen tuella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
-vanhempi tutkija, ryhmäpäällikkö Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 0295 251 585, etunimi.sukunimi@syke.fi
-luonnonhoidon asiantuntija Rasmus Rudnäs, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 818, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi (5.9. klo 12.00 alkaen)
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat





Linkit
- Rantaluonnon suojelun puutteet – ilmastonmuutos, maankäyttö ja huonosti tunnettujen luontotyyppien selvitys. Ranta-Putte -hankkeen loppuraportti (helda.helsinki.fi)
- Ranta-Putte-hanke (syke.fi)
- Sisävesien hiekkaratojen kunnostusopas / luonnos (vesi.fi)
- Paikkatietoaineisto Suomen hiekkarannoista (Syke.fi/avointieto nimellä ”Hiekkarantojen ominaisuudet”)
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Pohjoisen luonto muuttuu nopeasti ja osin peruuttamattomasti27.9.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Näin kertoo Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.
Viikkokatsaus 25.–29.9.202325.9.2023 14:59:37 EEST | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
Viikkokatsaus 18.–22.9.202318.9.2023 13:30:00 EEST | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
Miljöskadliga stöd bedömdes – orsakandet av naturförlust bör identifieras i beskattningen18.9.2023 11:20:00 EEST | Tiedote
Genom att slopa statens ekonomiska stöd för verksamhet som förstör miljön kan man både förbättra miljöns och statsfinansernas tillstånd. Rapporten Miljöskadliga stöd i Finland. En översikt av stöd som påverkar klimatet och biologisk mångfald (på finska) som Finlands miljöcentral publicerat idag går igenom utvecklingen av bedömningsmetoderna för miljöskadliga stöd och bedömt de skadliga effekterna av stöden särskilt på klimatet och den biologiska mångfalden.
Ympäristölle haitallisia tukia arvioitiin – luontokadon aiheuttaminen olisi tunnistettava verotuksessa18.9.2023 11:00:00 EEST | Tiedote
Poistamalla valtion taloudellinen tuki ympäristöä pilaavalta toiminnalta voidaan kohentaa sekä ympäristön että valtiontalouden tilaa. Suomen ympäristökeskuksen tänään julkaisemassa raportissa Ympäristölle haitalliset tuet Suomessa. Katsaus ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle haitallisiin tukiin on käyty läpi ympäristölle haitallisten tukien arviointimenetelmien kehitystä ja arvioitu tukien haitallisia vaikutuksia erityisesti ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme