Väitös: Mikrobivasta-aineet voivat auttaa tunnistamaan keliakialle alttiit henkilöt
12.9.2023 08:15:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Vain pieni osa geneettisessä riskissä olevista henkilöistä sairastuu elinaikanaan keliakiaan, mikä viittaa siihen, että myös muut ympäristötekijät kuin gluteeni vaikuttavat sairauden puhkeamiseen. Suolistomikrobien roolia immuunivälitteisten sairauksien synnyssä ja taudinkuvassa tutkitaan aktiivisesti. Väitöstutkimuksessaan LL Liisa Viitasalo selvitti keliakiapotilaiden ja heidän lähisukulaistensa vasta-ainemuodostusta sellaisia mikrobeja kohtaan, joita suolistossa tavallisesti esiintyy.
Keliakiassa ravinnon gluteeni laukaisee immuunireaktion, joka johtaa vaiheittain suolen limakalvon tulehtumiseen ja suolinukan vaurioitumiseen. Valtaosalla potilaista muodostuu vasta-aineita gluteenia sekä eräitä elimistön omia molekyylejä kohtaan. Vaikka gluteenin poistaminen ruokavaliosta yleensä johtaa vaurion parantumiseen, osalla potilaista se ei korjaudu, ja keliakiaan liittyvät oireet jatkuvat. Tällöin puhutaan hoitoon reagoimattomasta keliakiasta.
Geneettinen alttius sairastua keliakiaan on tunnettu pitkään. Kuitenkin vain pieni osa geneettisessä riskissä olevista sairastuu keliakiaan, mikä viittaa gluteenin ohella myös muiden ympäristötekijöiden merkitykseen.
– Monien ympäristötekijöiden yhteyttä keliakian puhkeamiseen on selvitetty, mutta tutkimuksista on saatu osittain ristiriitaisia tuloksia, Liisa Viitasalo kertoo.
Suolistomikrobien rooli immuunivälitteisissä sairauksissa on ollut aktiivisen tutkimuksen kohteena. Myös keliakiapotilailla on havaittu muutoksia mikrobiston koostumuksessa verrattuna keliakiaa sairastamattomiin. Aktiivisessa keliakiassa on myös löydetty kohonneita veren ASCA, anti-I2- ja anti-OmpW-vasta-ainepitoisuuksia suolistossa esiintyvää Saccharomyces cerevisiae -hiivaa sekä Pseudomonas fluorescens- ja Bacteroides caccae -bakteereja kohtaan.
– On hyvin vähän tutkimustietoa siitä, missä vaiheessa tautiprosessia mikrobivasta-aineita alkaa muodostua, ja onko niillä yhteyttä keliakian taudinkuvaan. Ei myöskään tiedetä, minkä verran vasta-aineita esiintyy riskiryhmään kuuluvilla keliakiapotilaiden lähisukulaisilla, Viitasalo kertoo.
Kohonneita vasta-ainepitoisuuksia esiintyy myös lähisukulaisilla
Viitasalo määritteli väitöskirjatutkimuksessaan veren mikrobivasta-aineita alkavassa ja hoitoon reagoimattomassa keliakiassa sekä keliakiapotilaiden lähisukulaisilla. Lähisukulaisilla tarkoitetaan ensimmäisen asteen sukulaisia, eli perheenjäseniä, jotka jakavat noin 50-prosenttisesti saman perimän. Tällaisia ovat vanhemmat, sisarukset ja lapset. Hän vertasi tuloksia gluteenittomaan ruokavalioon suotuisasti reagoivien keliakiapotilaiden ja terveiden verenluovuttajien vasta-ainepitoisuuksiin.
Tulokset osoittivat, että mikrobivasta-aineita voi esiintyä jo alkavassa keliakiassa, osalla jo ennen keliakiavasta-ainepositiivisuutta. Myös keliakiaa sairastamattomilla lähisukulaisilla esiintyi lisääntynyttä mikrobivasta-ainemuodostusta.
– Tulokset herättävät kysymyksen, liittyykö immuunireaktio suolistomikrobeja kohtaan korkeampaan riskiin sairastua keliakiaan geneettisesti alttiilla henkilöillä, Viitasalo pohtii.
Yksi tutkituista vasta-aineista, ASCA, liittyi erityisesti hoitoon reagoimattomaan keliakiaan, jossa suolen limakalvovaurio oli vaikea-asteisin. Vasta-aineita oli puolestaan vähiten niillä keliakiapotilailla, joilla vaurio korjaantui gluteenittomalla ruokavaliolla.
– Tämä on kiinnostava löydös erityisesti siksi, että perinteiset keliakiavasta-aineet eivät kovin hyvin sovellu suolen limakalvon parantumisen seuraamiseen. ASCA voisi toimia uutena kajoamattomana merkkiaineena.
– Vaatii kuitenkin lisätutkimusta, onko mikrobivasta-aineilla tai niiden kohdemikrobeilla suoraa roolia keliakian tautiprosessissa, ja voitaisiinko niitä hyödyntää sairauden ennustamisessa ja seurannassa, Viitasalo korostaa.
Tampereen yliopistosta lääkäriksi valmistunut Liisa Viitasalo työskentelee tällä hetkellä erikoisääkärinä HUS Diagnostiikkakeskuksessa Helsingissä.
Väitöstilaisuus perjantaina 22. syyskuuta
LL Liisa Viitasalon lastentautioppiin kuuluva väitöskirja Microbial Seromarkers in Coeliac Disease tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.9.2023 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Samuli Rautava Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalle Kurppa Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Viitasalo
liisa.viitasalo@tuni.fi
Kuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Voiko aivoverenvuodon ennustaa etukäteen? – Kehitteillä keino estää äkillisiä kuolemia11.5.2026 09:40:00 EEST | Tiedote
Kaikkia aneurysmia ei pitäisi leikata ja osa pitäisi hoitaa ajoissa. Mutta mistä tietää, kumpi ratkaisu on kussakin tilanteessa oikea? Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksen ja välttämään turhat leikkaukset.
Henriikka Kontimon teos voitti INNATURE-hankkeen osallistavan taidekilpailun Härmälänrannassa11.5.2026 09:24:51 EEST | Tiedote
Tampereen Härmälänrannan osallistavan taidekilpailun voittajaksi on valittu kuvataiteilija Henriikka Kontimon teos ”Konsertti”. Teos toteutetaan Aaretti Niemisen puistoon perustettavan niityn yhteydessä, ja se on osa Tampereen yliopiston johtamaa ja Euroopan Unionin rahoittamaa INNATURE-hanketta. ”Konsertti” yhdistää paikkasidonnaisen taiteen, luonnon monimuotoisuuden ja yhteisöllisen tekemisen poikkeuksellisen hienovaraisella ja ajatuksia herättävällä tavalla.
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme