Akava: Sairauspoissaolojen vähentämiseksi tarvitaan uusia keinoja
Akava esittää työturvallisuuslain täsmentämistä ja uuden asetuksen säätämistä psykososiaalisesta kuormituksesta. Lainsäädännössä pitää määritellä täsmällisemmin psykososiaalisten kuormitustekijöiden mittaamisesta, arvioinnista ja toimenpiteistä sekä ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Nykyinen työturvallisuuslaki ei sisällä riittävän tarkkaa sääntelyä näistä.
– Työelämän ja työnteon tapojen nopeat muutokset aiheuttavat uudenlaisia työkyvyn pulmia. Työnteon siirtyminen digitaaliseen työympäristöön, teknostressi ja jatkuvat keskeytykset ovat muuttaneet työtä, niin että se haastaa kognitiivisia kykyjä ja osaamista yhä vahvemmin. Haitallisen psykososiaalisen kuormituksen tunnistaminen ja siihen puuttuminen riittävän varhain on tärkeää ja kustannustehokasta jokaiselle organisaatiolle. Tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä, painottaa Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
Akava Works -selvityksessä vertaillaan työturvallisuuslainsäädäntöä Pohjoismaissa
Tuore Akava Works -selvitys tarkastelee, miten psykososiaalista kuormitusta säännellään Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan työturvallisuuslainsäädännössä. Sen ovat laatineet Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko ja tutkija Joonas Miettinen.
– Sääntely on keskeinen ohjausväline työkyvyn ylläpitämiseen ja haitallisesta kuormituksesta johtuvien sairaspoissaolojen puolittamiseen seuraavan viiden vuoden aikana. Pohjoismaisessa vertailussa kävi ilmi, että Suomessa psykososiaalisesta kuormituksesta on säädelty vähiten ja epätarkimmin, toteaa Joonas Miettinen.
Erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa on kattavat ja täsmälliset säännökset, joiden avulla psykososiaalisen työympäristön riskien ennaltaehkäisy ja kuormitustekijöihin puuttuminen on selkeää. Ruotsissa säädetään riittävän täsmällisesti kaikista psykososiaalisista kuormitustekijäistä eli työn järjestelyyn, työn sisältöön ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvistä tekijöistä. Tanskassa on vuonna 2020 voimaan tulleessa toimeenpanomääräyksessä täsmälliset säännökset psykososiaalisesta työympäristöstä, jotta työpaikoilla voidaan huolehtia hyvän psykologisen työympäristön kehittämisestä ja ylläpitämisestä.
– Työsuojeluvalvonnassa on todettu, että yli puolella työpaikoista on jonkinasteisia puutteita psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa ja työsuojelutarkastuksissa on havaittu selkeitä puutteita kuormittumisen terveysvaaran arvioinnissa. Työsuojeluviranomainen ei kuitenkaan voi antaa velvoitteita työnantajalle pelkkiin ohjeisiin perustuen. Tämän korjaamiseksi tulisi ottaa Ruotsista ja Tanskasta mallia, Kopra lisää.
– Psykososiaalisen kuormituksen hallintaa pitää parantaa ja siihen tarvitsemme parempaa yhteistoimintaa työpaikoilla ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Esitämme, että työterveyshuollolle säädetään velvoite aloittaa keskustelut ja sopia toimenpiteistä työnantajan kanssa, jos työyhteisössä ilmenee haitallista ja jatkuvaa koko työyhteisöön tai sen osaan kohdistuvaa psykososiaalista kuormitusta, toteaa Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko.
Tutustu selvitykseen: Akava Works -selvitys psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvästä sääntelystä Pohjoismaissa
Lisätiedot
Ville Kopra, työmarkkinajohtaja, puh. 040 826 1358
Lotta Savinko, tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö, puh. 040 504 4356
Joonas Miettinen, tutkija, puh. 044 515 3511
Avainsanat
Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akava ry
Akava: Tarvitsemme myös konkareiden työpanoksen – ikäsyrjintä on saatava loppumaan29.10.2024 12:32:37 EET | Tiedote
Akava vaatii, että työelämän ikäsyrjintään puututaan tehokkaammin, jotta myös kokeneet asiantuntijat työllistyvät nopeammin ja voivat jatkaa työssä pidempään. Akavan ratkaisuehdotuksiin kuuluu muun muassa yhdenvertaisuuslain muutos sekä urakatsaus, jonka avulla selvitettäisiin työntekijän osaamisen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Työssä jatkamista voidaan tukea myös lisäämällä joustavuutta työaikajärjestelyihin tai työnteon tapoihin.
Mediakutsu: Kasvaako korkeakoulutettujen työttömyys – keskustelussa yli 55-vuotiaiden asiantuntijoiden työllistymisen mahdollisuudet14.10.2024 11:37:37 EEST | Kutsu
Tervetuloa seuraamaan keskustelua, jossa luomme katsauksen korkeakoulutettujen työttömyys- ja lomautustilanteeseen sekä asiantuntijoiden ikäsyrjintäkokemuksiin.
Akava vastustaa vientivetoista palkkamallia ja siihen liittyvää lakiesitystä3.10.2024 14:39:34 EEST | Tiedote
Akava vastustaa jyrkästi vientivetoista palkkamallia koskevaa lakiesitystä, joka kytkee yleisen palkkakehityksen vientiteollisuuden palkkaratkaisuihin. Malli asettaa erityisesti julkisen sektorin ja palvelualojen työntekijät epäoikeudenmukaiseen asemaan. Se heikentäisi merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan saada oikeudenmukaista palkkaa, joka vastaa työn vaativuutta.
Akava ja Arene: Ammattikorkeakouluilla paljon annettavaa Suomen ja Euroopan kilpailukyvylle27.9.2024 06:59:58 EEST | Tiedote
Eurooppalaista tutkimusrahoitusta pitää suunnata seuraavalla rahoituskaudella vahvistamaan korkeakoulujen ja työelämän välisiä kumppanuuksia, korostavat Akava ja Arene. Suomen on muun Euroopan tavoin löydettävä uusia ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kestävä talouskasvu on rakennettava monipuolisen tutkimuksen ja korkean osaamisen varaan. Tämä edellyttää työelämäläheisen korkeakoulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön rakenteiden ja rahoituksen uudistamista kaikkialla Euroopassa.
Tuore Akava Works -tutkimus: miehet yhä enemmistönä korkeakoulujen ylimmässä johdossa26.9.2024 14:39:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten korkeakoulujen hallinnossa on edelleen merkittävä tasa-arvo-ongelma, osoittaa tuore tutkimus ”Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa”. Korkeakoulujen ylin johto on miesenemmistöistä, vaikka enemmistö niiden opiskelijoista ja henkilöstöstä on naisia. Miesten osuus nousee mitä korkeammalle korkeakoulujen hallintohierarkiassa mennään. Rehtorin asema on edelleen miesvaltaisin toimi sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Samalla opetustehtävät ovat kasaantumassa aiempaa enemmän naisille, mikä syventää sukupuolten välistä segregaatiota.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme