Tilastokeskuksen mukaan noin joka kymmenes lapsiperhe on uusperhe. Todellisuudessa määrä on paljon suurempi, sillä määritelmä ei huomioi esimerkiksi vuoroasuvien lasten kohdalla etävanhemman uusperhettä eikä sateenkaariperheitä. Määritelmän ulkopuolelle jää suuri joukko sosiaalisia ja psykologisia vanhempia, isovanhempia, sisaruksia ja muita tärkeitä ihmisiä.

Uusperheessä parisuhteen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä uusparien eroriski on 5–10 % suurempi kuin ensipareilla. Vaikeuksia kohdanneiden uusparien tulisikin saada tukea tilanteeseensa mahdollisimman varhain koko perheen hyvinvoinnin tukemiseksi. Silti kyselyiden mukaan uusparit ilmoittavat, etteivät koe saavansa tukea ja apua uusperhedynamiikan haasteisiin palvelujärjestelmästämme.

Uusperheen lasten ja nuorten hyvinvointi vaikuttaa tutkimusten mukaan uusparisuhteen hyvinvointiin ja päinvastoin. Jos uusparisuhde on kunnossa ja vanhemmuuden roolit perheessä selkeät, myös lasten ja nuorten on helpompi asettua uusperheeseen.
Perhepalveluissa on tärkeää havaita uusperheiden mahdollinen tuen tarve ja järjestää heille oikea-aikaisesti, tarkoituksenmukaista tukea. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen perhepalveluissa uusperheiden erityiskysymyksistä parantaa palvelua ja vähentää työn kuormittavuutta. Ennen kaikkea se mahdollistaa perheiden kaipaaman yhdenvertaisen kohtaamisen.

Vanhemmuuden yhteiskunnallinen arvostus, vanhempien ja lasten turvallisen suhteen tukeminen sekä ammattilaisten ymmärrys monimuotoisten perheiden tarpeista ovat kaikkien perheiden hyvinvoinnin kulmakiviä.