Kauppakamarien vientijohtajakysely: 28 prosenttia vientiyrityksistä arvioi Kiinan merkityksen kauppakumppanina vähenevän

Jaa

Kauppakamarien vientijohtajakyselystä selviää, että 28 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä arvioi Kiinan merkityksen kauppakumppanina vähenevän. Yrityksistä 17 prosenttia puolestaan arvioi merkityksen kasvavan. Geopoliittinen epävarmuus on edelleen vahvaa ja vain 2 prosenttia vientiyrityksistä kertoo, ettei geopoliittinen epävarmuus ja siitä johtuvat häiriöt vaikuta yrityksen kannattavuuteen. 

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo. Kuva: Elmo Eklund.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo. Kuva: Elmo Eklund.

Kauppakamarien vientijohtajakyselyssä yrityksiltä kysyttiin Kiinan asemasta kauppakumppanina. Yhteensä 28 prosenttia yrityksistä kertoo Kiinan merkityksen kauppakumppanina vähenevän hieman tai merkittävästi. Merkittävästi kaupankäynnin arvioi vähenevän reilu viisi prosenttia.  Yrityksistä 17 prosenttia kertoo Kiinan merkityksen joko kasvavan hieman tai merkittävästi ja 55 prosenttia kertoo sen pysyvän ennallaan. 
 
Kiinan merkitys kauppakumppanina on pysynyt suunnilleen samana viime toukokuussa toteutettuun vientijohtajakyselyyn verrattuna. 
 
Avoimissa vastauksissa yritykset kertovat vähentävänsä tai jo vähentäneensä Kiina-riippuvuutta esimerkiksi hakemalla vaihtoehtoisia toimituskanavia Kiinasta aiemmin hankituille materiaaleille ja raaka-aineille sekä välttävänsä uusia investointeja tai henkilöstön kasvattamista Kiinassa. 
 
”Kiinan kireiden koronasulkujen avauduttua maan talouden uskottiin kasvavan nopeasti. Yrityksien ja kuluttajien luottamukseen Kiinan tiukka koronapolitiikka jätti kuitenkin jälkensä. Erityisesti geopoliittisten jännitteiden myötä Kiina on myös tietoisesti vähentänyt riippuvuuttaan lännestä, joka on ajanut länsimaisia toimijoita muiden maiden markkinoille ja saanut ne vähentämään tietoisesti Kiina-riskiä”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo. 
 
98 prosenttia vientiyrityksistä kertoo geopoliittisen tilanteen vaikuttavan kannattavuuteen 
 
Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä noin 98 prosenttia kertoo geopoliittisen epävarmuuden ja siitä aiheutuvien häiriöiden vaikuttavan yrityksensä kannattavuuteen jollain tapaa: 12 prosenttia merkittävästi, 64 prosenttia jonkin verran ja 21 prosenttia hieman.  
 
Vuoden alussa toteutetussa kyselyssä 94 prosenttia vastaajista arvioi geopoliittisen epävarmuuden ja siitä johtuvien häiriöiden vaikuttavan yrityksensä kannattavuuteen. Silloin 19 prosenttia yrityksistä vastasi merkittävästi, 50 prosenttia jonkin verran ja 24 prosenttia hieman.  
 
Geopoliittisiin riskeihin vientiyritykset ovat varautuneet arvioimalla arvo- ja toimitusketjuja uudelleen (49%), aloittamalla viennin uusille markkinoille (38%) ja vahvistamalla yrityksen tietoturvallisuutta (33%).  
 
”Venäjän puolitoista vuotta kestänyt hyökkäyssota ja sitä ennen myös pandemia ovat vaikuttaneet yritysten toimintaan merkittävästi. Yritykset ovat joutuneet varautumaan ja sopeutumaan äkillisiinkin muutoksiin nopeasti. Kyselystä näkee, että geopoliittiset jännitteet ovat tällä hetkellä yrityksille arkipäivää”, sanoo Pohjanheimo. 
 
Vientiyritysten johtajille suunnattu kysely tehtiin 29.–31.8.2023. Kyselyyn vastasi 99 yritystä. Kysely lähetettiin merkittäville vientiä harjoittaville yrityksille eri puolille Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Liiteenä kyselyn tulokset. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä2.7.2025 13:17:05 EEST | Tiedote

Komissio antoi keskiviikkona pitkään odotetun esityksensä EU:n 2040-ilmastotavoitteeksi. EU:n päästöjen pitäisi vähentyä 90 prosenttia 2040 mennessä. Uutena elementtinä komissio sallisi rajatusti kansainvälisten yksiköiden käytön eli EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet osana EU:n tavoitetta, ja lisää joustavuutta eri alatavoitteiden välille. Teknologisia nieluja ollaan tuomassa osaksi EU:n päästökauppaa.

Pääekonomisti: Ei merkkejä luottamuksen paranemisesta – kotitalouksien arviot ”hehtaarikaupalla” ekonomisteja synkemmät27.6.2025 08:53:23 EEST | Tiedote

Kotitalouksien luottamus talouteen on edelleen kehnoa, ja arvio Suomen talouden kehityksestä on ”hehtaarikaupalla” synkempi kuin tyypillisissä ekonomistiennusteissa. Tilastokeskuksen kesäkuun tilastossa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7, joten alkukesän tunnelmat olivat selvästi tavanomaista heikompia. Viime kuukausien kuluttajaluottamuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta pikemminkin suunta on heikkenevä.

Valtiontukikilpailun jatkuminen Euroopassa on Suomelle huono uutinen – investointien verohyvityksen jatkotarve nyt selvä25.6.2025 16:23:30 EEST | Tiedote

EU:n komission keskiviikkona julkaisemat uudet valtiontukipuitteet puhtaan teollisuuden investoinneille jatkavat sallivaa linjaa jäsenmaiden valtiontukiin vuoteen 2030 asti. Investointien lisäksi jäsenmaat voivat myös tukea teollisuuden sähkön hintaa. Keskuskauppakamari pitää tilannetta reilun kilpailun kannalta huolestuttavana ja Suomelle huonona sekä kannustaa hallitusta valmistelemaan ripeästi investointien verohyvityksen jatkoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye