Ei ole leivän voittanutta! – Ensi viikolla vietetään Leipäviikkoa
Suomalaiset ovat innokkaita leivänsyöjiä, ja leipä on aina ollut tärkeä osa suomalaista ruokapöytää. Useat perinteiset sanonnat, kuten "Leipä miehen tiellä pitää" ja "Väärintekijä joutuu leivättömän pöydän ääreen," kertovat leivän keskeisestä roolista suomalaisessa kulttuurissa. Leipä on niin merkityksellistä, että kuuleepa joskus viitattavan kaikkeen ruokaan leipänä. Vanhat sanonnat muistuttavat myös edelleen ajankohtaisesti, että ruokahävikkiä kannattaa aina välttää ja ruokaa pitää kunnioittaa, sillä ”Leipää ne on murusetkin” ja ”Leipää se on leivän kannikkakin.”
Ruisleipä on suomalaisille se kaikkein rakkain, mutta leipäkulttuurimme on uskomattoman rikas! Suomessa on monimuotoinen leipäkulttuuri, jossa alueelliset vaihtelut ovat suuria. Suomalainen leipäkulttuuri voidaan jakaa kahteen pääalueeseen: Länsi- ja Itä-Suomeen. Aikaisemmin länsi oli kovan leivän ja itä pehmeän leivän, kukkojen ja piirakoiden aluetta. Nykyinen leipäkulttuuri on iloisen sekoittunutta, mutta herkullinen, tuore leipä on edelleen vahvasti paikallinen tuote!
Arkeen valitaan usein kaikille maistuva, helposti saatavilla oleva ja vaikkapa valmiiksi siivutettu leipä. Juhlassa tai kiireettömällä aterialla nautiskellaan itse juureen tehtyä leipää tai paikallisen leipomon artesaanituotetta. Taikina kannattaa laittaa kohoamaan kotona syysillan piristeeksi - leipominen on mukavaa puuhaa vaikka perheen tai ystävien kesken!
Viljantuotanto Suomessa
Suomi on maailman pohjoisin viljaa tuottava maa. Viljeltyä alaa Suomessa on yhteensä noin 2,3 miljoonaa hehtaaria ja siitä noin puolet on viljan sekä öljy- ja valkuaiskasvien viljelyssä. Tärkeimmät viljalajikkeet ovat vehnä, ohra, kaura ja ruis – näistä kaikista syntyy myös maistuva leipä! Suomen kasvukausi on lyhyt, mutta intensiivinen. Syksyllä korjattava viljasato viimeistellään kuivaamalla puinnin jälkeen. Suomalainen viljelytapa on kestävä, ja esimerkiksi kasvinsuojeluaineita käytetään meillä maltillisesti ja aina vain tarpeeseen.
Leipä on maistuva, terveellinen ja edullinen valinta. Erilaisia leipälaatuja on runsaasti valittavana! Leipävalinnalla voi vaikuttaa aterian terveellisyyteen ja hintaan. Leivästä saa ruokavalioon tärkeitä kuituja. Kuidun terveysvaikutukset ovat moninaiset: Runsas kuidun saanti ruokavaliossa vähentää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin II diabetekseen.
Leipä jos mikä on paikallinen ja kotimainen tuote – esimerkiksi ruisleipään käytettävän rukiin suhteen olemme lähes omavaraisia! Leipähyllyllä kotimaisesta raaka-aineesta leivotun leivän tunnistaa tutusta, sinivalkoisesta Hyvää Suomesta -merkistä. Kotimaisuutta arvostavan kannattaa olla tarkkana myös kaupan paistopisteillä ja tutkia raaka-aineen alkuperämaa tuoteselosteesta: Leipä saattaa olla leivottu missä tahansa, ja vain paistettu kaupassa.
---------
Leipäviikkoa vietetään viikolla 37 eli 11.-17.9.2023.
Leipäviikon teema tänä vuonna: Leipä sopii moneen menoon, #voikkariapöytään!
Viikolla 37 eli 11.-17.9.2023 vietetään myös Hävikkiviikkoa.
Hyödynnä kuivahtaneet ruisleivät. Ruis-Puolukkapuuron resepti https://www.mtk.fi/-/ruispuolukkapuuro
Lisätietoja: ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen, MTK, 040 568 8802
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK-liittojen puheenjohtajien kannanotto: Suomalaisten oikeus kotimaiseen ruokaan on turvattava nyt29.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
MTK-liittojen ja valtuuskunnan puheenjohtajat kokoontuivat kesäkokoukseensa Keski-Suomeen 23-24.7.2025. Kesäkokouksen yhteydessä puheenjohtajat tutustuivat myös keskisuomalaiseen maataloustuotantoon.
Komission CAP-esitys jäämässä rahoitukseltaan pahasti vajaaksi16.7.2025 18:43:30 EEST | Tiedote
EU-komission toistaiseksi antamat tiedot ohjelmakauden 2028-2034 maatalouspolitiikasta ja etenkin sen rahoituksesta saavat MTK:lta täyden tyrmäyksen. Komissio on aikeissa maksattaa muuttuneen maailman kasvaneet menotarpeet viljelijöillä. Leikkausten sijaan maatalouspolitiikka ja suomalaisten ruokaturva vaativat toteutuakseen lisärahoitusta, totesi MTK:n johtokunta ylimääräisessä kokouksessaan keskiviikkoiltana.
EU-tiekartta vauhdittaa luontoarvomarkkinoiden kehitystä – MTK ojentaa komissiolle auttavaa kättä7.7.2025 15:19:43 EEST | Tiedote
Komissio on julkaissut tiekartan luontoarvomarkkinoiden (Nature Credits) edistämiseksi EU:ssa. MTK suhtautuu positiivisesti vapaaehtoisten luontoarvomarkkinoiden kehittämiseen, sillä ne voivat parhaimmillaan tuoda maanomistajille uusia ansaintamahdollisuuksia sekä vahvistaa luonnon monimuotoisuuden parantamiseen tarvittavaa rahoitusta.
MTK:n ja SLC:n Kasvukausikysely: Sääolojen vaihtelun vuoksi satonäkymät keskivertoa heikommat – tilojen tulevaisuus huolettaa viljelijöitä7.7.2025 13:57:41 EEST | Tiedote
Sääolosuhteet vaihtelivat merkittävästi eri alueiden välillä, mutta alkukesän sateet heikensivät satonäkymiä lähes koko maassa. Yli puolet vastaajista arvioi satonäkymien olevan hieman tavanomaista heikommat. Lisäksi taloudellinen epävarmuus sekä huoli maatalouden kannattavuudesta varjostavat viljelijöiden tulevaisuudennäkymiä. Erityisesti pienillä tiloilla lopettamista harkitaan yhä useammin.
Komission tiukkaa ilmastotavoitetta ei voida saavuttaa maankäyttösektorilla2.7.2025 14:59:35 EEST | Tiedote
EU-komissio julkaisi tänään tavoitteensa vähentää unionin alueen kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja linjassa pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden kanssa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää ilmastotyötä välttämättömänä, mutta korostaa, ettei tiukkaa yleistavoitetta voida saavuttaa nykyisillä, epärealistisilla odotuksilla maankäyttösektoriin liittyen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme