Kasvi- ja kalapainotteiset ruokavaliot edistävät ihmisten ja ympäristön terveyttä – muutoksia ruokavalioissa voidaan tukea monilla keinoilla
Suomalaisten tulisi syödä enemmän kasviksia, täysjyvää sekä kestävällä tavalla pyydettyä ja kasvatettua kalaa. Punaisen lihan, lihavalmisteiden sekä runsaasti suolaa, rasvaa tai sokeria sisältävien ruokien kulutusta olisi hyvä sen sijaan vähentää. Ruokavalioiden muuttaminen edistäisi paitsi ihmisten itsensä myös ympäristön terveyttä ja hyvinvointia.
Linjaukset ovat uusista kesäkuussa 2023 julkaistuista pohjoismaisista ravitsemussuosituksista, joiden pohjalta Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) on käynnistämässä kansallisten ravitsemussuositusten laatimisen.
”Meidän kaikkien on hyvä lisätä kasviperäisten tuotteiden, kuten kasvisten, täysjyväviljojen, pähkinöiden ja siementen kulutusta. Maltillisillakin muutoksilla on merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä, jos valtaosa väestöstä toteuttaa niitä”, toteaa erikoistutkija Niina Kaartinen THL:sta.
Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeet Reilu ruokamurros (Just food) ja Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) ovat laatineet politiikkasuosituksen siitä, miten yhteiskunnassa voidaan tukea siirtymistä kasvi- ja kalapainotteisempiin ruokavalioihin.
Tänään julkaistava politiikkasuositus on tarkoitettu erityisesti päättäjille, kansanterveyden edistäjille ja ruoka-alan toimijoille.
Ruokavalioiden muutoksia on tuettava laajalla keinovalikoimalla
Keinoja löytyy monipuolisesti eri toimijoille: a) ruokakasvatuksen vahvistaminen b) joukkoruokailun kehittäminen c) elintarviketeollisuuden ja kaupan toimet terveellisen ja kestävän ruokaympäristön luomiseksi d) elintarvikkeiden verotus sekä e) monipuolinen ja myönteinen ruokapuhe.
Kuva 1. Ks. kuva tiedotteen liitteestä.
”Terveellinen ja kestävä ravitsemus on kaikkien asia. Koko yhteiskunnan on tuettava muutoksia, jotta kaikki voisivat syödä kestävästi”, sanoo tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).
Harva suomalainen syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja riittävästi
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötävän useita kertoja päivässä. THL:n vuonna 2022 toteuttaman Terve Suomi -kyselyn perusteella tämä tavoite toteutuu vain pienellä osalla suomalaisista. Tavoitteen toteutumisessa on selviä väestöryhmittäisiä eroja. Esimerkiksi alle 65-vuotiaista miehistä vain 17 prosenttia syö kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä, naisista näin tekee 37 prosenttia.
Kuva 2. Ks. kuva tiedotteen liitteestä.
Uudistuvat kansalliset ravitsemussuositukset on otettava kestävän ruoka- ja ravitsemuspolitiikan perustaksi
Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa viimeisin tieteellinen näyttö ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä on yhdistetty tietoon ruoankulutuksen ympäristövaikutuksista. Suositusten laatimiseen on osallistunut yli 400 asiantuntijaa. Näiden suositusten pohjalta Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) laatii kansalliset ravitsemussuositukset.
Keskeistä pohjoismaisissa suosituksissa on vähentää eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusta ja lisätä kasviperäisten elintarvikkeiden kulutusta. Suositukset kannustavat kohtuullistamaan lihan ja maitotuotteiden kulutusta. Palkokasvit, täysjyväviljat sekä kestävästi pyydetty ja kasvatettu kala ovat hyviä vaihtoehtoja lihalle.
”Pohjimmiltaan kyse on ruokavalioiden monipuolisuuden lisäämisestä. Terveellisen ja kestävän ruokavalion voi toteuttaa monella tavalla”, kertoo apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.
Just food ja Leg4Life -hankkeet kannustavat hyödyntämään ravitsemussuosituksia kestävän ruoka- ja ravitsemuspolitiikan perustana.
Kuva 3. Ks. kuva tiedotteen liitteestä.
Tutkittua tietoa siirtymästä kestävämpään ruokajärjestelmään
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamat hankkeet Reilu ruokamurros (Just food) ja Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) ovat vuodesta 2019 alkaen tutkineet ruokajärjestelmän mahdollisuuksia ja keinoja siirtymässä kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokajärjestelmää.
Hankkeissa ovat mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Bernin yliopisto, E2 Tutkimus, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Suomen ympäristökeskus (Syke).
Hankkeiden yhteistä politiikkasuositusta esitellään tänään avoimessa webinaarissa klo 9–10.30:
Politiikkasuosituksen julkistustilaisuus
Kestävä ruokavalio edistää planetaarista terveyttä ja hyvinvointia
Planetaarisella terveydellä ja hyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että ihmisen ja luonnon terveys muodostavat kokonaisuuden ja ovat väistämättä riippuvaisia toisistaan. THL ehdottaa vaikuttamistavoitteissaan, että planetaarinen terveys ja hyvinvointi nostetaan päätöksenteon ytimeen, jotta voidaan samanaikaisesti edistää sekä ihmisten että koko maapallon terveyttä ja hyvinvointia.
Lähde:
Kaartinen N, Paalanen L, Bäck S, Kortetmäki T, Lamminen M, Maukonen M, Männistö S, Sares-Jäske L, Selänniemi M, Kaljonen M, Pajari A-M. Ruokavaliot ovat osa terveys- ja ympäristöhaasteiden ratkaisua – uudet ravitsemussuositukset tukevat kestävyyssiirtymää. Päätösten tueksi 9/2023, THL.
Lisätietoja
Niina Kaartinen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7384
etunimi.sukunimi@thl.fi
Laura Paalanen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8816
etunimi.sukunimi@thl.fi
Minna Kaljonen
tutkimusprofessori, Just food -hankkeen johtaja
Suomen ympäristökeskus
puh. 029 525 1252
etunimi.sukunimi@syke.fi
Anne-Maria Pajari
apulaisprofessori, Leg4Life-hankkeen johtaja
Helsingin yliopisto
puh. 029 41 58 203
anne-maria.pajari(at)helsinki.fi
Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life) -hankesivut
Reilu ruokamurros (Just food) -hankesivut
Terve Suomi -tutkimuksen tulokset
Nordic Nutrition Recommendations 2023. Integrating Environmental Aspects.
Avainsanat
Liitteet
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 39/202321.9.2023 15:20:18 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 21.9. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Tutkimus: vangeilla on Suomessa useita samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, kuten päihdehäiriöitä, infektiotauteja ja yksinäisyyttä21.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Vangeille on Suomessa kasaantunut muuta väestöä enemmän monia samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Heillä on pitkäaikaisia sairauksia enemmän kuin koko väestöllä, ja päihdeongelmat ovat vankien keskuudessa hyvin yleisiä. Päihteiden käytöstä on yhdeksälle vangille kymmenestä tullut jossain vaiheessa elämää ongelmallista ja monella edennyt riippuvuudeksi. Noin neljännes vangeista on sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjiä myös vankilan ulkopuolella.
Enkäten Hälsa i skolan 2023: Barn och unga belastas av många faktorer – viktigt med tydliga vardagsrutiner och att få hjälp i tid21.9.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Enligt färska resultat från enkäten Hälsa i skolan uppger en stor del av barnen och de unga att de mår bra, är nöjda med sina liv och har en bra vardagsrytm. Men en del av välbefinnandet belastas av många olika faktorer, exempelvis sjukdom, ångest, mobbning eller social fobi, som kan ha många bakomliggande faktorer. För att förbättra situationen krävs åtgärder av både skolan och elevhälsotjänsterna.
Kouluterveyskysely 2023: lapsia ja nuoria kuormittavat monet tekijät – selkeät arkirutiinit ja ajoissa saatu apu on tärkeää21.9.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Mutta osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä. Tilanteen korjaaminen vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta.
THL: Koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannokset uudella varianttivalmisteella – hauraimpien ryhmien rokotuksia voidaan aikaistaa19.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suosittelemat koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannokset annetaan uudella varianttirokotteella. THL suosittelee, että syystalven tehosterokotteet annetaan pääasiassa samaan aikaan kuin influenssarokotteet. Hyvinvointialueet voivat oman harkintansa mukaan aikaistaa kaikkein hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien rokotuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme