Helsingin yliopiston terveiset budjettiriiheen: Suomi tarvitsee tieteen edellytysten vahvistamista, tohtoreita ja innovaatiotoimintaa
Helsingin yliopisto toivoo, että hallitus pystyy vuoden 2024 talousarviossa saavuttamaan TKI-rahoituksessa hyvän tasapainon tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden välillä. Tarvitaan panostuksia tieteen perustekijöihin, lisää tohtoreita sekä panostuksia yliopistojen omaan innovaatiotoimintaan.

Hallitus on sitoutunut toimeenpanemaan parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukset siitä, miten Suomen T&K-toiminnan rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että erityisesti alkuvaiheessa rahoituksella varmistetaan TKI-osaajien kouluttaminen ja huolehditaan korkeakoulujen perusrahoituksesta.
– Viimeaikaiset suomalaisen tieteen kilpailukykyä koskevat uutiset kertovat tiedekentälle syntyneestä rahoitusvajeesta, joka on korjattava. Olemme jäämässä kansainvälisesti jälkeen – muualla panostetaan tieteellisen tutkimukseen ja korkean osaamisen ympärille syntyviin ekosysteemeihin, ja tätä meilläkin tarvitaan, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom toteaa.
T&K-toiminnan vahvistamisen taustalla on tarve uudistaa Suomen taloutta. Jotta tässä onnistutaan, TKI-rahoitusta tulee Helsingin yliopiston näkemyksen mukaan ohjata tieteen perustekijöiden vahvistamiseen. Näitä tieteen perustekijöitä ovat esimerkiksi nuorten tutkijoiden urapolut, kasvavan ulkoisen rahoituksen omarahoitusosuudet sekä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien ylläpito. Näiden lisäksi myös Akatemiarahoitusta ja lippulaivoja on tuettava nykyistä selvästi vahvemmin.
– Nähdäksemme myös tohtorikoulutusta tulee lisätä merkittävästi yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessaan esittämä tutkijankoulutuspilotti on oikeansuuntainen mutta liian vaatimaton, Lindblom toteaa.
Rahoitusta tarvitaan myös yliopistojen innovaatiotoimintaan ja innovaatio-osaamisen kasvattamiseen. Helsingin yliopisto on viime vuosina panostanut voimakkaasti tutkimuksen kaupallistamiseen ja innovaatio-osaamiseen.
– Viimeksi olemme käynnistäneet hautomo-ohjelmat kaikilla kampuksillamme. Toiminta kuitenkin pyörii hankerahoituksella ja resurssit ovat vaatimattomat. Jotta tieteestä saadaan kaikki irti, täytyy tutkimuksen kaupallistamiseen saada lisäpanoksia, Lindblom toteaa.
Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 19.–20.9.2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja RemesYhteyspäällikköViestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:0504150286tanja.remes@helsinki.fiSuvi SaarinenViestintäpäällikköViestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:0505447508suvi.saarinen@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme