Ei ole leivän voittanutta! – Ensi viikolla vietetään Leipäviikkoa
Suomalaiset ovat innokkaita leivänsyöjiä, ja leipä on aina ollut tärkeä osa suomalaista ruokapöytää. Useat perinteiset sanonnat, kuten "Leipä miehen tiellä pitää" ja "Väärintekijä joutuu leivättömän pöydän ääreen," kertovat leivän keskeisestä roolista suomalaisessa kulttuurissa. Leipä on niin merkityksellistä, että kuuleepa joskus viitattavan kaikkeen ruokaan leipänä. Vanhat sanonnat muistuttavat myös edelleen ajankohtaisesti, että ruokahävikkiä kannattaa aina välttää ja ruokaa pitää kunnioittaa, sillä ”Leipää ne on murusetkin” ja ”Leipää se on leivän kannikkakin.”
Ruisleipä on suomalaisille se kaikkein rakkain, mutta leipäkulttuurimme on uskomattoman rikas! Suomessa on monimuotoinen leipäkulttuuri, jossa alueelliset vaihtelut ovat suuria. Suomalainen leipäkulttuuri voidaan jakaa kahteen pääalueeseen: Länsi- ja Itä-Suomeen. Aikaisemmin länsi oli kovan leivän ja itä pehmeän leivän, kukkojen ja piirakoiden aluetta. Nykyinen leipäkulttuuri on iloisen sekoittunutta, mutta herkullinen, tuore leipä on edelleen vahvasti paikallinen tuote!
Arkeen valitaan usein kaikille maistuva, helposti saatavilla oleva ja vaikkapa valmiiksi siivutettu leipä. Juhlassa tai kiireettömällä aterialla nautiskellaan itse juureen tehtyä leipää tai paikallisen leipomon artesaanituotetta. Taikina kannattaa laittaa kohoamaan kotona syysillan piristeeksi - leipominen on mukavaa puuhaa vaikka perheen tai ystävien kesken!
Viljantuotanto Suomessa
Suomi on maailman pohjoisin viljaa tuottava maa. Viljeltyä alaa Suomessa on yhteensä noin 2,3 miljoonaa hehtaaria ja siitä noin puolet on viljan sekä öljy- ja valkuaiskasvien viljelyssä. Tärkeimmät viljalajikkeet ovat vehnä, ohra, kaura ja ruis – näistä kaikista syntyy myös maistuva leipä! Suomen kasvukausi on lyhyt, mutta intensiivinen. Syksyllä korjattava viljasato viimeistellään kuivaamalla puinnin jälkeen. Suomalainen viljelytapa on kestävä, ja esimerkiksi kasvinsuojeluaineita käytetään meillä maltillisesti ja aina vain tarpeeseen.
Leipä on maistuva, terveellinen ja edullinen valinta. Erilaisia leipälaatuja on runsaasti valittavana! Leipävalinnalla voi vaikuttaa aterian terveellisyyteen ja hintaan. Leivästä saa ruokavalioon tärkeitä kuituja. Kuidun terveysvaikutukset ovat moninaiset: Runsas kuidun saanti ruokavaliossa vähentää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin II diabetekseen.
Leipä jos mikä on paikallinen ja kotimainen tuote – esimerkiksi ruisleipään käytettävän rukiin suhteen olemme lähes omavaraisia! Leipähyllyllä kotimaisesta raaka-aineesta leivotun leivän tunnistaa tutusta, sinivalkoisesta Hyvää Suomesta -merkistä. Kotimaisuutta arvostavan kannattaa olla tarkkana myös kaupan paistopisteillä ja tutkia raaka-aineen alkuperämaa tuoteselosteesta: Leipä saattaa olla leivottu missä tahansa, ja vain paistettu kaupassa.
---------
Leipäviikkoa vietetään viikolla 37 eli 11.-17.9.2023.
Leipäviikon teema tänä vuonna: Leipä sopii moneen menoon, #voikkariapöytään!
Viikolla 37 eli 11.-17.9.2023 vietetään myös Hävikkiviikkoa.
Hyödynnä kuivahtaneet ruisleivät. Ruis-Puolukkapuuron resepti https://www.mtk.fi/-/ruispuolukkapuuro
Lisätietoja: ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen, MTK, 040 568 8802
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Metsämarssi 75 vuotta – miljardi kuutiota lisää puuta suomalaisiin metsiin10.6.2025 13:42:57 EEST | Tiedote
Suomalainen metsänhoito on ollut – ja on jatkossakin – vastuullisen ilmastotyön perusta, totesi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Metsämarssi 75 vuotta -tapahtuman avajaispuheessa Narinkkatorilla 10. kesäkuuta.
Poikkeuksellinen kevät enteilee laadultaan erinomaista perunasatoa6.6.2025 09:22:06 EEST | Tiedote
Varhaisperuna on yksi niistä harvoista ruuista, jonka suomalaiset tunnistavat pelkästä tuoksusta. Tämä raikkaan makea ja voin kera höyryävä makuherkku kuuluu olennaisesti suomalaiseen kesään. Varhaisperunan istutukset alkoivat tänä keväänä poikkeuksellisen varhain, jo maaliskuun alussa. Sääolot olivat tuolloin suotuisat. Kevään viileämpi jakso pääsiäisen jälkeen hidasti kasvua, mutta varhaisperunan sato etenee silti normaalissa aikataulussa.
Metsämarssi täyttää 75 vuotta – kestävää metsänhoitoa juhlitaan Narinkkatorilla 10. kesäkuuta5.6.2025 15:10:59 EEST | Tiedote
MTK ry, SLC r.f. ja metsänhoitoyhdistykset järjestävät tiistaina 10.6.2025 Metsämarssi-tapahtuman, jossa halutaan tuoda esille monitavoitteista metsänhoitoa ja nostaa metsänomistamisen arvostusta. 75 vuotta täyttävän Metsämarssin juhlavuoden teema on Metsäisempi Suomi – sukupolvelta toiselle. Tapahtuma käynnistyy klo 13.00.
Anne Kalmari mukaan MTK:n puheenjohtajakisaan2.6.2025 15:13:34 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätalousyrittäjä, MMM, kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan vpj Anne Kalmari on tänään ilmoittanut puheenjohtajan valintaa valmistelevalle työryhmälle liittyvänsä MTK:n johtokunnan 1. puheenjohtajan tehtävää hakevien joukkoon. Jo aiemmin ehdokkuutensa ovat ilmoittaneet maa- ja metsätalousyrittäjä, MTK:n johtokunnan jäsen, WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanen, sekä maanviljelijä, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eerikki Viljanen. Lisäksi valintaa valmistelevalle työryhmälle on ilmoittautunut kaksi muuta ehdokkuutta harkitsevaa henkilöä, jotka eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa halua nimeään julkistaa.
Metsänomistajat osallistuvat ilmastotyöhön – ennätysmäärä lannoituksia tuo merkittäviä hiilensidonnan ja kasvun hyötyjä2.6.2025 12:05:55 EEST | Tiedote
Alkuvuosi on ollut metsänhoitoyhdistyksien metsäasiantuntijoille kiireinen. Puukauppa on käynyt kiivaana ja samalla metsänomistajien metsänhoitoinnokkuus on kasvanut merkittävästi: Metsälannoitusten kysyntä on yli tuplaantunut puolen vuoden aikana verrattuna edellisiin vuosiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme