Aalto-yliopiston tutkijalle merkittävä rahoitus: Katkaravun tutkimuksesta haetaan oppia robotiikan kehittämiseen
Fysiikan alan tutkimuksessa etsitään parveilevan katkaravun liikkeistä uutta tietoa esimerkiksi nieltävän kirurgian kehittämiseen.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on 5. syyskuuta myöntänyt Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matilda Backholmille erittäin arvostetun ja tavoitellun Starting Grant -tutkimusrahoituksen. Fysiikan alan tutkimuksessaan Backholm selvittää vain yhden millimetrin mittaisten suolakatkarapujen liikkumista.
Tutkimuskohteena olevat suolakatkaravut asettuvat kooltaan mikro- ja makroskooppisten organismien välimaastoon, jota kutsutaan mesoskaalaksi. Tällaisten mesokokoisten eliöiden tutkimus on elävän aineen fysiikassa vielä varsin tuntematon osa-alue. Pitkällä aikavälillä tulokset voivat tarjota mullistavaa tietoa biolääketieteellisissä sovelluksissa käytettävien mesorobottiparvien rakentamiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi niin sanottua nieltävää kirurgiaa.
"Nämä katkaravut ovat hyvin pitkän ajan kuluessa kehittyneet uimaan omalla tavallaan. Jos haluamme rakentaa pienen, monista roboteista koostuvan parven, suolakatkaravun uintikuvio, uintitiheys ja liiketyyppi voivat antaa meille tietoa siitä, miten voimme tehdä roboteista mahdollisimman tehokkaita”, Backholm kertoo.
Suolakatkarapujen liikkeen mittaaminen on Backholmin mukaan hankalaa, koska se on paitsi ajasta riippuvaista, myös epäjohdonmukaista. Backholm hyödyntää tutkimuksessaan itse kehittämäänsä lasista mikropipettivoima-anturia.
Tutkimuksessa katkarapu otetaan kiinni mikropipettivoima-anturin kärjellä. Se on joustava ja ontto lasineula, joka käyttää imua kohteen taltuttamiseen. Mikropipetin asento analysoidaan sitten mikroskoopilla, ja uivan katkaravun aiheuttaman pienen liikkeen perusteella Backholm pystyy määrittämään liikkeeseen käytetyn voiman. Hän tekee tämän sekä yksittäisille katkaravuille että jopa seitsemän katkaravun parville.
Mesoskooppiset robottiparvet voivat kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, ja teknologian toteuttaminen onkin vielä kaukana tulevaisuudessa. Backholmin mukaan vapaus tehdä tällaista perustutkimusta on edellytys kyseiselle kehitykselle.
"On suorastaan ylellistä, että voimme viisivuotisessa hankkeessamme keskittyä vain tieteen korkealaatuisuuteen. Tutkimuksemme tavoitteena on loppujen lopuksi ymmärtää fysiikkaa, ja nautin suuresti tällaisesta uteliaisuuteen pohjaavasta tieteestä, jossa pääsemme alan suurten kysymysten äärelle”, Backholm toteaa.
Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää rahoitusta huippututkijoille korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC:n kärkitutkimusapurahoja myönnetään. ERC Starting Grantin voi saada erittäin lupaava nuori tutkija, jonka tohtorintutkinnosta on kulunut 2–7 vuotta.
Lue lisää Aalto-yliopiston sivuilta:
Pienet eliöt, suuret löydökset: Parveilevasta katkaravusta haetaan oppia uuden aallon robotiikkaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matilda Backholm
Apulaisprofessori
matilda.backholm@aalto.fi
p. +358 50 3087488
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Missä tuntuu rakkaus? Uusi tutkimus valottaa rakkauden luonnetta aiempaa tarkemmin19.9.2023 08:46:31 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat muodostivat kehokarttoja rakkauden eri lajeista. Läheisissä ihmissuhteissa koetaan voimakkaimpia rakkauden kokemuksia, mutta vahvana ilmenee myös esimerkiksi rakkaus luontoa kohtaan.
Onko puu ruskeaa, sinistä, keltaista vai läpinäkyvää? Tutkijat löysivät keinon tehdä puusta läpinäkyviä ja värikkäitä pinnoitteita18.9.2023 15:45:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat onnistuneet kehittämään puiden sisältämästä ligniinistä uudenlaisia pinnoitteita. Keksinnöllä on monia käyttömahdollisuuksia esimerkiksi huurtumisen estossa, jossa se voi korvata erittäin myrkyllisiä kemikaaleja.
Nimitys: Professori Jyri Hämäläinen Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi18.9.2023 12:33:53 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston hallitus on nimittänyt professori Jyri Hämäläisen Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi 1.12.2023 alkaen viisivuotiskaudeksi. Hän seuraa tehtävässä Ossi Naukkarista, jonka kausi päättyy 31.10.2023. Tekniikan tohtori, professori Jyri Hämäläinen toimi Sähkötekniikan korkeakoulun dekaanina vuosina 2015–2023 ja varadekaanina vuosina 2014–2015. Hänet nimitettiin määräaikaiseksi professoriksi Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2008 ja Aalto-yliopiston vakinaisen professuurin hän sai vuonna 2013. Ennen Aalto-yliopistoon tuloaan hän työskenteli Oulun yliopistossa ja teollisuudessa, muun muassa Nokia Networks -yhtiössä. Jyri Hämäläisellä on 240 tieteellistä julkaisua ja 37 patenttia tai patenttihakemusta Yhdysvalloissa. Hän on Oulun yliopiston dosentti ja Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen. Jyri Hämäläinen on suorittanut tohtorintutkinnot sovelletusta matematiikasta (FT) Oulun yliopistossa ja tietoliikenteen signaalin käsittelystä (TkT) Teknillisessä kork
Tutkimus: Maapallon rajat tulleet vastaan – jo kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta ylitetty13.9.2023 21:00:00 EEST | Tiedote
Maapallolla on ylitetty jo kuusi ihmisten elinolosuhteiden kannalta keskeistä planetaarista rajaa, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta. Makean veden planetaaristen rajojen tutkimusta johti Aalto-yliopiston ryhmä.
Tutkijat analysoivat globaalia muuttoliikettä aiempaa tarkemmin – ilmiö on luultua monimutkaisempi8.9.2023 10:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että sosioekonomiset syyt painoivat liikkumisen taustalla ilmastonmuutosta enemmän.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme