Vaalithan eivät vaikuttaneet mitenkään Suomen ulkopolitiikkaan eikä suomalais-neuvostoliittolaisiin suhteisiin. – Suurlähettiläs Vladimir Sobolev maaliskuussa 1983

Neuvostoliitto yritti kiihkeästi sitoa vuoden 1982 presidentinvaalikamppailussa Mauno Koiviston liikkumatilaa edeltäjänsä Urho Kekkosen linjan nimissä. Koiviston presidenttikauden alkuvuosina ulkopolitiikkamme johtamista määritti ennen kaikkea suhde Neuvostoliittoon. Koiviston kaudella käytiin torjuntataistelua Kremlin poliittista, taloudellista ja diplomaattista painostusta vastaan.

Suomen kansainvälinen asema muuttui oleellisesti vasta, kun tasapainottelu päättyi Neuvostoliiton romahdukseen ja lopulta päätökseemme hakea EU-jäsenyyttä 1992. Nopea sopeutuminen muuttuneeseen kansainväliseen järjestykseen osoitti Suomen paikan osana länttä.

Teos perustuu ainutlaatuisen laajojen arkistoaineistojen käyttöön Mauno Koiviston presidenttikausien historiasta. Se on tarkoitettu kaikille maamme lähihistoriasta kiinnostuneille.

Tutkimus on tasoltaan yksi parhaita Suomessa tehtyjä poliittisen historian väitöskirjoja.
– Markku Jokisipilä, apulaisprofessori, eduskuntatutkimuksen keskus, Turun Yliopisto

Valtiotieteiden tohtori Juho Ovaska on tutkinut Suomen ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä asemaa erityisesti Mauno Koiviston presidenttikaudella sekä kirjoittanut menestysteoksen Mauno Koiviston idänkortti (2017).

Juho Ovaska: Käänne – Suomen irtiotto Kremlistä Eurooppaan (Docendo 2023), sidottu, 412 sivua. Kirja julkaistaan myös ääni- ja e-kirjana. Kirjan julkaisupäivä on 20.9.2023.

Arvostelukappaletiedustelut:
tiedotus@docendo.fi – Toimittaja, kysy ennakkoon sähköistä vedosta.