Perheet keskiöön! -tilannekuva kertoo tilanteista eri hyvinvointialueilla 

Parhaillaan alueilla luodaan rakenteita ja käytänteitä siihen, miten palvelut ja toiminnot voidaan yhteensovittaa parhaalla mahdollisella tavalla. On tärkeää, että rakennustyössä ovat alusta alkaen mukana kaikki toimijat, mukaan lukien järjestöt.  

Lastensuojelun Keskusliitossa toimiva Perheet keskiöön -toiminta on koonnut koordinoimansa järjestöjen perhekeskusverkoston kanssa kokonaiskuvan siitä, missä eri alueilla mennään perhekeskuskehittämisessä erityisesti järjestöjen näkökulmasta: 

• Mitä perhekeskuksista ja niiden määrästä on päätetty? 

• Millaisia linjauksia perhekeskuskehittämisen suhteen on tehty? 

• Miten alueen lasten ja perheiden kanssa toimivat järjestöt ovat verkostoituneet keskenään? 

Karttamuotoisesta tilannekuvasta löytyy tietoja eri alueiden perhekeskuskehittämisestä ja yhteystietoja oikeille tahoille lisätietojen saamiseksi. Tavoitteena on tarjota eri alueiden perhekeskuskehittäjien käyttöön hyviä toimintamalleja ja työkaluja, jotka auttavat järjestöyhteistyön kehittämisessä. Toimittajille ja päättäjille tilannekuva tarjoaa aineistoa oman alueen perhekeskustoiminnan tilasta. 

Ehkäisevä työ säästää resursseja 

Perhekeskusten merkitys korostuu entisestään hyvinvointialueilla. Ehkäisevä työ on aina edullisempaa kuin kalliit korjaavat toimet. Kun perheiden hyvinvointiin ja jaksamiseen panostetaan siinä vaiheessa, kun huolet ja ongelmat ovat pieniä, voidaan ongelmia ehkäistä, eikä tuentarve välttämättä pitkity. Varhainen ja helposti saatavilla oleva tuki myös madaltaa kynnystä hakea apua uudelleen tarpeen vaatiessa. 

Lapsi- ja perhejärjestöjen työ täydentää julkisia palveluita ja auttaa vuosittain satojatuhansia lapsia ja perheitä erilaisten palveluiden ja toimintojen kautta. Järjestöjen tarjoama tuki on monelle perheelle korvaamatonta. On tärkeää, että järjestöt ovat hyvinvointialueilla aidosti mukana toteuttamassa, suunnittelemassa ja arvioimassa toimintaa ja palveluja, ja tiiviisti mukana perhekeskuskehittämisessä. Tästä hyviä esimerkkejä alueellisesti ovat mm.: 

• Järjestöt olivat mukana työstämässä Pohjois-Pohjanmaan perhekeskuksen toimintasuunnitelmaa. Järjestöyhteistyön vahvistamiseksi tarvitaan yhteisiä kirjauksia, linjauksia ja sopimuksia.  

• Vantaa-Kerava hyvinvointialueella järjestöt ovat laajasti mukana perhekeskusten kehittämisessä. Yhteistyössä on kehitetty esimerkiksi Väkivallaton Vantaa ja Kerava -toimintamalli.  

• Lahden lapsiperheiden kohtaamispaikkaverkosto järjestää varsinaisen kohtaamispaikkatoiminnan lisäksi erilaisia tapahtumia ja toimintaa perheiden tarpeiden mukaan. He ovat organisoineet mm. puistoruokailua ja ruokakassijakelua. 

Lastensuojelun Keskusliiton Perheet keskiöön! -toiminta koordinoi järjestöjen perhekeskusverkostoa ja rakentaa toimijoiden välistä yhteistyötä osaamisen vahvistamisen sekä viestinnän keinoin. Tutustu Järjestöt osana perhekeskuksia -tilannekuvaan: Järjestöt osana perhekeskuksia -tilannekuva (lskl.fi)

Perhekeskukset tarjoavat varhaista tukea perheille jokaisella hyvinvointialueella 

• Perhekeskustoimintaa on kehitetty Suomessa 2000-luvun alusta lähtien. 

• Perhekeskusten määrä on kasvanut jatkuvasti ja nyt niitä on kaikilla hyvinvointialueilla. 

• Perhekeskuskokonaisuuteen kuuluvat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien järjestämät palvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien perheille suunnatut palvelut ja toiminnot. 

• Perhekeskuksissa edistetään ja varmistetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, tuetaan vanhemmuutta ja tarjotaan varhaista tukea ja kuntoutusta. 

• Perhekeskusten kohtaamispaikat tarjoavat perheille paikan vertaistuelle ja yhteisöllisyydelle. 

• Perhekeskusten toiminta pohjautuu perhekeskustoimintamalliin, mutta järjestämisen tapaa ei ohjata kansallisesti. Palvelujen järjestämisvastuu on kullakin hyvinvointialueella. 

• Parhaillaan hyvinvointialueilla luodaan rakenteita ja käytäntöjä siihen, miten palvelut ja toiminnot yhteensovitetaan kullakin alueella. 
  
  

Lisätietoa: Kehittämispäällikkö Kaisu Muuronen, kaisu.muuronen@lskl.fi, puh. 050 569 6697.