Se on suuri määrä maassa, joka on hellinnyt itsestään kuvaa lukutaitoisena kansana. Heikkoja lukijoita on niin ikäihmisisten joukossa, kuin nuorissa aikuisissakin.

"Heikko lukutaito vaikeuttaa arjen asioiden hoitamista ja tarvittavien tekstien lukemista. Lukutaidoton ihminen jää myös helposti yksin. Lukutaito on elämän peruspilari, josta ei tule tinkiä. Tämä todetaan myös hallitusohjelmassa", sanoo Lahdenperä.

Perheiden lukemisharrastuksella on tutkitusti tärkeä rooli lasten lukutaidon kehittymisessä. Lapsena alkanut lukuharrastus luo hyvät edellytykset elämänmittaiselle lukutaidolle. Neuvolat ja varhaiskasvatus ovat tärkeä osatekijä tukemassa lasten kielellistä kehitystä yhdessä perheiden kanssa. 

"On erittäin hyvä, että tällä vaalikaudella Lukulahja lapselle -malli vakiinnutetaan eli neuvolan kautta jaetaan kirjakassi jokaiselle syntyvälle lapselle. Hallitusohjelmassa lasten ja nuorten lukutaitoa vahvistetaan lisäksi jatkamalla lukutaitostrategian toimeenpanoa ja laajentamalla Lukuliikettä", toteaa Lahdenperä.

Koulussa luodaan pohja toimivalle luku- ja kirjoitustaidolle. Hallitus panostaa lukutaidon oppimiseen myös oppimisen tukea vahvistamalla ja perusopetuksen vähimmäisviikkotunteja lisäämällä. 

"Siihen, mihin tuntimääriä käytetään, päätetään tarkemmin paikallisesti. Tärkeää kuitenkin olisi, että tunteja lisättäisiin nimenomaan perustaitojen oppimiseen, kuten lukutaidon opettamiseen ja vahvistamiseen", Lahdenperä sanoo.

Lukutaito on oppimisen ja sivistyksen perusta. Kuten muitakin kykyjä, lukutaitoa voi kehittää ja ylläpitää koko elämänsä ajan.

"Onnistuminen lukutaitotyössä näkyy koko yhteiskunnan hyvinvointina, ja se vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Lukemiseen kannustamalla vahvistamme kestävää ja monipuolisempaa lukutaitoa ja demokraattista yhteiskuntaa", Lahdenperä lopettaa.